Attendon muutosmatkaa on avattu syksyn aikana tässä podcast-sarjassa megatrendien vaikutuksen, muutosjohtamisen sekä viestinnän näkökulmasta. Attendon hyvät periaatteet ja käytännöt, kuten 100 %:n vastuu ja 5 k:n palautemalli, ovat tulleet tutuiksi. Tässä jaksossa hypätään Attendon asiakaskokemuksen asiantuntijan Minna Linnan kanssa vielä syvemmälle nimenomaan niihin konkreettisiin keinoihin, joilla muutosta toteutetaan arjessa.

Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut vuoden 2020 alusta lähtien yksi kärkitrendeistä johdon agendalla. Tässä podcast-jaksossa sukelletaan suuren hoiva-alan toimijan, Attendon vastuullisuuteen, siitä viestimiseen ja sen johtamiseen. Aiheesta on keskustelemassa Attendon asiakaskokemus-, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Susanna Paloheimo.

Moni organisaatio havahtuu muutaman vuoden päästä siihen, että kulttuurin johtamiseen olisi pitänyt panostaa jo aiemmin. Yrityskulttuuri, tavat toimia ja käyttäytyä näkyvät organisaatiossa kaikkialla. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos arjessa ei rakennu uusia käyttäytymismalleja. Vieraana studiossa tänään organisaatiokulttuurista ja sen johtamisesta on kanssani keskustelemassa Attendon henkilöstöjohtaja Terhi Lindgren.

Sosiaali- ja terveysala on ollut viime vuosina valtavassa murroksessa ja eri tavoin otsikoissa. Siihen vaikuttavat useat nykypäivän jättimäisistä muutosvoimista, kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula ja teknologian kehittyminen. Tässä podcast-jaksossa katsotaan muuttuvaa maailmaa ja keskustellaan sen muutosvoimista erityisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vieraanani näistä aiheista on keskustelemassa Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.

Moni on varmasti kuullut kyllästymiseen asti siitä, miten ”kulttuuri syö strategian aamiaiseksi” mutta mitenkähän on? Tämän jakson tavoitteena on luoda ymmärrystä organisaatiokulttuurin merkityksestä strategialle ja liiketoiminnan johtamiselle. Studiossa kanssani on Solitan henkilöstöjohtaja ja Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan kirjoittaja Outi Sivonen. Kun lähes kaikki muut kilpailuedun lähteet ovat kopioitavissa, nousee kilpailuetua tavoittelevien yritysten kohteeksi yhä useammin aineettomat asiat, kuten brändi, työntekijäkokemus ja yrityksen kulttuuri. Voiko yrityksen kulttuurista aidosti rakentaa organisaatiolle kilpailuedun? Uskomme, että voi.

Moderni strategia ottaa huomioon jatkuvan muutoksen, ympäristön epävarmuuden ja uuden luomisen. Strategian ytimeen nousee prosessi, jolla strategiaa muodostetaan, uudistetaan ja toteutetaan jatkuvasti. Tämän tuotantokauden 3. jaksossa vieraana studiossa on Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Timo Vuori, jonka kanssa keskustelemme modernista strategiaprosessista ja tunteiden merkityksestä osana strategiatyötä.

Johdon agendalla -podcastin uudella tuotantokaudella puhumme siitä, miten strategiatyön pitää muuttua ja ennen kaikkea siitä, miksi sen pitää muuttua? 2020-luku tuo ajattelutavan muutoksen tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen johtamiseen. Puoli vuosisataa yritysmaailmaa on hallinnut ajatus siitä, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille kaiken muun ylitse. Tätä paradigmaa on haastettu viime vuosina monelta taholta, mutta vakiintuneet ajatusmallit istuvat sitkeässä. Vaihtoehtoisena paradigmana voidaan pitää vastuullisen arvonluonnin paradigmaa, missä keskeistä on kaikille eri sidosryhmille vastuullisesti tuotettu kokonaisarvo. Samalla se tarkoittaa siirtymistä pois perinteisestä kilpailuedun tavoittelusta, pois nollasummapeli -ajattelusta ja sotaretoriikasta. Tuotantokauden toisessa jaksossa vieraana studiossa on Paula Kilpinen, yrittäjä, kirjailija ja inhimillisen strategian puolestapuhuja.

Tulevaisuus ei ole paikka tai määränpää, se on työkalu ja väline ymmärtämään niitä muutoksia, mitä ympärillämme tapahtuu. Useat eri voimat vaikuttavat samanaikaisesti ja dynaamisesti toimintaympäristöömme, mikä tekee usein selkeiden syy-seuraussuhteiden hahmottamisen haastavaksi. Tässä usein VUCA-maailmaksi kuvatussa toimintaympäristössä luoviminen vaatii kriittistä ajattelua, strategista ennakointia ja ennen kaikkea luovaa ajattelua, eteenpäin katsomista. Johdon agendalla podcastin kolmas tuotantokausi keskittyy strategiaan ja liiketoiminnan johtamiseen nykyisessä, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen ensimmäisessä jaksossa keskustelemme yhdessä VTT:n Professor of Practice ja luovan työelämän asiantuntijan Nando Malmelinin kanssa strategisesta ennakoinnista ja organisaatioiden uudistumisesta.

Moni organisaatio havahtuu muutaman vuoden päästä siihen, että kulttuurin johtamiseen olisi pitänyt panostaa jo aiemmin.  Yrityskulttuuria tulisi johtaa yhtä vakavasti otettavana, kehitettävänä ja tutkittavana asiana kuin esimerkiksi taloushallintoa tai strategiaa. Hyvä yrityskulttuurin kehittäminen pohjautuu tietoon ja jatkuvaan tutkimukseen sekä tulevaisuuden skenaarioiden rakentamiseen.

Liiketalouden ja taiteen kieli eivät vielä kohtaa kovin usein. Se on sääli, sillä yhteistä on todella paljon. Taide haastaa vaihtamaan perspektiiviä, tarkastelemaan omaa maailmankuvaansa eri kulmista. Se voi olla arvoituksellista, kysymyksiä herättävää, hämmentävää, ärsyttävää tai järkyttävää. Nämä kaikki tulokulmat ovat oleellisia maailman – ja yrityksen – nykytilaa ja muutostarpeita hahmotettaessa.

Verkottuneissa, monimutkaisissa ja epävarmoissa toimintaympäristöissä navigoinnista on tullut organisaatioidemme arkea. Muuttuvissa olosuhteissa kestävän arvon luominen vaatii ketteryyttä ja kykyä oppia. Muotoilu ja muotoiluajattelu ovatkin saavuttaneet kasvavaa jalansijaa niin maailmalla kuin Suomessa ihmislähtöisenä lähestymistapana innovointiin rakentamaan asiakaskeskeisyyttä, yhteistyötä ja kokeilukulttuuria organisaatioissa.

Merkityksellisyyskeskustelu räjähti viime vuosikymmenellä monilla bisnesfoorumeilla silmille. Teeman äärellä herättiin maailmanlaajuisesti: niin akateeminen maailma kuin bisnesmaailman ylin johtokin havahtui.  Aika oli kypsä ymmärtämään ja myöntämään nykyistä bisnesparadigmaamme kyseenalaistavat ja muutokseen pakottavat realiteetit.

Asiantuntijaluovuudessa ei ole kyse yksilötekemisestä, vaan nimenomaan kollektiivisesta tekemisestä. Monimutkainen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus ovat vahvasti kytköksessä keskenään. Luovuus nousee nyt nopeasti muuttuvassa maailmassa uudella tavalla monen organisaation agendalle.

Pörssiyhtiöiden markkinaodotukset on sidottu niiden kykyyn tuottaa tasaisesti ja tehokkaasti innovaatioita ja uusia tuotteita olemassa olevaan markkinaan. Nykyiseen markkina-arvoon on laskettu sisään myös yrityksen tulevaisuuden innovaatiot, mikä saa yhtiöt ponnistelemaan entistä kovemmin markkinaodotuksiin vastaamiseksi. Innovaatiot nostavat paitsi sykettä yritysten sisällä, ne kiihdyttävät myös markkinoiden volatiliteettia, mikä lisää entisestään tarvetta uusille innovaatioille. Olemme luoneet ikiliikkujan.

Työmarkkinakehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä monia kysymyksiä, jotka haastavat yhteiskuntaa, organisaatioita ja yksilöitä hakemaan uudenlaisia ratkaisuita. Organisaatioiden kyky sopeutua muuttuviin rakenteisiin kiinnittyy vahvasti tulevaisuudessa kolmen asian muodostamaan yhtälöön; itseohjautuvuuteen, jatkuvaan oppimiseen ja luovuuteen.

Oppiminen on murroksessa. Moni kehittyvistä teknologioista on sellaisia, että niiden ympärille ei ole vielä ehditty kehittämään tutkintoja. Osana vihreää siirtymää tullaan kokemaan mikrotutkintojen aalto ja oppimisen murros kohti nonformaalia oppimista. Tiedon tarve kasvaa nyt nopeammin kuin tutkinto-ohjelmien kyky pysyä kehityksen perässä. Erityisesti katse kannattaa pitää horisontissa siintävässä kvanttiajassa, sillä sen arvioidaan olevan todellisuutta vuonna 2030. Toteutuessaan kvanttikoneet tulevat mullistamaan käsityksemme teknologian mahdollisuuksista.

Maailman kasvavaa kompleksisuutta lisää teknologian eksponentiaalinen kehitys. Suurin osa isoista teknologian kehitysharppauksista on otettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Metaversumi, kvanttikoneet, Web3, NFT ovat esimerkkejä tällä hetkellä puhuttavista teknologiatrendeistä.

Työelämän neljännessä vallankumouksessa johtajuuden on muututtava eikä johtajan ammatissa menestymistä voi perustaa johtamisen malleille ja menetelmille, jotka ovat peräisin aikaisemmista työelämän aalloista. Johtajavalintojen kriteeristöissä korostuu tällä hetkellä teknologian ja liiketoiminnan rajapintojen osaaminen, innovaatio- sekä strategiatyöosaaminen ja media- ja brändilisäarvoon liittyvä kyvykkyys.

2020-luku tuo ajattelutavan muutoksen tuotantolähtöisestä ihmislähtöiseen johtamiseen. Kokemustaloudessa kilpailuetu syntyy kuluttajien ja asiakkaiden todellisten tarpeiden ymmärtämisestä. Tämä näkyy kasvavana kysyntänä muotoiluajattelulle ja ihmistieteiden osaamiselle.

Digitaaliset ratkaisut ja paikkariippumaton työ mahdollistaa kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Tulevaisuudessa yhä useampi yritys tulee perustumaan keikkatalouteen, joka yhdistää perinteisen työelämän ja yrittäjyyden parhaat puolet.