Kuinka tehdään huumoripodcastia karmaisevasta aiheesta - sitä pohditaan Argentiinan vuoden 1978 MM-kisojen yhteydessä poliittisen historian tutkija Noora Kotilaisen kanssa. Yleisökysymyksessä paljastuu Kaisun yllättävä haave otteluiden väliaikaohjelmaan liittyen.

Yhdysvaltalainen maalivahti Hope Solo nostaa omaelämäkertansa ensimmäisillä sivuilla esiin yhden kohuistaan. Se alkoi, kun Solo avasi suunsa MM-matsin jälkeen. Ketä pelaajat yleensä saavat kritisoida? Podcastin vieraaksi saapuu audiofirma F-tuotannon luova johtaja Jonna Tapanainen, joka tekee jalkapallopodcastia itsekin. Yleisökysymyksessä pohditaan, saako fanitettavaa joukkuetta vaihtaa.

Miksi Brasilian maajoukkue vaihtoi paitansa värin, ja onko nykyinenkin pilalla? Näitä ja muita kysymyksiä saapuu pohtimaan trumpetisti ja harrastejalkapalloilija Verneri Pohjola. Yhdessä ideoidaan myös, miten Suomen maajoukkueen paita paranisi.

Jälkipelit saa vieraakseen entisen ammattipelaajan Hanna Ruohomaan, jonka kanssa analysoidaan Wendy Renardin huikeaa uraa, maailman huippunaisten viimeaikaisia konflikteja valmennuksen kanssa sekä kuinka epäonnistumiset selätetään.

Millaisia ehtoja Barcelonan naisten joukkueelle asetettiin vuonna 1970, ja mitä erikoista liittyy joukkueen perustamiseen? Jaksossa perehdytään FC Barcelona Femenín syntytarinaan, pohditaan fanitusta sekä vastustetaan menestymisen kulttuuria. Vieraana Bragun Pallokissojen toverijoukkueen RintaPumpun perustajajäsen, jalkapalloileva kirjastovirkailija Mirva "Mirlo" Anjala.

Kulttuurityöläinen ja Kokkolan Kinojuhlien toiminnanjohtaja Kaisa Kukkola saapuu podcastin vieraaksi arvailemaan, kuka oli “ensimmäinen kansainvälinen jalkapalloidoli” ja montako maalia tämä teki läpimurtokisoissaan. Jaksossa pohditaan myös fanittamisen anatomiaa ja idoleiden pelipaikkoja. Lisäksi mietityttää se, onko kyse enää harrastetason jalkapallopodcastista, kun toinen vetäjistä on viime kauden jälkeen kirjoittanut ansiokkaan tietokirjan Naisten laji – Kirja jalkapallosta.

Jälkipelit-podcastin 2. tuotantokauden viimeisessä jaksossa kirjailija, pelisuunnittelija, yrittäjä Mike Pohjola saapuu keskustelemaan tuomaripelistä. Jaksossa keskustellaan vuoden 2006 MM-kisojen Portugalin ja Hollannin välisestä ottelusta, joka jäi ottelun tuomaroineen venäläistuomarin viimeiseksi peliksi. Podcastraati keskustelee tuomaroinnin vaatimuksista ja suunnittelee myös uusia välineitä tuomarityöskentelyn avuksi. Lopuksi pohditaan miksi otamme pelaamisen niin vakavasti.

Barcelonan ja Hertha Berlinin välinen Champions League -matsi vuodelta 1999 raivostutti mediaa mutta päätyi erään taiteilijan materiaaliksi. Miksi taiteilija tarttui jalkapalloaiheeseen? Onko jalkapallo jo itsessään taidetta, kuten sanotaan? Aiheista puhumaan saapuu taidemaalari Alina Sinivaara, “pelikenttien ekspressionisti”. Hän on podcastin ensimmäinen vieras, jonka suhde jalkapalloon on ensisijaisesti ammatillinen: Sinivaara on nimittäin käsitellyt futisteemoja maalauksissaan. Yleisökysymyksessä pohditaan muun muassa sitä, kumman pitäisi tienata enemmän: jalkapallotähtien vai taidemaailman tähtien. Säilyykö molempien ammattilaisten työn arvo uran jälkeen?

Vain yksi juuri perustetun HJK Malmin junnujoukkueen pelaajista kävi läpi seuran koko junioriputken ja päätyi HJK:n miesten edustusjoukkueeseen. Kuka se oli, kysyy Kaisu Tervonen podcast-toveriltaan Johanna Ruohoselta ja jakson vieraalta, toimittaja Veera Luoma-aholta. Ja miksi kyseisen pelaajan äiti seisoi hangessa? Jaksossa puhutaan juniorijalkapallon reunaehdoista muutenkin. Kenen ehdoilla junnuja valmennetaan? Olisiko nuori Zlatan tarvinnut tunnetaitovalmennusta? Pitäisikö vanhempien pitää suunsa kiinni kentän laidalla? Yleisökysymyksessä pohditaan, minkä ikäisenä jalkapallo kannattaa aloittaa. Luoma-aho, Ruohonen ja Tervonen ovat itse aloittaneet lajin vasta aikuisiällä: menivätkö nuoruusvuodet siis hukkaan?

Jaksossa keritään auki, kuinka AC Allianssi oli päätynyt ulkomaalaisomistukseen vuonna 2005 ja millaisia valintoja uudet omistajat tekivät Haka-pelin alla. Jaksossa keskustellaan kuinka kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on vaikuttanut jalkapallo-otteluiden tuloksiin ympäri maailmaa. Yleisökysymyksessä pohditaan pelin kauneuden ja voittamisen halun kysymyksiä. Jakson vieras, kirjailija, toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen shokeeraa podcastin vetäjiä ehdottamalla jalkapallon siirtymistä pois dokumentaarisuudesta kohti rehtiä valkokangasviihdettä. Mutta mistä löytyisi riittävä määrä käsikirjoittajia?

Vuonna 1999 järjestettyjä kolmansia naisten jalkapallon MM-kisoja pidetään usein tärkeänä käännekohtana naisten jalkapallolle. Jaksossa selviää kuinka mediailmiötä rakennettiin, kuka voitti kisat ja kuinka eräiden urheilurintsikoiden sanotaan muuttaneen historian kulkua. Jakson vieras, kulttuurihäirikkö, toimittaja ja taiteilija Jari Tamminen suosittelee lukemistoa Pohjois-Koreasta. Yleisökysymyksessä ollaan myös pukeutumisen kysymyksissä ja pohditaan käytettyjen pelipaitojen kohtaloa sekä markkina-arvoa.

Modernin jalkapallon katsotaan alkaneen, kun Englannin jalkapalloliitto kirjasi ylös lajin säännöt eli “13 lakia”. Podcastissa käydään läpi, mitä sääntömuutoksia jalkapallo on sittemmin nähnyt. Jakson vieras, toimittaja Manu Haapalainen pelaa aikaa, kun taas Johanna Ruohonen muistaa lukeneensa, että varhaista jalkapalloa saivat pelata ainoastaan kädettömät vangit. Kaisu Tervonen esittelee podcast-raadille myös FIFAn uudet sääntöehdotukset, jotka äänestetään kumoon tai jatkoon. Yleisökysymyksen myötä pohditaan, onko jalkapallo nyt parempaa kuin 20 vuotta sitten. Mutta missä paremmuus mitataan: juostuissa kilometreissä vai pelin kauneudessa?

Maailman parhaaksi rankattu ja kallein miesjalkapalloilija, Zinédine Zidane, päätti ammattilaisuransa punaiseen korttiin MM-kisojen finaalissa 2006. Jaksossa Johanna Ruohonen haluaa selvittää viisitoista vuotta kalvaneen ihmetyksen: miksi? Zidanen ja Marco Materazzin kuuluisaa sananvaihtoa analysoimassa on opettaja ja teatterintekijä Johanna Jernberg, jonka kanssa vertaillaan myös jalkapallon ja teatterin dramaturgiaa. Lisäksi jenkkifutisharrastaja Jernberg paljastaa parhaat vinkit vastustajan solvaamiseen avauksessa. Yleisökysymyksessä pohditaan reilun pelin käsitettä Suomi-Tanska-pelin kautta.

Kun brittijoukkue Leeds Unitedilla oli kehno jakso vuonna 1971, valmentaja Don Revie uskoi sen johtuvan kirouksesta ja hommasi kotistadionille selvänäkijän. Miten taikausko istuu lajiin, josta puhutaan tilastojen, prosenttien ja maalimäärien kautta? Futisanalyysin ohessa Johanna Ruohonen tunnustaa, että kotikirjaston sivujen välistä löytyy kuivuneita onnenapiloita, ja Kaisu Tervonen kertoo laittavansa onnensa autojen rekisterikilpien varaan. Jakson vieras, kuvittaja-taiteilija-tietokirjailija Aiju Salminen puolestaan paljastaa, kuinka monta onnen ja epäonnen symbolia hän on tatuoinut ihoonsa.

Vuoden 1982 MM-kisoissa Algeria otti historiallisen voiton Länsi-Saksasta, ja peliä seuranneet tapahtumat johtivat arvokisaturnausten sääntöjen muuttamiseen. Pelin merkitystä ja altavastaajan viehätystä analysoimassa Johanna Ruohosen ja Kaisu Tervosen kanssa sisällöntuottaja Milla Palkoaho. Jaksossa koetellaan Kaisu Tervosen rakkautta Saksan jalkapallomaajoukkueeseen sekä Johanna Ruohosen maantieteellistä osaamista. Milla Palkoaho puolestaan jakaa uunituoreet sisäpiirivinkit EM-kisoihin pakastepizzajonosta. Yleisökysymyksessä kysytään paitsiosilmän treenaamisesta - ja vastataan ihan muuhun.

Suomen miesten maajoukkue menetti mahdollisuuden MM-jatkokarsintaan vuoden 1997 Unkari-matsin viimeisillä minuuteilla tuuppaamalla pallon viiden oman pelaajan kautta omaan maaliin. Miksi kertomus epäonnistumisesta elää niin vahvana, että siihen palataan säännöllisesti? Liittyykö matalikossa rypeminen kansalliseen tarinaamme? Miesten maajoukkue aloittaa juuri kaikkien aikojen ensimmäisen EM-kisaurakkansa. Lehti on kääntynyt. Ehkä mennyt epäonnistuminen asettuu nyt osaksi menestystarinaa? Suomi–Unkari-matsia pohtimassa on myös mediataideammattilainen, elokuvatoimittaja ja väitöskirjatutkija Tytti Rantanen.

Huhtikuussa 1920 pelattiin usein naisten ensimmäiseksi kansainväliseksi peliksi kutsuttu ottelu englantilaisen Dick Kerr Ladiesin ja ranskalaisen “French 11” - joukkueen välillä. Seuraavana vuonna Englannin jalkapalloliitto FA kielsi naisilta pelaamisen virallisilla kentillä. Miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? Entä millainen oli suffragettien suhde jalkapalloon? Mitä erityistä liittyi ranskalaisten pelaajien peliasuun? Esittelyssä myös legendaarinen pelaaja Lily Parr ja hänen muulinpotkunsa. Jaksossa vieraana taidekriitikko, tutkija Sini Mononen, joka penää tutkimusta jalkapallon sulavuuden muutoksesta suhteessa varustetason kehitykseen. Jakson äänenlaatu on valitettavasti tavallista heikompi teknisten ongelmien vuoksi.

Mitä Megan Rapinoe teki syyskuussa 2016? Sitä kysytään jakson vieraalta, mediatutkija Kata Kyrölältä. Yhdysvaltalaisen tähtihyökkääjän Rapinoen kautta keskustellaan nousevasta trendistä: aktivismista jalkapallokentillä. Onko kyse sosiaalisesta omatunnosta, brändin rakentamisesta, hyvesignaloinnista vai kaikista näistä? Kata Kyrölä kertoo, miten New Yorkin metro liittyy hänen Rapinoe-suhteeseensa, Johanna Ruohonen paljastaa lähettäneensä Rapinoelle yksityisviestiä Instagramissa, ja yleisökysymyksessä Kaisu Tervonen kääntää puheen Zlatan Ibrahimoviciin.

Esittelyssä uusi Jälkipelit-podcast. Jälkipelit on futispuheen harrastesarja, jossa ääneen pääsevät Johanna Ruohonen, Kaisu Tervonen ja vaihtuvat vieraat. Jälkipelit julkaisee Voima.