Onko työkaverisi hankala? Oletko ite hankala? H. Asselmoilanen konfliktien maailmassa. Mistä konfliktit tulevat, miten ne etenevät ja miten niistä voi selvitä? Ehkä vastaamme näihin kysymyksiin, ehkä emme. Kuuntele ite niin tiedät.

Jokaisessa yrityksessä on yrityskulttuuri. Missä teidän yrityskulttuuri on? Mitä se siellä tekee ja ketä se tottelee? Onko yrityskulttuuri kallis organisaatioleikki, jota HR vetää (on), vai onko yrityskulttuuri bisneksen ydin, joka päättää ketkä pelin voittavat (ei ole tämä)?

Asiantuntijatyö on muuttanut toimistoista väljempiin ja joustavampiin ympäristöihin. Ihmisten koteihin, joustaviin työtiloihin ja työhön muutenkin paremmin sopiviin paikkoihin. Paluuta vuoden 2017 työelämään ei ole, ja hyvä niin. Kuuntele H. Asselmoilasen uusin jakso, niin asia tulee sinullekin ilmeiseksi.

Työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntijat eivät epäröi muistuttaa meitä siitä, että vain rahan vuoksi työskentelevä ihminen ei ole hyvä työelämäihminen. Jos joku kertoo työhaastattelussa hakeneensa tähän työhön siksi, että siitä saa rahaa, niin haastattelijat pyörittelevät silmiään: sinun tulisi olla innoissasi työn sisällöstä ja organisaation arvopohjasta! Pärjääkö modernissa työelämässä enää missään, jos vaan halua tehdä fyrkkaa ja jättää työn merkityksellisyysfiilistelyt muille? Tervetuloa H. Asselmoilasen rahailtaan.

Se, että olet kaikissa asioissa tasaisen huono, ei tee sinusta generalistia. Generalisti on kuin kymmenottelija: pärjää riittävän hyvin monessa lajissa. Vastaavasti naapurin Reiska, joka ei juurikaan juokse, ei ole kymmenottelija eikä myöskään generalisti. Tervetuloa H. Asselmoilasen generalisti-iltaan!

Nykymaailmassa moni perinteinen miehinen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi: asiakeskeisyys on tunnekylmyyttä, opastaminen on manspleinaamista ja asioihin perehtyminen besserwisseröintiä. Moderni mies puhuu ja pussaa. Toksinen mies ei äijäpäissään näin tee. Tervetuloa myrkyllisen miehuuden tupailtaan.

Kaikki sopivimmat koodarit eivät työskentele koodareina. Osa ei edes tiedä olevansa sopiva koodariksi. Koodaamisessa, niin kuin muissakin töissä, osa osaamista on itse taito, jota työssä tarvitaan. Osalla on luontaiset taipumukset tai lahjakkuus menestyä kyseisessä tehtävässä. Tervetuloa H. Asselmoilasen assemblyyn.

Onko työsuhde-etu yrityksen savuverho - osa hämäystä, jonka tarkoituksena on harhauttaa osaaja palkkatöihin? Yritykset tarjoavat työntekijöilleen työsuhde-etuja. Polkupyörät, autot ja liikuntasetelit ovat standardia. Kohauttamaan pääsee yrityksen hiilinielulla, metsästysedulla ja firman venepaikalla. Miksi työsuhde-etu eikä isompi palkka?

Häpeä on osa inhimillistä kokemusmaailmaa. Häpeä on paikalla töissä ja vaikuttaa jatkuvasti toimintaan. Joidenkin teorioiden mukaan häpeämättömät pärjäävät paremmin, koska, no, eivät häpeä. Tervetuloa häpeämään H. Asselmoilasen pariin.

Moni HR-ammattilainen tai sellaiseksi haluava hakeutuu opiskelemaan psykologiaa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Mutta miksi tämä mielen tiede on niin kovassa kulttimaineessa? Tieteenä psykologian saavutukset kun eivät ole kummoisia.

