Mikä on vapaasynnytyksen ja avustamattoman kotisynnytyksen ero? Miksi joku valitsee synnyttää ilman kätilön läsnäoloa ja mitä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun pohtii avustamatonta kotisynnytystä vaihtoehtona? Anna-Riitan kanssa juttelemassa on synnytysnörtti ja neljän lapsen äiti Ndéla Faye, jonka kaikki lapset ovat syntyneet nopeasti ja kolme heistä kotioloissa. Ndéla kertoo, miten hän päätyi synnyttämään kotona ja avustamattomasti, ja kuinka esimerkiksi vauvan vieminen rekisteriin sujui. Keskustelemme myös erilaisista motiiveista valita avustamaton kotisynnytys ja siitä, miten motiivi vaikuttaa esimerkiksi siihen, haluaako doula sitoutua tueksi tällaiselle asiakkaalle.

Suomessa valittiin tammikuussa 2024 ensimmäistä kertaa vuoden doula. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan, millainen on ollut vuoden doulaksi 2024 valitun helsinkiläisen Anu Tyvijärven polku doulaksi, miten hän itse näkee roolinsa vuoden doulana ja millaisia tulevaisuudennäkymiä tähän asti sivutoimisesti toimineella yrittäjällä on. Jakson lopussa Anu jakaa myös vinkkinsä doulauraa aloittelevalle ja doulaurallaan kipuilevalle.

Katriina oli ilmoittanut jo lapsena, että aikoo adoptoida lapsen. Yläasteella hän piti aiheesta esitelmän. Parikymppisenä tuntui, ettei hän ehkä haluakaan lapsia. Nykyisen kumppanin tavattuaan hän kuitenkin otti varhain esille lapsitoiveensa ja ajatuksensa adoptiosta. Millainen adoptioprosessi on ja mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan? Missä lapsi on ennen adoptiota ja onko hänellä oikeus tietää syntymävanhemmistaan jotain? Jaksossa juttelemme kotimaan adoptiosta ja Katriinan kohtaamista asenteista ja erikoisista tilanteista sekä siitä hetkestä, kun oman lapsen saa ensi kertaa syliin ja hän hymyilee.

Mitä tietoja synnyttäjistä kerätään ja kuka tietoa tuottaa? Mitä meidän tilastomme kertovat verrattuna naapurimaiden tilastoihin ja mikä jää tilastoissa näkymättömiin? Anna-Riitan ja yleisön kysymyksiin on vastaamassa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka aikanaan päätyi synnytystilastojen pariin sattumalta, mutta tempautui niiden maailmaan eikä innostukselle ja kiinnostukselle näy loppua. Pohdimme tilastoinnin puutteita muun muassa doulan näkökulmasta ja esitämme toiveita seuraaviin lomakeuudistuksiin.

Millä nimityksillä vanhempia voi kutsua? Kuka määrittelee vanhemmuusnimikkeet ja miksi monissa lomakkeissa oletetaan, että lapsella on äiti ja isä? Ovatko vanhemmuussanat yleistä riistaa vai lapsen käytettäväksi tarkoitettu hellittelynimi? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee 1-vuotiaan vanhempi Veera Mertsola, joka kertoo omasta vanhemmuusmatkastaan ei-binäärisenä, ei synnyttävänä vanhempana ja siitä, kuinka hän löysi itselleen sopivan vanhemmuussanan. Jaksossa sivutaan muitakin kokemuksia lokeron ulkopuolelta ja listataan lopuksi ihania asioita, joita liittyy ei-binääriseen vanhemmuuteen.

Miten kätilön koulutuksella voi ryhtyä tutkijaksi? Miksi on tärkeää saada tutkittua tietoa myös kätilöiltä? Miten tutkittu tieto siirtyy käytäntöön? Vieraana podissa on kätilö, terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Laura Sandström, jonka uraa ovat johdattaneet monenlaiset sattumat. Tällä hetkellä hän kehittää interventiota uudelleensynnyttäjien synnytyspelkoon osana väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopistossa. Laura kertoo tutkijan arjestaan ja pohtii tulevaisuudennäkymiä odottajien, synnyttäjien ja perheiden hyväksi.

Miksi tiukat sukupuolinormit ovat haitallisia kaikille? Missä kaikessa oletus naisesta raskaana näkyy raskauden ja synnytyksen aikaisissa tuotteissa ja palveluissa? Mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta kaikilla odottajilla olisi mahdollisimman hyvä olla? Runoilija, DEI-konsultti ja toista lastaan odottava Nelli Ruotsalainen kyseli Instagramissa mistä ihmeestä löytyisi odotusvaatteita, jotka eivät huutaisi naiseutta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat ovat vahvasti sukupuolitettuja eikä siitä hyödy kaikki cis-naisetkaan. Juttelemme omista kokemuksistamme ja haasteista, joihin esimerkiksi transmiehet ja ei-binääriset voivat törmätä raskausaikana. Onko mahdollista löytää omaan tyyliin sopivia ja omaa sukupuolisuutta vahvistavia vaatteita raskauteen ja mahdolliseen imetykseen?

Ahtaalle ajetut työolosuhteet ja riittämätön palkka ovat saaneet Suomessa aikaiseksi varsinaisen kätilökadon, kun pitkästi ammattiinsa kouluttautuneet kätilöt marssivat ulos jopa jo muutamien työvuosien jälkeen. Tässä jaksossa kuulemme yhden kätilötyön jättäneen tarinan alanvaihdoksestaan. Emilia Partti kertoo miten alun perin päätyi alalle, millaisissa kätilötehtävissä toimi ja mikä lopulta sai sanomaan heipat itselle rakkaalle ammatille. Emilia kertoo myös siitä, kuinka kätilöys ja douluus näkyvät hänen nykyisessä työssään lastenvaatekirppiksellä.

Kun Doula-akatemian sertifiointikoulutuksen päättäneitä ihmisiä on jo 66, on hyvä aika kuulla, mitä alumneille kuuluu. Millaisia polkuja koulutuksen jälkeen on kuljettu, mitä hyötyjä koulutuksesta on saanut ja minkälaisena tulevaisuus piirtyy? Yhteensä kymmenen doulaa kaikilta menneiltä vuosikursseilta kertoo kuulumisiaan.

Neljännen kauden aloitusjaksossa jaetaan välähdyksiä siitä, millaisia unelmia on doulan työstä haaveilevilla ja millaisia unelmia puolestaan jo doulana toimivilla. Olet tervetullut kuuntelemaan aiheesta lisää Doula-akatemian maksuttomaan webinaariin ma 27.11. klo 12. Ilmoittautuminen on auki Doula-akatemian verkkosivuilla.

Miksi ihmeessä kätilöt hurraavaat perussuomalaisiin kuuluvan kollegansa läpipääsyä eduskuntaan? Miltä näyttää ja kuulostaa rasismi synnytysyksikössä? Kuinka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alalla, joka on muun muassa todella rasistinen, trans- ja homofobinen ja läskivihamielinen? Pitäisikö kaikkien doulien ja kätilöiden olla feministejä? Miksi ei riitä, että on mukava työkaveri ja saa asiakkailta kiitosta? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee kätilö Reetta Friimäki, joka jo opintojen aikana kärsi eettisestä stressistä ja pari vuotta valmistumisen jälkeen pohtii kuinka pitkään jaksaa alalla, jossa ammattikorkeakoulut ja työnantajatahot väistävät vastuutaan puuttua ammattilaisten tunkkaisiin asenteisiin ja sekä rakenteissa että arkipuheessa rehottavaan vihamielisyyteen marginalisoituja ihmisiä kohtaan.

Doulat eivät suinkaan ole ainut päivystysluonteista työtä tekevä ammattikunta, vaan myös esimerkiksi vastaanottoperheenä toimivat perhehoitajat saattavat viikkotolkulla odottaa sitä yhtä puhelua. Vieraana on varhaiskasvatuksen opettajan töistä oman lapsen kotihoidon kautta vastaanottoperhehoitajaksi päätynyt Anniina Salakka, joka hoitaa perheensä kotona pieniä lapsia, jotka odottavat pysyvämpää ratkaisua. Mitä kaapeissa on odottamassa yllättäen saapuvia pikkuisia varten, miltä tuntuu luopua lapsista tiiviisti vietetyn yhteisen ajan jälkeen, kuinka perhehoitaja pitää huolta omasta jaksamisestaan ja mistä saada lisätietoa, jos vastaanottoperhetoiminta kiinnostaa?

Rintamaidossa on paljon hyötyjä vauvalle, mutta imetyksestä hyötyy myös imettäjä. Vaikka pitkään imettäminen, erityisesti nuorella iällä, ehkäiseekin gynekologisia ja rintasyöpiä, on hyöty tilastollinen ja syöpä voi osua omalle kohdalle riskiä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Jaksossa kätilö, imetystukiäiti Tuuli-Annika Kuusaari kertoo sairastumisestaan rintasyöpään kuopuksensa vauvavuotena ja sen vaikutuksesta vuosia katkeamattomasti jatkuneeseen imetykseen. Tuuli-Annika kertoo epäilyksen heräämisestä, tutkimuksiin hakeutumisesta, diagnoosin saamisesta, hoidoista ja tilanteesta tällä hetkellä. Keskustelemme omatarkkailun tärkeydestä ja tietoisuuden lisäämiseksi ilmoille heitetään idea, joka on äänityshetken jälkeen päässyt toteutusvaiheeseen.

Miten nepsy pärjää doulan työssä? Tässä jaksossa aikuisena ADHD-diagnoosin saanut Anna-Riitta ja niin ikään aikuisena autisminkirjon diagnoosin saanut Paula Sankala keskustelevat neuroepätyypillisyyden tuomista lisämausteista doulan työhön. Doulan työ saattaa vaihtelevuudellaan ja yllätyksellisyydellään tuoda hyvät dopamiinikiksit, ja toisaalta päivystysluonteisen työn kuormitus ja aikataulujen ennakoimattomuus ja runsaat ihmiskontaktit voivat rasittaa rutiinia ja rauhaa kaipaavaa ihmistä. Juttelemme jaksossa nepsyyden vaikutuksista omaan ammatillisuuteen, ADHD:n ja autismin tuomasta leimasta ja siitä, millaista on olla doula neurokirjolla.

Tässä jaksossa kuljetaan ajassa taaksepäin useita vuosikymmeniä. Anna-Riitan vieraana on hänen oma mummunsa Marjatta Pöyri, joka lähti vuonna 1958 opiskelemaan Kätilöopistoon ja ennen kouluterveydenhoitajan uraansa toimi kätilönä 1960-luvulla. Jaksossa kuullaan kätilöopinnoista, opiskelijan arjesta ja kätilötyön realiteeteista pienissä aluesairaaloissa aikana, jolloin Suomi oli vasta siirtymässä kotisynnytyksistä sairaalasynnytyksiin. Juttelemme myös imetyksen tilanteesta tuolloin sekä äitiyspakkauksen merkityksestä aikana ennen nykyistä yltäkylläisyyttä. Marjatta kertoo ikimuistoisimmista hetkistä kätilönä kuten kuolleen vauvan virvoittelusta henkiin, ja muistelee myös omassa synnytyksessään saamaansa tukea.

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää tauolle ja palaa korvanappeihinne taas syksyllä 2022.

Miten synnytykseen ja synnyttäjään vaikuttaa se missä ja kenen kanssa synnyttää? Minkälainen merkitys on synnytyspaikalla ja sillä, tunteeko paikalla olevia ihmisiä ennestään? Miksi synnytyspaikan valinta tulisi olla tietoinen päätös silloinkin, kun valitsee sen yhteiskunnassa olettaman vaihtoehdon. Jaksovieraana on kätilö, osteopaattiopiskelija ja Spinning Babies® -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen, joka on kätilöinyt niin sairaalassa kuin kotona ja itse synnyttänyt tuttujen kollegoiden läsnä ollessa. Juttelemme Eliisan päätymisestä alalle, hänen omista synnytyskokemuksistaan, kätilöiden mahdollisuuksista auttaa valmistautumattomia synnyttäjiä, kotisynnytyksestä sekä siitä, millaiset mahdollisuudet Suomessa on vaikuttaa synnytysympäristöönsä ja -tiimiinsä.

Mitä on hoiva, miten se eroaa hoidosta ja millainen rooli hoivalla on synnytyskulttuurissamme? Miksi hoiva on feministinen kysymys ja onko feministeillä yhtenäistä käsitystä hoivan tärkeydestä? Miten doula voi lisätä hoivaa? Jaksossa vierailee esikoiskirjailija ja synnytysaktivisti Katri Kiukas, jonka esseekokoelmasta Kohtu on kaunein sana kuulemme myös pienen näytteen ja keskustelemme muun muassa vanhemmuudesta, hoivan poliittisuudesta ja meidän kaikkien mahdollisuudesta yhteisöllisesti tarjota hoivaa.

Moni jo tietää, mitä doula tekee ja miksi doulan tukea kaivataan, mutta mitä doulan työ oikeasti pitää sisällään? Mistä mielikuvat doulan työstä syntyivät 10 vuotta sitten ja mikä tällä hetkellä houkuttelee alaksi? Mistä tietää, sopisiko itse doulaksi ja entä jos doulaksi ryhtymistä katuu? Jaksossa Anna-Riitan kanssa juttelemassa on Greta Rossi, joka on joskus meinannut heittää hanskat tiskiin ja lopettaa alalla. Anna-Riitta on tehnyt radikaaleja rajauksia voidakseen tehdä doulan työtä hyvällä mielellä. Jos pohdit voisiko doulan työ olla oma juttusi, kuuntele tämä jakso.

Mitä vastasynnyttänyt vanhempi kaipaa ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen ja miten terveydenhuoltojärjestelmämme tällä hetkellä vastaa siihen tarpeeseen? Mitä tarkoittaa postpartum ja äidin äitiminen? Jaksossa vierailee kätilö, akupunktioterapeutti ja postpartum-doulien kouluttaja Anu Lampinen. Keskustelemme siirtymästä vanhemmaksi, lapsivuodeajasta ja siitä, millaista tukea doula voi tarjota ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen.