Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katariina Parhin, joka on kirjoittanut kirjan Suomen ensimmäisestä huumeaallosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #76 Huumeita, narkomaaneja ja vähän kamaa →

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja ihmisten käyttäytymistä paremmin aikoina, jolloin kulkutauti jyllää. Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa juuri viimeistelevän Elina Maaniitty. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia →

Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksena aateli menetti suoran poliittisen valtansa. Esittelyssä on myös Suomen Ritarihuone niin rakennuksena kuin aatelin yhteisönä. Vieraana on naisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja perhehistoriaa tutkinut historiantutkija Eeva Kotioja. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #74 Aateli yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa →

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää →

Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen Aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aatelin valta on perustunut. Jakson vieraana on Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen, joka on todennut aateliin liittyen seuraavasti: ”Kun on tietty asema, niin siitä seuraa myös tietyt velvoitteet – ei pelkästään oikeuksia, vaan myös velvoitteita kohdella muita hyvin”. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #72 Suomen aatelin historia pähkinänkuoressa →

Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Read more Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! →

Tässä jaksossa keskiössä ovat 1800-luvun Suomen säädyttömät eli ihmiset, jotka eivät mahtuneet mihinkään säätyyn. Pohdimme, keitä säädyttömät ihmiset olivat ja minkälainen mahdollisuus sosiaaliseen liikkuvuuteen oli 1800-luvun Suomessa. Entä mikä oli köyhäintalo ja ketkä siellä asuivat? Minkälaisia tarinoita löytyy köyhäintaloista ja niiden johtajista löytyy? Missä arkisissa asioissa köyhyys näkyi? Minkälaisia haasteita yksittäinen perhe saattoi kohdata? Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola, joka on kirjoittanut teoksen ”Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla”. Kirjan on kustantanut Vastapaino, jonka kanssa tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #71 Köyhäintaloja ja sosiaalinen liikkuvuus 1800-luvun Suomessa →

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia →

Tässä jaksossa tutustumme surupukeutumiseen ja suremisen etikettiin 1900-luvun taitteen Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Selvitämme, miksi surupukeutuminen nähtiin merkittävänä kulttuurisena käytäntönä ja mitä tarkoituksia surupukeutumisella oli. Mitä vaatekappaleita ja asusteita surupukeutumiseen kuului, mitkä olivat surulle sallitut värit? Kuinka pitkään suruasuun tuli pukeutua? Mitä sosiaalisesta elämästä vetäytyminen suruajaksi tarkoitti? Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva ja pian maisteriksi valmistuva Heidi Laurinvaara, joka on opinnäytetöissään tutkitun surupukeutumista. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #69 Surupukeutuminen tunteiden näyttämönä ja rakentajana →

Jakson aiheena on köyhyyden historia. Tutustumme köyhyyteen erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta 1800-luvulta nykypäivään. Köyhyys on suhteellista ja sitä voidaan mitata monella eri tavalla. Kysynkin jaksossa, miltä köyhyys on näyttäytynyt eri aikoina ja missä kaikessa köyhyys on näkynyt menneisyydessä. Miten pääsemme käsiksi köyhien historiaan? Mikä merkitys säädyllä ja perheen luokka-asemalla on ollut köyhyyteen? Minkälaiset kokemukset köyhyydestä ovat muuttuneet ja voiko joitain kokemuksia tunnistaa yhä tässä päivässä? Jakson vieraana on historioitsija Noora Viljamaa, joka on työskennellyt tutkimusprojektissa nimeltä ”Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #68 Köyhyyttä, osattomuutta ja varattomuutta →

Tässä jaksossa avaamme ovet sydänsurujen historialle. Särkyneitä sydämiä, avioeroja ja pettämistä, rakkautta ilman vastakaikua ja menetettyjä puolisoita. Erilaiset rakkauselämään liittyvät teemat ovat iänikuisia, mikä tekee menneisyyden rakkauden tutkimisesta samaistuttavan ja siten kiehtovan tutkimuskohteen. On kuitenkin muistettava, että siinä missä on mahdollista samaistua menneiden ihmisten tunteisiin ja tunteita herättäviin tapahtumiin, on niin tunteita kuin niitä herättäneitä tapahtumia tarkasteltava historian näkökulmasta. Ei voi ottaa annettuna, että kokemus sydänsuruista olisi täysin sama menneisyydessä ja nykyisyydessä. Jakson vieraaksi olen saanut sydänsurujen historiasta kirjoittaneen historioitsijan, Henna Karppinen-Kummunmäen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #67 Sydänsuruja ja pettymyksiä rakkaudessa →