Ainahan se on mielessä: sportti. Toisin kuin nuoret pojat, keski-ikäiset miehet ajattelevat urheilua enemmän kuin seksiä. LinkedIniin jaetuissa kuvissa ihmiset vaikuttavat olevan aidosti onnellisia vain urheilessaan, kun taas työpaikalla otetuissa hymykuvissa on vahva väkinäisyyden eetos. Tässä jaksossa selvitämme miksi urheilu on niin paljon mukavampaa kuin työnteko.

Sosiaalinen media oli aiemmin työelämän kellarikapakka - nyt se on päänäyttämö. Yhä harvempi ihminen työskentelee ammatissa, jossa joko omissa tai työnantajan toiveissa ei olisi aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Yhä useampi somettaa osana työtehtäviään - joillekin se on jopa päätyö. Mutta onko se sitä kuuluisaa oikeaa työtä?

Termien diversity ja inclusion suomennokset ovat monille kömpelöjä ja vieraita. Työelämänmonimuotoisuuden trendi koskettaakin Suomea vasta seitinohuesti - epäilemättä äänenvoimakkuus kasvaa.

Lähettääkö työnantajasi sinulle hedelmäkorin, kun mielenterveytesi järkkyy ja jäät pois töistä? Työntekijöiden mielenterveys on ongelma, jota pandemia on pahentanut. Organisaatioilla on merkittävä rooli työntekijöiden mielenterveyden turvaamisessa. Mitä organisaatiot voivat ja aikovat tehdä työntekijöiden mielenterveyskriisille? Vai tekevätkö mitään?

Työn häviäminen työelämästä on ilmiselvä trendi. Tällä hetkellä mielikuvitus riittää miettimään tekoälyä, robottia, työviikon lyhentämistä ja keikkatyötä. Jokainen noista trendeistä osoittaa tilanteeseen, jossa palkkatyötä ei enää ole.

Yhä useammat yritykset ovat valinneet kasvustrategiansa ytimeen yritysostot. Yritysten lisäksi yrityksiä shoppailevat ahkerasti ammattimaiset pääomasijoittajat. Toimialojen konsolidaatio kiihtyy, ja yhä pienempiä yrityksiä napsitaan pois kuleksimasta. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.

Tunnollisuus on tutkitusti vahva työmenestyksen ennustaja. Mutta tällä menestymisellä tarkoitetaan sitä että työntekijä “menestyy” organisaation johdon asettamien tulostavoitteiden näkökulmasta. Tunnollisen ihmisen ura- tai ansiokehitys ei välttämättä sitten enää olekaan nousujohteinen, vaikka olisi kuinka tunnollinen. Kysymme siis: kannattaako olla tunnollinen? Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.

Olit sitten putkimies, psykologi tai koodari, niin yrittäjänä sinulla on mahdollisuus tienata sama raha paljon vähemmällä työllä. Miksi ihmeessä niin monet raatavat synkissä palkkatöissään tunti- tai kuukausipalkalla, kun työmarkkinatilanne on mikä on: tekijät ja osaajat revitään käsistä. Yrittäjä hinnoittelee työnsä itse, voi hyvin ja menestyy. Millä ihmeellä palkkatyön tekemistä voidaan enää tässä tilanteessa perustella? Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.

Mitä olet aina halunnut tietää mielenhallinnasta? Siis muiden mielen hallinnasta - tai oman. Mutta et ole kehdannut kysyä. Tässä jaksossa saat vastauksen kysymyksiisi. Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.

Pandemia on ohi - varma tieto. Juttelin äsken Topi Sukarin kanssa Ideaparkin käytävällä - hän kertoi. Viimeistään nyt pitää miettiä miten sinne toimistolle palataan, voiko etätöitä jatkaa, ja onko maailma muuttunut lopullisesti. Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.