Turvallisuusjännite-podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten NATO-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella - ja miten NATO tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Viime vuosina 87 miljoonan asukkaan Iran on noussut tasaisin väliajoin uutisotsikoihin. Kuluneen talven aikana Iran on mainittu Gazan sodan yhteydessä Israelia vastustavien huthikapinallisten rahoittajana. Myös Iranin aseviennistä Venäjälle on uutisoitu. Mutta mitkä ovat Iranin ulkopolitiikan tavoitteet? Podcast-jaksossa keskustellaan Iranin sisä- ja ulkopolitiikasta. Millainen hallinto Iranilla on, millaiset poliittiset tavoitteet? Miltä maan sisäpoliittiset kamppailut näyttävät etenkin syksyn 2022 laajojen mielenosoitusten jälkeen? Lisäksi jaksossa keskustellaan Iranin ulkopolitiikasta niin Lähi-idässä kuin muuallakin. Jaksossa asiantuntijavieraana kuullaan Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Olli Puumalainen.

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

The Ulkopolitistin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja ER Bank of Ideas -ajatushautomon järjestämä presidentinvaalipaneeli 18. joulukuuta 2023 nosti Pohjoismaat turvallisuuskeskustelun ytimeen ja selvitti, miten ehdokkaat näkevät pohjoismaisen yhteistyön roolin osana laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Ehdokkaista paneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Li Andersson, Pekka Haavisto, Jussi Halla-Aho,  Olli Rehn ja Alexander Stubb. Keskustelua moderoivat The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari ja podcast-juontaja Tuomas Lähteenmäki.

Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa’asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.

Konfliktien ja vainon vuoksi muuttaneiden ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan Euroopan unioni ja Suomi osana EU:ta kiristävät maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen prosesseja. Podcast-jaksossa kysytään, millainen yhteiskunnallinen ilmiö pakolaisuus on Suomessa ja kansainvälisesti. Millainen historia Suomella on pakolaisuuden ja pakkomuuton kanssa, sekä lähtö- että tulomaana? Millaista EU:n pakolaispolitiikka on tällä hetkellä, ja millä tavalla se vastaa globaaliin pakolaistilanteeseen? Mitä paljon puhuttu “ilmastopakolaisuus” tarkoittaa? Asiantuntijavieraina erikoistutkija Erna Bodström Siirtolaisuusinstituutista ja vaikuttamistyön ja varainhankinnan asiantuntija Melissa Ahlberg Suomen Pakolaisavusta. Jakson juontavat Amani Al-mehsen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Keski-Aasian maat ovat jälleen enenevissä määrin ympäröivien suurvaltojen kiinnostuksen kohteena. Miten niin kutsutut “Stanit” luovivat tietään Venäjän, Kiinan ja lännen välissä? Vieraina Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista ja Olli Nurmi ulkoministeriöstä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut eurooppalaista politiikkaa perustojaan myöten. Samalla koko itäinen Eurooppa on saanut osakseen aivan uutta huomiota. Muukin Eurooppa heräsi Venäjän imperialismin perintöön ja sen vaikutuksiin tähän yli 100 miljoonan ihmisen maanosaan. Jaksossa keskustelemme itäisen Euroopan dekolonisaatiosta, eli alueen maiden poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta vapautumisesta Venäjän otteesta. Mitä on tapahtunut kylmän sodan jälkeen? Mikä on maiden Venäjä-suhde nyt? Vieraina Katalin Miklóssy, itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori ja Jean Monnet -professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sekä Jussi Lassila, vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapuruus ja Euraasia -tutkimusohjelmasta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Jalmari Sarla.

Länsi-Afrikan Nigerissä nähtiin heinäkuussa vallankaappaus, kun demokraattisesti valitun presidentin Mohamed Bazoumin pidätti hänen oma vartiokaartinsa. Miksi vallankaappaus tuli monelle yllätyksenä, ja mitä seurauksia sillä on niin Länsi-Afrikalle kuin Euroopallekin? Millaisten kysymysten parissa Länsi-Afrikan maat painivat juuri nyt? Podcastissa asiantuntijavieraana Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson, juontajina Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Suomeen ja muihin Itämeren alueen maihin kohdistuvat uhkakuvat elävät jatkuvasti. Turvallisuuspoliittiset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet erityisesti kuluneen puolentoista vuoden aikana. Miten Itämeren alueen kokonaisturvallisuutta tulee kehittää? Missä sijaitsevat kokonaisturvallisuusajattelumme sokeat pisteet? Mitä voimme oppia naapurimailtamme? Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin tartumme tässä kokonaisturvallisuutta käsittelevässä podcast-jaksossa, joka on tehty yhteistyössä turvallisuuspoliittisen ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideasin kanssa. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan ensimmäisten joukossa tuoreimmat kokonaisturvallisuuteen liittyvät havainnot. Saamme nimittäin esimakua Bank of Ideasin luotsaamasta kokonaisturvallisuutta käsittelevästä selvitystyöstä, joka julkaistaan virallisesti torstaina 24.8. järjestettävässä Nordic Security Dialogue -tapahtumassa. Jos siis kokonaisturvallisuus kiinnostaa, niin kuuntele tämä podcast-jakso ja tule kuulolle tapahtumaan striimin välityksellä osoitteessa hanaholmen.fi! Asiantuntijavieraina jaksossa ovat Bank of Ideasin perustajajäsenet ja tutkijat, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli sekä filosofian tohtori Tuomas Kuronen. Äänitys: 17.8.2023 Juontajat: Tuomas Lähteenmäki ja Rosa Kotoaro Editointi: Tuomas Lähteenmäki Jakso on toteutettu yhteistyössä Elisabeth Rehn – Bank of Ideasin ja jakso.fi:n kanssa. Kuuntele kaikki The Ulkopolitistin podcastit Spotifysta.

Liberaali maailmanjärjestys on murroksessa, kun itsevaltaiset johtajat haastavat demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä sivuuttavat arvoperustaisen monenkeskisen yhteistyön. Kestääkö kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä autoritäärisyyden nousun? Suomi Areenassa kesäkuussa 2023 järjestetyssä keskustelussa pohdittiin, miten muuttuvaan maailmanjärjestykseen tulisi sopeutua ja miten liberalismin liekkiä voidaan pitää yllä myös siellä, missä se on näennäisesti jo sammutettu. Panelisteina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, CMI — Martti Ahtisaari Peace Foundationin ohjelmajohtaja Ville Brummer sekä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Peppi Heinikainen. Tilaisuuden juonsi The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari.

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Mitkä ovat Sudanin konfliktin ja sen käynnistämän humanitaarisen kriisin vaikutukset maan väestöön, Sudanin naapurivaltioihin ja muuhun maailmaan? Sudanin sisäinen konflikti roihahti huhtikuun puolivälissä. Osapuolina ovat maan oma armeija ja puolisotilaalliset RSF-joukot. YK on varoittanut, että jopa 800 000 sudanilaista saattaa joutua pakenemaan maasta. Sudanin tilanne on ollut epävakaa jo vuosia, ja tämänhetkiset taistelut johtivat nopeasti vakavaan humanitaariseen kriisiin. Taisteluiden osapuolten tulitauot eivät ole pitäneet, ja miljoonat ihmiset erityisesti Sudanin suurissa kaupungeissa ovat kotiensa vankeina ilman vettä, sähköä ja ruokaa. Miltä näyttää Sudanin tulevaisuus? Asiantuntijavieraina jaksossa: Sara Linnoinen on Sudanissa työskentelevä rauhanvälityksen asiantuntija. Konfliktin puhkeamisen jälkeen Linnoisen työ Sudanin hyväksi jatkuu Etiopiassa. Liselott Lindström on freelancer-toimittaja ja Ylen entinen Afrikan-kirjeenvaihtaja.

Talouspolitiikka ja taloussuhteet ovat kiinteä osa valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittista työkalupakkia. Taloussuhteiden kautta käytetty valta heijastuu koko kansainväliseen poliittiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa niin Euroopan kuin Afrikankin maissa erilaisin investoinnein ja yhteistyöhankkein. Jaksossa keskustellaan talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan kytköksistä. Mitä geoekonominen katsantokanta tarjoaa talouden ja politiikan ymmärtämiseen? Miltä kansainvälisen talousjärjestelmän ja kansainvälisen poliittisen järjestelmän tulevaisuus näyttää? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat the Ulkopolitistin kirjoittaja Julia Lintunen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja, Mikael Wigell.