Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä →

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä →

Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavuuden suhteen. Miten mielen ja kehon vuorovaikutuksen on nähty olevan osa sitä, millaiseksi ihmisen keho muodostuu? Entä kenen asiaksi lihavuus on nähty – yksilön vai yhteiskunnan – ja miten historiantutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykypäivän kehokulttuuria? Jakson vieraana on historioitsija Eve Hyrkäs. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa →

Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen. Lauri kertoo tutkimuksestaan Instagram-tilillä @pyovelinrenki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia →

Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa? →

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti →

Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roselius. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi →

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä →

Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa →

Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman, joka on väitellyt keskiajan sodankäynnistä hänen kirjoittamansa kirjan (Keskiajan sodankäynti, Atena Kustannus 2023) ytimekkään nimen mukaisesti. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa →

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta →

Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Jakson vieraina on Piippumuistoja-tutkimushankkeen parissa työskentelevä kaksikko, Oulun yliopiston yliopistotutkija Tiina Äikäs sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman ja Oulun yliopiston koordinoiman Piippumuistoja-hankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa →

Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosisatojen aikana? Kunnioittivatko menneisyyden ihmiset luontoa ja eläimiä enemmän kuin me nykypäivänä? Olisivatko 1600-luvun suomalaiset poseeranneet tapetun nuoren karhun kanssa samalla tavalla kuin eduskunnan eräkerholaiset elokuussa vuonna 2023 tekivät? Jakson vieraana on perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä →

Jaksossa tutustutaan alkemian ja samalla myös tieteen historiaan. Pohdimme, mistä alkemiassa oli ja kenties vielä nykypäivänäkin on kyse sekä minkälaisiin eri tavoitteisiin alkemian harjoittamisella tähdättiin. Mikä merkitys ja rooli alkemialla oli tieteen kehityksessä? Ketkä alkemiaa harjoittivat ja onko alkemisteja ollut myös Suomessa? Miten Ruotsin kuningatar – tai kuningas – Kristiina ja alkemia liittyvät toisiinsa? Jakson vieraana on historiallinen kielitieteilijä Sara Norja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #91 Alkemiaa, viisasten kiviä ja elämän eliksiiriä →

Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Näitä teemoja yhdistää kehollisuuden käsite, jonka merkityksiä jaksossa avaamme. Keskustelemme myös siitä, miten videoita voi mahdollisesti hyödyntää liikunnan kokemuksia tutkiessa. tavoin Jakson vierailevana juontajana toimii Helsingin yliopiston väitöstutkija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa →

Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa →

Jaksossa tarkastellaan suomalaisia historian oppikirjoja sekä keskustellaan historian opetuksesta Suomen kouluissa. Millaisen kuvan historianopetus antaa menneisyydestä ja minkä perusteella tehdään valintoja siitä, kenen historiasta kerrotaan ja miksi? Miten oppikirjat ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään erityisesti sota- ja sukupuolihistorian näkökulmista? Miten oppikirjojen taittoon liittyvät ratkaisut rakentavat mielikuvaa siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija sekä historianopettaja Hilda Tolonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista →

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä →

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa →

Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Millä tavoin kotivaraisuus ja valistusluonteinen kotitalous näkyivät Kotkaniemessä? Miten Martta-yhdistys ja Ellen Svinhufvud liittyvät yhteen? Miltä poliittinen historia voi näyttää kahvipöytäkeskustelujen valossa? Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen sekä historioitsija ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamies Maritta Pohls. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa →