Tämän viikon podcast tulee tuulisesta ja sateisesta Helsingin aamusta. Tällä viikolla aiheena Strasbourgissa meneillään oleva parlamentin täysistunto ja muutaman viikon kuluttua Suomessa koittavat eduskuntavaalit.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomessakin käydään aktiivisesti keskustelua vanhempainvapaiden jakamisesta, isien roolista ja naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa. Itse en usko kiintiöihin enkä pakottamiseen. Sitäkin enemmän uskon mahdollisuuksien tarjoamiseen yhteiskunnan tasolta, esimerkin näyttämiseen yksilöiden tasolta, konkreettisiin tekoihin ja positiiviseen keskusteluun perhearjesta. Vähemmistöjen oikeuksia tulee pitää esillä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kuitenkin niin, että eri ryhmien oikeuksia ei saa arvottaa toisiaan vastaan, vaan olennaista on nähdä ja ymmärtää asioita erilaisista näkökulmista sekä huolehtia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Ajatuksia mm. näistä teemoista tämän viikon podcastissa viikon ajankohtaisten EU-aiheiden lisäksi.

Suomessa paljon puhuttu metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Tällä viikolla toiveaiheena jutellaan EU:n toimivallasta ja sen rajoista sekä ajatuksia siitä, miten Suomen tulisi ennakoivammin, oikea-aikaisesti ja asiantuntevasti ajaa etujaan unionissa.

Suomalaisten virkamiesten vähäisestä määrästä EU-instituutioissa ollaan aiheesta huolissaan. Suomalainen koulujärjestelmä ei ole parhain mahdollinen tukemaan menestymistä hyvin ranskalaisessa virkamieskokeessa, mutta tämä ei toki ole ainoa syy, miksi yhä vähemmän suomalaisia on keskeisissä EU:n virkatehtävissä. Olen kohta asunut yhdeksän vuotta Brysselissä ja ollut sekä EU-instituutioiden että yksityisen sektorin palveluksessa. Minkälaista on perheen arkielämä Brysselissä jos esim. toinen perheestä on belgialaisessa järjestelmässä ja toinen töissä EU:lla? Belgiassa maksetaan yhtä Euroopan korkeimmista tuloveroista, mutta ainakin itse koen saavani sille myös vastinetta. Enkä vähiten erinomaisen terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Monta asiaa voisi toki tehdä paremmin. Olisiko täältä hyviä käytäntöjä vietäväksi muuallekin?

Talouskasvu ei tule riittämään korjaamaan Suomen valtiontalouden tilannetta. Leikkauksia sekä tarkkaan harkittuja veronkorotuksia tarvitaan. Valtion kannattaa keskittyä tukemaan markkinoiden mahdollisimman vapaata ja kannustavaa toimintaa, panostaa koulutukseen, tutkimukseen sekä tarkasti kohdennettuihin investointeihin, kuten infrastruktuuriin. Katsottaessa syntyvyystilastoja ja väestön ikääntymistä, myös ulkomaisen työvoiman houkutteluun Suomeen kannattaa panostaa. Entä mistä sitten kannattaa leikata ja tai mitä veroja kiristää? Miltä näyttää Suomen tilanne suhteessa muihin EU-maihin?

Yhdysvallat vauhdittaa investointeja vihreään siirtymään, pitää tuotantoa kotimaassa ja haastaa Kiinaa suurvaltapoliittisessa kilpailussa. Inflation reduction act eli IRA-lainsäädäntöpaketti, joka sisältää 369 miljardin euron verran tukia ja verohelpotuksia, hyväksyttiin loppukesästä. Nyt Euroopassa mietitään kannattaako protektionismiin vastata protektionismilla. Toki on myös selvää, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet karulla tavalla esiin globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. EU on huolissaan eurooppalaisten yritysten syrjimisestä ja painottaa USA:n rikkovan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. EU-oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mikäli niillä ei edistetä yleiseurooppalaisen talouden kehitystä. Komissio valvoo sääntöjä siitä, minkälaiset tuet ja menettelytavat ovat sallittuja. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Vaikka esimerkiksi haja-asutusalueen lentoliikenteeseen ja vihreään siirtymään myönnetyt julkiset tuet ovat perusteltuja, lähtökohtaisesti markkinaehtoinen toiminta on usein kannattavampaa. Miten EU:n sitten kannattaisi vastata Yhdysvaltojen toimiin?

Suurimmalle osalle ihmisistä Venäjällä Putin edustaa vahvuutta, johtajuutta ja varmuutta huomisesta. Länsi epävarmuutta ja epävakautta. Putinille vahva ja vaarallinen länsi on yhtä kuin Yhdysvallat. EU ja sen jäsenmaat nähdään lähinnä Yhdysvaltojen sätkynukkeina, jotka luottavat isoveljen apuun hädän tullen. Nyt Saksan venkoilu ja heikko johtajuus saa Länsi-Euroopan näyttäytymään entistä onnettomammalta. Kumpuaako Saksan hapuileva politiikka historiasta vai Scholzin persoonasta? Lisää mm. tästä tämän viikon podcastissa.

Miksi eduskuntavaalit ovat myös mitä suurimmassa määrin EU-vaalit? Ketkä päättävät ja miten Suomen EU-politiikan linjoista, ja miten Suomen edunvalvonta toimii Brysselissä – vai toimiiko?

Brysselissä on palattu arkeen lomien jälkeen. Parlamentti valmistelee ensi viikon täysistuntoa ja komissaarit vierailevat puheenjohtajamaa Ruotsissa. Energia ja Ukraina hallitsevat agendaa, mutta mitä muuta on odotettavissa EU:n vuodelta 2023?

Vakava korruptiotapaus ravisuttelee Euroopan parlamenttia ja Unkari viivytti tärkeää tukipakettia Ukrainalle. Onko kyse vain muutamasta mädästä omenasta ja hankalasta jäsenmaasta? Mutta mitä tämä tekee EU:n uskottavuudelle ja mitä on tehtävissä?

Kauppapolitiikka niin sanottua kovaa EU-politiikkaa, joka on EU:n toimivallassa ja hyvä näin. Varsinkin pienille jäsenmaille kuten Suomelle tästä on merkittävää etua päästä eturiviin maailmanmarkkinoiden neuvottelupöydissä. Yhdysvallat ilmoitti elokuussa avokätisistä tuista maansa vihreille teknologioille. Ilmaston kannalta tärkeä mutta protektionistinen toimi on herättänyt närää EU:ssa ja huolta jopa kauppasodasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan unionin on muutettava valtiontukia koskevia sääntöjään ja tuettava vastaavasti eurooppalaisia vihreää siirtymää edistäviä yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä eurooppalaisille yrityksille, sisämarkkinoille ja suhteille Yhdysvaltojen kanssa?

EU pääsi viime viikolla sopuun ensi vuoden budjetista ja parlamentti antaa sille siunauksen tällä viikolla Strasbourgissa. Parlamentti saa lisärahoitusta uuteen pääosastoon ja virkamiehet palkankorotukset. Onko tämä todella tarpeellista? Iso ongelma EU:n budjettikeskusteluissa ja rahan sekä vallan käytössä on eurooppalaisen median puuttuminen. EU-varojen käyttöä ja valvontaa sekä vallankäyttöä on hankala ruotia, mikäli media, jota ihmiset kuluttavat, ei sitä tee. Parlamentaarikot vaativat rahaa asioihin, joissa esimerkiksi Euroopan parlamentilla ei ole roolia saati toimivaltaa. EU-varojen käytön, komission roolin jatkuvan kasvamisen ja toimivallan valumisen unionille aloilla, jotka eivät sille kuulu tai jossa vallan tuominen unionin tasolle ei tuo lisäarvoa, pitäisi olla paremmassa syynissä ja kansalaisten tiedossa. Miksi näin ei ole?

Unionin ennalistamistavoitteet puhuttavat nyt, komission annettua esityksenä, myös Suomessa vahvoilla argumenteilla puolesta ja vastaan. On totta, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle, mutta ympäristö- ja ilmastopolitiikassa tarvitaan vaikuttavia toimia unionin tasolla. Kulut eivät kuitenkaan saa olla yksittäiselle jäsenmaalle kohtuuttomia. Samoin komission suunnitelma käyttää delegoituja säädöksiä ennallistettavien alueiden määrittelyssä siirtäisi jälleen komissiolle sellaista valtaa, jonka tulisi kuulua jäsenmaille. Kuuntele lisää viikon podcastissa.

Kiteytettynä modernin rahateorian idea on, että valtio jolla on oma valuutta ja keskuspankki voi lähes huoletta velkaantua keskuspankin myöntämillä lainoilla. Käytännössä siis valtio painaa rahaa ilman, että sen tarvitsee huolehtia maksukyvyttömyydestä. Yksinkertaistettuna moderni rahateoria perustuu ajatukseen, että raha on velkaa. Budjettirahoituksesta ei, niin kuin me sen ymmärrämme, tarvitse välittää, koska keskuspankkirahoituksella valtio voi rahoittaa haluamansa. Teorian nimeen vannovan valtion pitäisi ennen pitkää erota eurosta ja jopa EU:sta, koska unionin jäsenyyteen kuuluu ajatus yhtenäisestä talouspolitiikasta, joka tavoittelee mm. ulkoisen kilpailukyvyn parantamista. EU-viikon ajankohtaisten lisäksi lisää mm. tästä viikon podcastissa.

Maailmantalouden tuotannon riippuvuus Kiinasta on kiistaton ja EU:n vastine tällä hetkellä heikko. Kiina tarvitsee kuitenkin myös muuta maailmaa ja ydinsodalla uhkailevasta Putinista alkaa tulla sille rasite. Tiukat koronatoimet ja maailmantalouden tilanne eivät myöskään tue maan talouskasvua. Eurooppa ei ole Kiinan suhteen vaikeassa asemassa ainoastaan teollisuustuotannon osalta, vaan kiinalaisten strategisten investointien vuoksi. Miltä näyttää lännen tulevaisuus suhteessa Kiinaan ja löytyykö EU:lta yhtenäisyyttä ja vahvaa vastausta tilanteeseen?

Energia, talous sekä kiristyvä sota Ukrainassa pysyvät korkealla EU:n agendalla tälläkin viikolla. Tänään ajankohtaisten lisäksi vastauksia teiltä tulleisiin kysymyksiin.

Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä kiihtynyt inflaatio herättää keskustelua keskuspankkien hintavakauslupauksista. Yhdysvalloissa FED reagoi nopeammin kuin Euroopan keskuspankki - monien arvostelijoiden mukaan molemmat silti liian hitaasti. Euroopassa haasteena on korkojen nostopaine, tiedostaen, että läheskään kaikki euromaat eivät ole samassa veneessä. Yksi asia pätee kaikkiin maihin: Krooninen julkisen velan ja pysyvien menojen kasvattaminen käy kalliiksi. Samoin rakenneuudistuksissa hidastelu. Mikäli päättäjät eivät ymmärrä talouspolitiikan perusteita tai keskuspankkien roolia, on tilanne vieläkin huolestuttavampi.

Italian talouden heikot perustukset ja tulevaisuudennäkymät sekä turbulentti politiikka uhkaavat unionin yhtenäisyyttä. Jatkuuko talouden alamäki ja mitä se tarkoittaa euroalueelle?

Usein näkee uutisia, joissa mainitaan EU:n päättäneen jotain, vaikka asia on vasta alkutaipaleella tai vaatii vielä todellisuudessa lainsäätäjien hyväksynnän. Suomessa kansallista lainsäädäntöä seurataan aktiivisesti sen eri vaiheissa ja toki on ymmärrettävää, että asiat tuntuvat läheisimmiltä. Moni EU-tason päätös kuitenkin valuu meillä kansalliseen lainsäädäntöön ja toisinaan poliitikot piiloutuvat EU-tason esitysten taakse. Miten tämä on mahdollista ja minkälaisten linssien läpi EU-uutisointia tai aiheita sitten kannattaisi lukea ja seurata?

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Energia nousee varmasti keskeiseksi teemaksi heijastaen myös tulevan talven talousnäkymiä Euroopassa. EU:lta peräänkuulutetaan nyt yhteisiä ratkaisuja viilenevään syksyyn ja kylmenevään talveen. Onnistuuko unioni pitämään rivinsä?