Hyvää jatkoa kaikille ”Silloin avata saa sydämmii, mut joutuu myös ovii sulkemaan, ja se sattuu!” Vuosia sitten minua kehoitetaan julkisesti runoilemaan. Nyt minua opastetaan tuosta runoilusta luopumaan. Jostain vanhasta on luovuttava, että voi nauttia uudesta. Mitä elämä ikinä tuo, muistoissa säilyvät hetket nuo, jotka ovat niin paljon antaneet ja tähän päivään asti kantaneet. Nyt kiitän tästä ajasta, toivottavasti olette nauttineet saurasta. On aika toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta ja hyvää jatkoa, minä katson, mikä on universumin seuraava suunnitelma. Ulla-Maija Mantere

Olet keskellä muutosta ”Olet keskellä muutosta, joten vältä mielesi kaaosta!” Ympärillämme myrskyää, luonnonvoimat myllertää. On sotaa ja sortoa, moni saa yksinänsä hortoilla. Rajoja suljetaan, kurjuuteenko kuljetaan ? Ei, kuljemme valoon päin, mutta eihän rauhaa maailmaan saada näin. Meitä herätellään omaa voimaamme käyttämään. Jos annamme toisten puolestamme asioistamme päättää, asioita vain heikennetään. Meillä on valta valita, taistelemmeko paremman tulevaisuuden puolesta. Mikään tuskin muuttuu? ennenkuin kansa kunnolla suuttuu. Vasta silloin rakkaus maassa kukoistaa, ja lapsetkin rauhassa kasvaa saa. Ulla-Maija Mantere

Joulutarina On kaunis hohde hankien, juoksee koirat taaas näin. Retki metsätietä vie kotitanhua päin. On mukana pentu huoleton, päässä kulkuset soi, paksut talvivaatteet, kylmä ei tulla nyt voi. Nosta hieman jalkaa, metsälenkki alkaa, helkkää tiu’ut pienet iloiset, Tähti kirkas hohtaa, sinne matka johtaa, mistä hohtaa valot lämpöiset. Ei liene pelkkää harhaa: taivaan tähtikarjaa, kuukin kirkas yössä paimentaa. Juokse, juokse, juokse, kotimökin luokse, siellä herkkuruoka odottaa. Elää saa niin riemullisen hetken, se, ken tekee reippaan metsäretken. Koira, parhaas koita. Soita tiuku soita, hilpeät ja hauskat sävelet. Hauskaa Joulua kaikille! Ulla-Maija Mantere

Eroa En yritä esittää neroa, tiedän jo meissä olevan eroa. Sinun totuutesi on kenties erilainen, silti sekin on satumainen. Pitää kaikkia oppia sietämään, vaikkemme koskaan tule kaikkea tietämään. Elämä meitä opettaa omaa katsantokantaamme avartamaan. Ulla-Maija Mantere

Portti ”Sisältäni portin löysin”. Vaikka vuosia sitä etsiskelin, silti porttia joskaan löytänyt en. Meditaatio ei oikein onnistunut, olin johonkin asiaan jumittunut. Vasta kun neuvottiin omaatuntoa kuulemaan, alkoi lyyli kirjoittamaan! Ahaa, eihän tämä olekkaan vaikeaa. Pitää vain istua hiljaa ja kuunnella sisäisiä viestejä, ja johan muuttuu koko elämä. Ulla-Maija Mantere

Ymmärrä en Ymmärrä en, mihin unohtuu pieni ihminen. Lääkäri sanoo: katsotaan, särkylääkkeistä kyllä apua saan, mutta kuka hoitaa koko ihmisen? Byrokratia vain papereita pyörittää, ihminen siinä helposti unhoon jää, ambulanssikaan ei aina kyytiin ota, poloista potilasta, jota kovastikkin voi koskea, tarjotaanko toistakin poskea? Vanhus ei vanhainkotiin pääse, yksin kotiin murehtimaan jää se, on hänkin pelkkä numero vain, turhaan hänelle apua hain. Vain byrokratia kukoistaa, on virheet helppo mullan alle piilottaa. Ulla-Maija Mantere

Isänmaa taas tänään sinulle liputetaan. Arvostetaan sotien veteraaneja ja kunnioitetaan lottia. Eikä unohdeta työtä kotirintaman, heillekkin arvostusta antaa haluan. Ilman näiden ihmisten panosta ei heiluisi tänään Suomen lippu salossa. Nyt voimme olla ylpeitä vakaasta ja itsenäisestä isänmaasta, jossa nautitaan vapaudesta ja rauhasta. Ulla-Maija Mantere

11. presidentti Halonen Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissä tarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa, ja siellä hän aloitti myös koulunsa. Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias, maailmansodan takia kai, vieraantua perheestään sai. Tarjan äiti uudelleen avioitui, ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui. Ensimmäisenä suvustaan Tarja ylioppilaslakin saavuttaa. Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui, varsinkin rikosoikeuteen tutustui. Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä, ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä. Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi, ja näin ennakkoluuloja karisti. Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä, toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä, toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana, lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana, suuren valiokunnan puheenjohtajana, ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä, oikeusministerinä ja ulkoasiainministerinä. Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan, piti Tarjankin lentää Rissalaan, ja siellä kurssiemäntänä toimia, vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia, Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat, oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat. Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin, avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin. Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuin puolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa, ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan, hän suvaitsevaisuutta opettaa. Hän on ollut mukana setlementtiliitossa, jossa ihmisarvot ovat kunniassa. Monella tapaa Tarja tahtoo maailmaa parantaa. Hän on ollut mukana Setassa, rasismin vastaisessa valtuuskunnassa, ja romaniasiain neuvottelukunnassa. Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion, toki rakkaita harrastuksia muitakin on: Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä, taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä. Oli sosialiministerinä, hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä, oikeusministerinä työskenteli, ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli. Presidenttikauden alussa vain neljässä maassa maailmassa, on ollut naispresidentti ennen Suomea. Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin: ”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!” (Tarjahan on sydämellinen.) Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi, ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti, vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa, uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa. Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria, kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia. Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin, jota myöhemmin arvostelikin Irakin sodan aloittamisesta ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta. Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta, mutta puolusti oikeutta perustuslaillista. puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta, suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä- Toisella presidenttikaudellaan myös YK enemmän huomiota saa. Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi, ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi. Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtään kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.....

Koulukiusaaja Olenkohan taas ihan hakoteillä, vai onko väärä lähestymistapa yleensäkin meillä. Mietin, mistä jouhtuu koulukiusaaminen, yritin keksiä syytä sen. Onkohan niin, että kiusaajan tunteet jäävät unohduksiin? Hän on uhri, ymmärrän, kuka tietää tästä asiasta enemmän? Kun lapselle pienestä asti huudetaan, oppii lapsi tunteensa kovettamaan. Ja kovaahan pitää esittää, ettei kukaan pahaa oloa nää. Mihin ne tunteet sitten puretaan, niistä koulukiusattu kärsiä saa. Onkohan tässä järkeä ollenkaan, lienee parasta tämäkin runo lopettaa. Ulla-Maija Mantere

Lapsen oikeuksien päivä Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään, mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään. Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta, (edistämmekö näin turvallisuutta?) ja lapsen oikeuksien toteutumista, tässä onkn paljon suunnittelemista. Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen, lapsilla on oikeus tulevaisuuteen. Oikeus hyvään kohteluun, Leikkimiseen ja haaveiluun? Lapsen oikeus omana itsenään olla, joten luovutaan pakottamisesta sovinnolla Kasvatetaan lapsia ilolla, suvaitsevaisuudella ja rakkaudella. Ulla-Maija Mantere

10. presidentti Ahtisaari Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa, kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa. lähti evakkoon Viipurista, Kuopioon äitinsä kanssa , isän sotiessa rintamalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa, opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa. Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti, uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti. Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin, ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin. Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana .Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä, sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä, ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä. Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa, erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan. Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen, ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen. Jo Kuopion aikana Martti tapasi tulevan vaimonsa. Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin, ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin. Martti lähetysneuvokseksi nimitettiin ja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin. Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä, nautti Namibialaisten luotttamusta, hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin, mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin. Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa, jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa, joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään, joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään. Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen, kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen. YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti, ja maan itsenäisyyteen johdatti. Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin, että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin. Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri, ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti. 1994 oli Suomessa voimaksa lama, politiikkojen maine oli vaakalaudalla. Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa, joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan. Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissa pääministerinä toimineen Kalevi Sorsan, ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan. Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia, Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla. Martti teki paljon ulkomaanmatkoja, edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista. Lupasi vaalikamppanjassaan, että maakuntamatkoillaan kerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan. Ahtisaaren aikana Suomesta tuli osa EU.ta. Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivat Eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen, tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen. Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta, antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn, jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille, heidän työstään itsenäiselle suomelle. Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin..... Katso äänirunopuro sivustolta loput

Suvaitsevainen Minua ahdistaa, kuinka ihmisiä hallitaan. Meille sanotaan, että noin tai näin ei sanoa saa. Et saa erottua massasta, tai voit erorahat noutaa kassasta. Ja voi poloista, jos kärsit erilaisuudesta. Erotut vaikka ihonvärin takia, tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia. Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan, eikä nainen ainakaan suutansa avata saa! Kuka nämä säännöt on keksinyt, kuka on meitä pimennossa pitänyt? Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainen ja hyväksyä myös toinen ihminen Ulla-Maija Mantere

Pyhäinpäivä, aiemmin pyhäinmiestenpäivä ja Vieporin kekri tänävuonna samalle päivälle sattuvat, ja hieman samankaltaiset ovat myös tapahtumat. Pyhäinpäivänä vainajia muistetaan, kynttilöitä haudoille roudataan. Kekrin ajankohta taas vaihtelee vuosittain, tälläisen käsityksen netistä sain. 29.9 - 6.11 aikana juhlitaan maatalouden syystoimien päättymistä, kekriaika aikaa vietetään Mikkelinpäivästä pyhäinpäivään, Kekri oli vielä 1900 -luvun alussa kovassa huudossa: se oli joulua ja pääsiäistäkin tärkeämpi juhla, jonka nyt on annettu hiipua. Miten kekri liittyy vainajiin, tai muihin uskomuksiin? Kekrinä piti hillitysti käyttäytyä, ja arvokkaana näyttäytyä. Kekrin toisena päivänä perinteisiin kuului kekrin kiertäminen, naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuminen. kekrittäret kulkivat talosta taloon vaatimassa kestitystä uunin särkemisen uhalla, ja illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kekritulilla. Ulla-Maija Mantere

Onnea Pohjois-Savon näkövammaiset ry Vielä, kun luonto kauneuttaan tuhlaa, vietetään yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa. Yhdistys alkoi pienestä, vain 20 ihmisestä. Nyt yhdistys on paljon suurempi, myös vastoinkäymisissä kokeneempi. Kaikki ei aina mene kuin Ståmsöössä, eteen tulee myös yllättäviä käänteitä. Näistä on yhteistyöllä selvitty, onpa meitä ulkopuoleltakin kiitelty. Silti, yhdistys edistää yhdessä tekemistä, ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistä. Yhdistyksestä vertaistukea saa, ja yhdistys näkövammaisten etuja puolustaa. Tästä on hyvä eteenpäin ponnistaa, katsotaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan. Olkoon tulevaisuus valoisa, ja yhdistystoiminta jäsenilleen mieluisa. Ulla-Maija Mantere

Hallowen Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoista All Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto. Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen, talven alkamisen päivä muinaisten kelttien. Tällöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan, ja meitä silloin vahingoittavan. Tapa on alkuisin Euroopasta, vaikka meille se tulikin Amerikasta. Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaan veivät tapansa rapakon taa. Ja nyt meilläkin Hallowenia juhlitaan, koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan. Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu, samoin luurankoa muistuttava nuttu. Mitä uutta ja kamalaa tänävuonna nähdä saa? Ulla-Maija Mantere

Talviaika Ja olemme tulleet taas tähän aikaan vuodesta, jolloin kelloja pitää edelleen veivata. Ja näin syksyisin palaamme tunniksi kesään takaisin, ja siirrämme kelloja tunnilla taaksepäin. Voimme siis nukkua tunnin pitempään, ellei sisäinen kellomme ala aiemmin herättämään. Tämä kellojen siirtäminen vain turhauttaa, kun järkeä tässä ei ole ollenkaan. Eläimille tämä on vaikeaa, enkä itsekkään meinaa sopeutua laisinkaan. Ulla-Maija Mantere

Henkisyys Kuka luulet olevasi? kun kerrot meille satujasi? Näinhän meidät on opetettu uskomaan, ja omat taidot piilottamaan. Olemme kuitenkin ylittäneet jo rajan, jossa henkisyys lisääntyy koko ajan. Minä uskon uudelleensyntymään, ja aion lupaukseni pitää. Olen tullut äitimaata auttamaan, rakkaudella parantamaan, kaikkien korkeimmaksi parhaaksi, älä enää usko harhaasi. Ulla-Maija Mantere

Elämä Toisille hieman enemmän voimaa suotiin, mutta silti tasa-arvoisiksi meidät tänne luotiin. Joku osaa enemmän jotain asiaa, toinen taas osaa jotain muuta taitoa arvostaa. Silti, meitä kaikkia täällä tarvitaan, tätä kokonaisuutta muodostamaan. Vaikka olemme ehkä ulkoisesti erilaisia, ehkä jollainlailla vailinaisia, Tämä on meissä oleva ominaisuus, ja pitää silti löytää itsessä oleva arvokkuus. Ei saa antaa kenenkään käyttää itseä kynnysmattona, elämä ei todellakaan ole sen arvoista, vaan paljon, paljon rikkaampaa, kuin osaamme kuvitellakkaan. Ulla-Maija Mantere

Tositarina Sade rummutti yöllä ikkunaan, pari tuntia ukkonen raivoaa, ja pitää meitä hereillä, joten aamu oli hieman nihkeä. Suihkussa ihmettelin, kun veden kohoavan huomasin. Vessanpönttö oli tukossa, käy nyt siinä vessassa! Isäntä soittamaan Sakalle, joka pääsee vasta seuraavana aamuna paikalle. Mitäs nyt ? Olo oli hieman hämmentynyt. Vuokrataan mökki yhdeksi yöksi, tämän päivän suunnitelmat menivät uusiksi. Ja aamulla pitäisi matkustaa, monien satojen kilometrien taa. Siispä kamat kasaan ja evakkoon, mutta eihän tämä nyt niin helppoa oo. Liinavaatteet kotiin unohtui, tästähän varsinainen farssi sukeutui. Viimein pääsimme nukkumaan, olihan päivässä tapahtumaa kerrassaan. Ulla-Maija Mantere

Isänpäivä Jälleen isänpäivää vietetään, ja isälle jotain hauskaa keksitään. Isälle kortteja tuodaan, ehkä joku lahjakin suodaan. Kahvit sänkyyn kannetaan, ja isälle halauksia annetaan. Näinhän se pitäisi olla, vaan jos jossain vaiheessa kaatunut on jolla, eikä isää enää elämässä näy, miten silloin tälle ihannekuvalle käy? Tiedän kyllä jonkun yksinhuoltaja-isänkin, jotka lapsistaan huolehtivat hyvinkin. Joka tapauksessa, tänään isälle liputetaan, ja toivottavasti sitä poissaolevaa isääkin muistetaan. Ulla-Maija Mantere