Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Samu Nyström, joka on ensimmäinen ulkopuolinen historiantutkija, joka on päässyt hyödyntämään Vapaamuurarien veljeskunnan suljettuja arkistoja tutkimusta tehdessään. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka →

Jakson päätähtinä ovat antiikin ajan Kreikan jumalattaret eli naispuoliset myyttiset ja aikansa uskontoon tiiviisti kuuluvat hahmot. Minkälaisia jumalattaret olivat, mikä heidän roolinsa tai tehtävänsä oli? Mikä oli jumalatarten paikka antiikin ihmisten elämässä? Mitä voimme heiltä oppia? Pohdimme jaksossa myös, millä tavoin antiikin ajan uskomukselliset ilmiöt eroavat nykypäivästä ja esimerkiksi kristinuskosta. Jakson vieraana on tietokirjailija ja kreikan kielen väitöstutkija Liisa Kaski. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #112 Antiikin jumalattaria ja uskomuksellisia ilmiöitä →

Jakson aiheena on roskakalat sekä ympäristöhistorian näkökulma Suomen kalatalouteen. Roskakalalla viitataan aliarvostettuihin kaloihin, joiden käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa on vältelty tai väheksytty. Kysymmekin jaksossa, mitkä kalalajit ovat leimautuneet roskakaloiksi ja miksi. Entä miten kulttuurinen ymmärrys roskakaloista muuttui 1900-luvun aikana ja miltä tilanne näyttää nykypäivänä? Millä tavoin kulttuurinen käsitys roskakaloista liittyy ekologisuuteen ja ympäristöön? Jakson vieraana on historiantutkija Matti O. Hannikainen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #111 Roskakaloja, aateliskaloja ja ympäristöhistoriaa →

Jakson aiheena on pohtia, mitä sivistys ja erityisesti kansansivistys ovat tarkoittaneet Suomen historiassa. Ketkä kaikki olivat kansansivistyksen kohderyhmää ja mitä kuului kansansivistykseen? Entä millä tavoin niin koululaitos kuin suomen kieli liittyivät kansansivistykseen? Millä eri tavoin kansansivistystä toteutettiin? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä professoriemerita Katri Karasman sekä filosofian tohtori ja tietokirjailija Eero Ojasen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #110 Kansansivistystä ja sydämen sivistystä →

Jakson aiheena on abortit sekä niihin liittyen naisten omat kokemukset aborteista ja abortintorjunnasta 1900-luvun Suomessa. Pohdimme, miltä näytti Suomen 1950- ja 60-lukujen aborttipolitiikka ja minkälaisia kokemuksia abortin tehneet tai sitä toivoneet naiset kävivät läpi. Mitä tarkoitti abortintorjunta ja ketkä laillisista aborteista päättivät? Mitä naisten täytyi tehdä, jos tavoitteena oli tehdä abortti? Millä tavalla aborttia toivovia naisia kohdeltiin ja minkälaisia tunteita ja fyysisiä tuntemuksia he kohtasivat? Jakson vieraina ovat aiheesta Historiallisen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittanut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Miina Keski-Petäjän sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori Riikka Taavetti. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #109 Abortteja, naisten kokemuksia ja abortintorjuntaa →

Jaksossa pohditaan, minkälaisia olivat miesten väliset suhteet 1700-luvulla. Keskiössä on keskustelu siitä, voiko seksuaalisuutta ja rakkautta esiintyä ystävyyssuhteissa vai ovatko nämä asiat toisistaan irrallisia. Selvitämme, keitä olivat kreivi Gustav Philip Creutz ja kapteeni Curt von Stedingk ja minkälainen heidän suhteensa oli. Minkälaisia vihjeitä heidän kirjeenvaihtonsa antaa heidän tunteistaan toisiaan kohtaan? Mitä voimme oppia miesten välisten suhteiden historiasta, kun tutkimme lähteitä ennakkoluulottomasti queer-historian tavoin? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff. Jakso on tehty yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #108 Miesten välisiä suhteita, ystävyyttä ja rakkautta →

Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa? Jakson vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia →

Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosofia liittyy yleissivistykseen? Jakson vieraana on puistofilosofi Antti Sorri, jonka ideoima ja järjestämä Puistofilosofia-festivaali sai tämän podcastin ohella Suomen Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon. Tämän jakson lopussa kuulette podcastin tavallisen tunnarin sijasta podcastille omistetun, tiedeviestintäpalkinnon myöntämisen yhteydessä esitetyn ja Vesa Salmen säveltämän kappaleen "Kellot ja kalenterit". Kannattaa siis kuunnella jakso loppuun asti ihan tämänkin takia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä →

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa →

Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä →

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä →

Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavuuden suhteen. Miten mielen ja kehon vuorovaikutuksen on nähty olevan osa sitä, millaiseksi ihmisen keho muodostuu? Entä kenen asiaksi lihavuus on nähty – yksilön vai yhteiskunnan – ja miten historiantutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykypäivän kehokulttuuria? Jakson vieraana on historioitsija Eve Hyrkäs. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa →

Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen. Lauri kertoo tutkimuksestaan Instagram-tilillä @pyovelinrenki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia →

Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa? →

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti →

Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roselius. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi →

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä →

Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa →

Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman, joka on väitellyt keskiajan sodankäynnistä hänen kirjoittamansa kirjan (Keskiajan sodankäynti, Atena Kustannus 2023) ytimekkään nimen mukaisesti. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa →

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta →