Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/E70zuKhCKzc Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työelämän muutos vertautuu aiempiin teknologisiin muutoksiin? Keskustelemassa ovat historioitsija, yliopistotutkija Mona Mannevuo ja työelämäprofessori, Silo AI:n hallituksen puheenjohtajaja Tero Ojanperä sekä dekaani, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Miten tekoäly muuttaa työtä? -tapahtumassa Tiedekulmassa 6.3.2024. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/UvRpJ5iBKnU?feature=shared

Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä? Digijäteistä keskustelevat professori ja mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä tutkijatohtori Laura Savolainen ja yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Digijättien armoilla -tapahtumassa 8.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/qqp2IBL8Z8o

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/OIr3WaQM4ec

Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa? Kilpailevista tarinoista, propagandasta ja disinformaatiosta keskustelevat professori Hannu Juusola, professori Mervi Pantti ja väitöskirjatutkija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Juontajana on Helmiina Suhonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tarinoiden sota -tapahtumassa 6.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/o9HQaaNPk28

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta? Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tieteiden yönä Presidentinvaalien loppukiri -tapahtumassa 25.1.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/wu33fP45fsA

Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana? Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen uusi suunta -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.12.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/Fi1wCYZhtjg?feature=shared

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Keskustelun juontaa Mikko Jalo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomen luonto voi? -tapahtumassa 31.10.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/JrqcoYH8EIc Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Susanne Salmi. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomi suurvaltojen puristuksissa -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.11.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/CAw88X3O2TQ?feature=shared

Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi? Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi ja kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta sekä projektinjohtaja Susa Eräranta Helsingin kaupungilta. Keskustelua vetää Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lisää luontoa kaupunkiin? -tapahtumassa 1.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/PMd_X2cHQtM Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät? Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Tapahtuman juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä metsille pitäisi tehdä? -tapahtumassa 25.10.2023 Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=ut9wPdpCYq0 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen ulkopolitiikan mustat aukot -tapahtumassa Tiedekulmassa 10.10.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/p9RB41PUpCY?feature=shared

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toimittaja Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu Hallituksen tutkimus- ja koulutuspolitiikka -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.9.2023.

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.