Nyt kun EU:n tämän kauden tavoitteessa yksinkertaistaa ja vähentää EU-sääntelyä merkittävästi on päästy vauhtiin, alkaa vauhti myös huimata osaa päättäjistä ja yrityksistä. Varsinkin niistä, jotka ovat menneet ennakoimaan keskeneräistä sääntelyä. Aamun viestini onkin: älkää alkako noudattaa etukäteen mitään komission esityksiä ennen kuin lainsäätäjät ovat niistä päättäneet. Ennakointi tulee ainostaan kalliiksi. Kuuntele aamun podcast niin tiedät miksi.

Ukraina ja Venäjä tuottavat ja käyttävät tänä vuonna komission arvion mukaan noin 4 miljoonaa lennokkia. Ukraina on, yhdysvaltalaisen osaamisen siivittämänä, noussut maailman kärkiluokkaan korkean teknologia puolustuskalustollaan. Eurooppa vahvistaa nyt suorituskykyjään ennätystahtia ja tämä vaatii EU-lainsäädännön uudistamista niin hankintojen, puolustustuotteiden liikkuvuuden kuin rahoituksenkin osalta.

Komissio julkaisi jo huhtikuussa ProtectEU esityksensä, jonka tarkoitus on vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Hanke on jälleen kerran surullinen esimerkki siitä, että komissio yrittää väkisin rikkoa päästä päähän salattujen viestipalveluiden salauksen ja pahimmassa tapauksessa ajaa massavalvontatyökalua viestialustoille. Kiitos laajasta palautteestanne asiaan, avataan jälleen tätä teemaa myös näin podcastin merkeissä.

Euroopan markkina kaipaa omaa Delawarea jonka kautta olisi helppo päästä kiinni koko Euroopan markkinalle. Kun vain koko markkina vihdoin myös toimisi yhtenäisesti. EU yrittää nyt rakentaa yhtä sisäänpääsyä ja Y-tunnusta, joka toimisi kaikkialla. Haasteina on kuitenkin verotus, työmarkkinalainsäädäntö ja datan liikkumattomuus - takapajuisuus digitaalisella markkinalla. Mitä sitten voimme odottaa 28. regimeltä, eli säädöskehykseltä, joka yrittää taklata näitä haasteita?

Yhdysvaltalainen Microsoft katkaisi kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän ja hänen henkilökuntansa pääsyn Microsoftin palveluihin ja sähköpostiin Yhdysvaltojen ICC:tä kohtaan asettamien pakotteiden vuoksi. Tämä haastaa kaikkien Microsoftin pilviteknologioita käyttävien luottamuksen yhtiöön Euroopassa. Mm. tästä lisää tämän viikon jaksossa.

Israelin toimet Gazassa täyttävät tällä hetkellä sotarikoksen määritelmät ja ovat olleet, myös Länsirannalla, jo pitkään kansainvälisen oikeuden vastaisia. Kansainvälisellä yhteisöllä, Suomi mukaan lukien, on verta käsissään. EU:n on korkea aika katkaista assosiaatiosopimus Israelin kanssa ja tunnustaa Palestiinan valtio sekä tehdä kaikkensa väestön pakkosiirtojen ja kansanmurhan estämiseksi.

TikTokin suunnittelemat datakeskukset Suomeen eivät aiheuta turvallisuuspoliittista uhkaa siitä syystä, että niistä valuisi ulos Kiinan propagandaa tai Kiina niillä pääsisi haastamaan suomalaisten tietoturvaa. Kysymys on Suomen valinnasta tarjota Putinin sotaa Ukrainassa tukevalle autoritaariselle valtiolle hyvä investointikohde ja halpaa sähköä. TikTokille keskuksen rakentaminen on lähinnä pr-temppu. Muun muassa tästä ja muista EU-viikon polttavista lisää tämän aamun podissa.

Hyvää huomenta Strasbourgista! Tällä viikolla puhuttaa mm. sudet, autojen päästöt, EU:n budjetti sekä suhteet Yhdysvaltoihin. Ukrainaa unohtamatta.

Euroopan unioni hakee keinoja panostaa puolustukseen ja komissio toimeenpanee digitaalista markkinaa koskevaa asetusta. Mm. näistä ja mitä mieltä olin ex-Facebookin globaalien asioiden johtajan Sarah Wynn-Williamsin kirjasta ”Careless People” jossa hän kuvaa Facebookin toimintaa sisäpiiristä.

Presidentti Trump toteuttaa pitkäaikaisia lupauksiaan uudistaa Yhdysvaltojen taloutta ja paikkaa maailmassa. Samaan aikaan muu maailma joutuu vihdoin pohtimaan asemaansa ilman protektionistiseksi ja erittäin konservatiiviseksi sekä ennustamattomaksi muuttunutta suurvaltaa. Mikä on Euroopan vastine? Nielaiseeko Trump syötin nollatulleista, entä taipuvatko ranskalaiset tulleihin viskille viiniensä viennin ollessa uhattuna?

Leikkauksia koheesiorahoihin ja siirtoa puolustukseen sekä kokonaisturvallisuuteen? Kriittisiä raaka-aineita ja höllennettyjä lupamenettelyjä kaivoksille? Kiireellistä menettelyä lykätä kestävyysraportoinnin ja huolellisuusvelvoitteiden uusien vaatimusten soveltamista? Tällä viikolla riittää repiviä ja kuumia poliittisia aiheita palasteltavaksi.

Suomessa toistellaan jatkuvasti EU:n roolia, etenkin rahoituksessa, vastaukseksi sotaan Ukrainassa ja Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisessa. Haasteena on, että nykyinen perussopimus taipuu tähän huonosti, eikä EU-budjetissa ole varoja jäljellä. Pitkällä aikavälillä molempia on muutettava vastaamaan nykyistä maailmanpoliittista tilannetta, mutta akuutin kriisin hoitoon niistä ei ole.

Komissio esitteli viime viikolla ehdotuksen uudesta EU:n palauttamisjärjestelmästä. Ehdotuksessa annetaan käytännössä jäsenmaille oikeutus rakentaa Albania ja Ruanda -järjestelmien kaltaisia malleja. Haaste tällä hetkellä on, että vain noin 20% kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista saadaan lähtemään EU:sta..

Parlamentin täysistuntoviikko Strasbourgissa meneillään ja kaksi olennaista asiaa pöydällä ovat energia ja turvallisuus. Energiapolitiikka on keskeistä turvallisuuspolitiikkaa sekä olennaista Euroopan kilpailukyvylle ja ilmastopolitiikalle. Se on myös politiikan sektori, jossa EU:lla on toimivaltaa. Tänään puhetta sekä energiasta että puolustuksesta.

Komissio antoi viime keskiviikkona koskien puhtaan energian strategiaa ja ensimmäiset esityksensä yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä. Ruoditaan tänään molempia. Olennaista on rakentaa EU:n laajuisesti markkinaehtoinen malli, joka ei perusta tukiriippuvaiseen hintasääntelyyn. Investointeja energiatehokkuuteen ja vihreään siirtymään tarvitaan. Rahoituksen tulee kuitenkin perustua lainatakauksiin ja yksityisiin investointeihin. Tukipolitiikka vääristää markkinoita ja suosii suuria, fossiiliriippuvaisia, maita. Kuluttajatuet eivät ole ratkaisu hintavaihteluun. Tarvitaan kulutusjoustoa ja energian varastointia.

Saksassa syntyy todennäköisesti CDU/CSU:n ja SPD:n muodostama hallitus, jonka yksi tärkeimmistä ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan Ukrainan tuen merkittävä lisääminen ja Saksan puolustusteollisuuden sekä asevoimien vahvistaminen. Saksalta odotetaan myös selkeää johtajuutta Euroopan puolustuspolitiikassa yhdessä Ranskan, Puolan ja Iso-Britannian kanssa. Entä mistä rahat, aseet ja joukot? Miten Saksa pyristelee irti finanssikriisin aikaan säädetystä velkajarrusta? Mm. tätä syvällisemmin tämän viikon podcastissa.

Shokkihoitoa Euroopalle vai odotettuja toimia Yhdysvaltojen uudelta johdolta. Rauha Ukrainaan Trumpin ehdoilla mutta turvatakuut Jenkkien vai Euroopan tyyliin? Tällä viikolla analyysia Münchenin turvallisuuskonferenssista, veikkaukseni mitä tapahtuu seuraavaksi sekä tuttuun tapaan katsaus EU:n muihin ajankohtaisiin asioihin.

Komissio julkaisee tänään työohjelmansa. Paljon on uutta lainsäädäntöä tulossa, vaikka yksinkertaistamispaketilta odotetaan paljon. Eikä vähiten teknologiasektorilla. Nyt vaaditaan todellista poliittista selkärankaa ja rohkeutta tunnustaa turhat esitykset ja vetää ne pois sekä katsoa nykymarkkinaa erityisesti kasvuyritysten näkökulmasta.

Komissio esitteli viime viikolla kilpailukykykompassin, jossa oli monia odotettuja ja hyviä aloitteita. Teknologiasektorille esitys oli kuitenkin pettymys. Raportointivelvollisuuden vähentäminen keskittyi ympäristö- ja kestävyysraportoinnin keventämiseen. Myöskään esityksiä turhien komission esitysten poisvetämisestä, jotka eivät tällä hetkellä etene, ei nähty.

Todelliset pääomamarkkinat, 28 regime - eli yritysten pääsy koko EU:n markkinoille yhdestä luukusta sekä energiavarmuus ja järkevät hinnat. Tätä kaikkea ja paljon muuta luvassa, mutta saadaanko komission tällä viikolla esittelemään Euroopan kilpailukykykompassiin kytkettyä tarpeeksi konkretiaa sekä esityksiä sääntelyn purkamisesta? Ennen kuin peli menetetään täysin Kiinalle ja Yhdysvalloille. Joiden kanssa vastavuoroinen yhteistyö pitäisi samalla saada toimimaan.