Jaksossa tutustutaan keski-iän historiaan. Keski-iän rajoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta niin biologia kuin kulttuurinen kuvasto huomioiden, ja tässä jaksossa näihin eri näkökulmiin tutustutaan historian näkökulmasta. Millainen siis on keski-iän historia? Missä menevät keski-iän rajat? Millä tavoin ikääntyvän kehon muutoksiin on suhtauduttu eri aikoina? Onko keski-ikään aina suhtauduttu epäilevästi vai onko ikääntymistä ja keski-ikäisyyttä arvostettu enemmän kuin kenties nykyään? Millä tavoin keski-iästä voidaan ajatella sukupuolten näkökulmasta? Jakson vieraana ovat pitkän linjan kulttuurihistorioitsijat Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #66 Keski-iän historiaa ja vanheneva ihminen →

Jaksossa tutustutaan eläinhistoriaan ja menneisyyden kertomusten karvaisiin päähenkilöihin. Pohdimme, mitä tarkoittavat eläinkäänne sekä mikä on eläinten ja erityisesti lemmikkieläinten rooli menneisyydessä. Millainen asema lemmikkiläimillä on eri aikoina ollut? Onko eläin aina historiassa ihmisen sivuroolissa oleva seuralainen vai pystymmekö asettamaan eläimet historian keskiöön? Mitä kaikkia eläimiä on pidetty ylipäätään lemmikkeinä eri aikoina? Jakso valottaa sitä, mikä merkitys eläinhistorian tutkimuksella on nykypäivään sekä myös ympäristökriisin ymmärtämiseen. Jakson vieraana on Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #65 Lemmikkieläimiä, eläinkäänne ja monilajista historiaa →

Tutustumme jaksossa presidenttien puolisoihin Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Presidentti-instituutio on Suomen historian aikana ollut aina hyvin vahva, ja presidentillä on ollut eri aikoina erilaisia oikeuksia. Mutta minkälaista valtaa presidenttien puolisot käyttävät? Onko valta suoraa vai epäsuoraa, vaihtelevaa vai väistämätöntä? Voiko presidentti olla virassaan ilman puolisoa vai perustuuko presidentti-instituution viestintä yksilön sijaan pariskuntaan? Jakson vieraina ovat presidentin puolisoita tutkineet historioitsijat Maritta Pohls sekä Kati Katajisto. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #64 Presidenttien puolisot, rooli ja valta →

Torilla tavataan! Tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien ja erityisesti Porvoon torin historiaan, minkä lisäksi jaksossa vertaillaan Porvoota Vaasan, Mikkelin ja Hämeenlinnan toreihin. Katsomme toreja paikkoina, jotka ovat toimineet niin sosiaalisina kohtaamispaikkoina, kaupankäynnin paikkoina kuin myös paikkoina mielenilmauksille. Suomalaisissa toreissa on toden totta sitä jotain – mutta miten torikulttuuri on muuttunut muutaman viimeisen vuosisadan aikana? Siitä otamme tässä jaksossa selvää. Jaksossa keskitymme erityisesti Porvoon toriin, jonka historiasta on tehty selvitys kaupungin keskusta-alueen kehittämishanketta varten. Tämän kaupunkirakennehistorian selvityksen on tehnyt valtiotieteiden maisteri Tuomas Harju, joka toteutti selvityksen osana Pro gradu -tutkielmaansa. Jakso toimiikin siis myös esimerkkinä siitä, minkälaisiin eri hankkeisiin historiallista tietoa tarvitaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #63 Toreja, kaupunkielämää ja rakennushistoriaa →

Juna kulkee jaksossa, joka käsittelee rautatien rakentajien historiaa. Niin sanottujen ratajätkien kokemukset linkittyvät teollistumisen, kaupungistumisen ja työväen menneisyyteen, jonka värikkäitä kertomuksia kuulemme tässä jaksossa. Jaksossa kysytään, millaista oli rautatien rakentajien elämä 1900-luvun taitteen molemmin puolin ja miten rautateitä käytännössä rakennettiin. Oliko rautateiden rakentaminen vaarallista? Minkälaiset ihmiset rautateitä rakensivat ja paljonko heille maksettiin palkkaa? Minkälaisia taitoja rautateiden rakentaminen vaati? Jakso avartaa näkymiä myös sille, miten rautatiet muuttivat suomalaista yhteiskuntaa ja mitä Marx tarkoitti toteamalla, että radanrakentajat ovat kapitalismin kevyt ratsuväki. Rautateiden rakentajien kokemuksia meille jakaa Työväenmuseo Werstaan museojohtaja ja aiheesta tohtoriksi väitellyt Kalle Kallio. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #62 Ratajätkiä, rautateitä ja työläisten kokemuksia →

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa fasistisia järjestöjä 1930-luvulla ja liittyikö Mäntsälän kapina fasistiseen liikehdintään? Kuka määrittää, mitä on ääriajattelu? Sain jaksoon vieraaksi Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen, joka on todella perehtynyt näihin teemoihin ja osaa jäsentää vaikeita asioita hyviksi kokonaisuuksiksi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa →

Hääjuhlissa on nykyäänkin paljon menneisyydestä siirtyneitä perinteitä ja uskomuksia, joiden historiaan tutustutaan tässä jaksossa. Pääset jaksossa mukaan entisaikojen hääjuhliin, jotka etenevät häitä edeltävästä ajasta juhlien loppuun asti. Pohdimme jaksossa, miksi ylipäätään hääjuhlia on alettu järjestämään ja miten häitä on vietetty. Ketkä ovat olleet juhlien vieraina, milloin morsian löysi valkoisen asun ja kuinka pitkät ovat erilaisten perinteisten hääleikkien juuret? Hääkimpuista saunavihtoihin, myötäjäisistä huomenlahjoihin ja karkaushäistä miehelään – häät ovat olleet täynnä uskomuksia ja tapoja, joilla haluttiin varmistaa avioparin onni ja varakkuus. Jakson häävieraana on Someron kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja ja folkloristi Petra Julin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #60 Hääjuhlia, onnen uskomuksia ja itkupolskia →

Jaksossa yhdistyvät kirjat ja kävelyt, kun tutustumme 1800-luvun alun Suomen oppineiden maailmaan. Vuonna 1813, 19-vuotias suutarin poika Anders Johan Sjögren käveli Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun akatemiassa. Sanojen liike -tutkimusprojekti aikoo kesällä 2022 toistaa tämän kävelymatkan. Kysynkin jaksossa, mitä tuon kävelymatkan uusintaminen kertoo meille 1800-luvun oppineiden kulttuurista. Pohdimme myös lukemisen yhteisöllisyyttä sekä oppineiden verkostoja, mikä selittää osin tiedon ja sanojen liikettä projektin nimen mukaisesti. Jakson vieraina ovat projektin johtajan ja kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala, sekä kulttuurihistorian tutkija, dosentti Jukka Sarjala Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sanojen liike -tutkimusprojektin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #59 Kirjoja, sanojen liikettä ja oppineiden kulttuuria →

Jaksossa käsitellään 90 vuoden takaista tapahtumasarjaa, jonka konkreettisena pelkona oli toinen Suomen sisällissota. Jakson aiheena on siis vuoden 1932 Mäntsälän kapina, jota tarkastelemme mielenilmausten ja oikeusvaltion näkökulmista. Mitä tarkoitetaan oikeusvaltiolla ja kenellä on oikeus määritellä sen periaatteet? Millä tavoin kapina ja laillinen mielenilmaus eroavat toisistaan demokraattisessa tasavallassa? Pohdimme myös 1930-luvun poliittista ilmapiiriä Suomessa sekä sitä, millä tavoin poliittisia tavoitteita ajettiin eteenpäin. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja historiantutkija, Marko Paavilainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #58 Mielenilmauksia, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina →