Jakson aiheena sosiaalinen media ja sen psykologiset vaikutukset, sekä käytännön vinkit sosiaalisen median käytön hallintaan ja keskittymisen parantamiseen. Vieraana neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti Tuomo Aro. Aikamerkit (00:00) Aloitus (01:17) Mikä somessa vetoaa? (03:05) Somen koukuttavat elementit (06:08) Kuinka haitallista some on? (07:17) Somen käyttö vaikka tiedostaa ongelmalliseksi (08:03) Huomioidaanko somen ongelmakäyttö diagnooseissa? (09:20) Millä ikäluokalla eniten ongelmia somen kanssa? (09:56) Somen vaikutus mielenterveyteen? (11:40) Mekanismit somen haitoissa (13:55) Somen haitat oppimisessa (16:04) Somen vaikutus aivojen palkitsemisjärjestelmään (18:49) Onko somesta hyötyjä? (20:23) Miksi somessa tykkäysten saaminen palkitsevaa? (22:16) Somen sisällön personoinnin riskit (24:45) Riskitekijät someriippuvuuteen? (25:49) Somen haitat pysyviä aivoissa? (27:35) Mistä tunnistaa somen käytön ongelmalliseksi? (29:07) Ahdistuneisuus ja some kierteenä (30:43) Käytännön keinot somen käytön vähentämiseen (35:44) Somen häiritsevä vaikutus töissä/opiskelussaKuuntelijakysymykset: (38:47) Miten auttaa kaveria kenellä somen käyttö runsasta? (39:47) Onko somepaasto tehokas? (40:51) Lisääkö some yksinäisyyttä? (44:12) Miksi ihmisiä kiinnostaa muiden tekemiset?

Jaksossa käydään läpi esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan ja stressin vaikutuksia suolistomikrobistoon ja miten vaikutukset välittyvät sitä kautta hyvinvointiin ja terveyteemme. Vieraana Filosofian tohtori ja liikunnan biologisten terveysvaikutusten dosentti Sanna Lensu. Sanna on tutkinut suolistomikrobiston yhteyksiä elimistön terveyteen laaja-alaisesti. Aikamerkit: (01:35) Mitä ovat suolistomikrobit ja miksi tärkeitä? (03:00) Miten suolistomikrobisto vaikuttaa elimistöön? (04:00) Suoliston oireilun yleistyminen? (05:20) Suolistomikrobiston epäoptimaalinen toiminta? (07:05) Suoliston tulehdustila ja yhteys aivoihin (10:15) Miten suolistomikrobiston toimintaa tutkitaan? (11:58) Miten voi vaikuttaa omaan suolistomikrobistoon? (13:15) Ravitsemuksen ydintekijät suolistolle (14:24) Pre- ja probioottien teho suoliston hyvinvoinnille (19:30) Onko makeutusaineista haittaa suolistolle? (21:36) Miten tietää, mikä omalle suolistolle sopivin ruokavalio? (23:38) Proteiinien ja hiilihydraattien laadun merkitys suolistolle (25:00) Liikunnan rooli suolistomikrobiston toiminnalle (26:56) Minkälainen liikunta tehokkainta mikrobeille? (28:21) Kehonkoostumuksen merkitys suoliston hyvinvoinnille (31:10) Suoliston toiminta ja stressi (33:20) Kehämäinen kierre: stressi ja suoliston toiminta (35:40) Miten iso vaikutus ravitsemuksen optimoinnilla? (37:15) Mitä on oireet suoliston heikolle toiminnalle? (39:50) Onko mitään luotettavaa testiä suolistomikrobien terveydelle? (42:41) Suolistomikrobiston hoidot? Kuuntelijakysymykset (44:45) Suolistomikrobiston siirtäminen toiselle ja vaikutus suorituskykyyn?

Vieraana lääkäri, Turun yliopiston entinen fysiologian professori sekä entinen Lontoon Imperial Collegen lisääntymisen endokrinologian professori, nykyään professori emeritus, Ilpo Huhtaniemi. Aiheena käsitellään testosteronia ja tiedossa mielenkiintoista tutkimusnäyttöä koskien testosteronin yhteyksiä esimerkiksi käyttäytymiseen, treenaamiseen, psykologiaan, doping-käyttöön sekä sukupuolten välisiin eroihin. Ilpo on tutkinut testosteronia vuosikymmenien ajan ja kirjoittanut myös aiheesta kirjan “Hyvä ja paha testosteroni”. Aikamerkit (00:00) Intro (01:35) Mikä on testosteronin rooli? (02:35) Miten testosteronin vaikutuksia tutkitaan ja mitataan? (03:54) Miten testosteroni yhteydessä käyttäytymiseen? (06:20) Voittajavaikutus ja testosteroni? (07:03) Riskinotto ja testosteroni? (08:10) Testosteroni ja statuksen haku? (12:43) Testosteronitasoon vaikuttaa moni tekijä (13:50) Testosteronin merkitys naisilla? (15:30) Miehen liian matala testosteroni? (16:25) Naisilla liian korkea testosteroni? (17:00) Naisten testosteroni ja urheilu? (17:52) Miehillä korkean testosteronin vaikutus? (19:42) Miten voi vaikuttaa luonnolliseen testosteronitasoon? (20:30) Testosteronin lasku iän myötä vs. ylipainon myötä? (23:20) Testosteronin hoito turha vanheneville miehille? (26:15) Testosteronin mittauksen luotettavuus? (28:05) Mikä testi paras ja luotettavin? (29:44) Testosteronin merkitys kognitiivisissa toiminnoissa? (32:56) Testosteroni doping-aineena? (35:15) Ilman doping-seurantaa harjoituskaudella ongelma? (36:30) Poikkeavuudet naisten androgeenituotannossa? (37:33) Ulkoisen testosteronin käyttämisen ongelmat? (40:25) Elinajanodote ja testosteroni? (42:35) Testosteronin käytön lopettaminen haastavaa? (44:35) Steroidien käyttö harrastajien keskuudessa? (46:20) Stressi ja testosteroni? (47:30) Tarvitseeko stressin vaikutuksia yleisesti pelätä? (48:25) Testosteronin lasku globaalisti? (50:10) Muovien vaikutus testosteroniin? (51:25) Luontaistuotteiden vaikutus testosteroniin todellisuudessa? (53:32) Käytännön vinkit: Mitä sitten kannattaa tehdä testosteronitasoista huolehtiakseen? (55:12) Käytännön vinkit: Käyttäytymisen vaikutus testosteroniin? (57:50) Miltä näyttää lääkärin antama järkevä korvaushoito? Kuuntelijakysymykset: (60:08) Miten paljon omaan testosteronitasoon voi vaikuttaa, jos muuttaa elintapoja? (61:43) Kauppojen luontaiset testosteronivalmisteet: Onko humpuukia? (63:19) Seksuaalisuus, sukupuoli-identeetti ja testosteroni?

Vieraana HUS:n Mieliala- ja yleispsykiatrialinjan ylilääkäri Tanja Laukkala. Aiheena traumat ja traumojen hoito. Käydään läpi esimerkiksi miksi jotkut traumatisoituvat ja jotkut eivät, mitä mekanismeja traumojen taustalla on, miten traumoja kannattaa hoitaa ja miten kannattaa toimia traumaattisen tapahtuman kohdanneen ihmisen kanssa. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:10) Mitä tarkoitetaan traumalla? (03:25) Toistuva vs. kerran tapahtuva traumaattinen tapahtuma (05:10) Traumalle altistumisen todennäköisyys ja yksilön haavoittuvuus (06:40) Selittäviä tekijöitä yksilöiden eroissa haavoittuvuudessa (09:05) Minkälainen tapahtuma voi olla traumatisoiva? (14:00) Mikä yhdistävä tekijä traumatisoituvissa tapahtumissa? (14:42) Oireilu ja ajatusmallit traumatisoivan tapahtuman jälkeen (18:16) Mekanismit traumaattisen muiston aktivoitumisessa (23:15) Mitä elimistölle tapahtuu trauman seurauksena? (25:15) Miten PTSD -oireilua lähdetään hoitamaan? (29:50) Unettomuus traumatisoivan tapahtuman jälkeen? (32:10) Myöhemmän vaiheen hoito? (35:50) Psykoterapeuttisten hoitojen toimintamekanismi? (40:20) Altistus toimivien terapiamuotojen takana (44:05) Minkälainen toipumisennuste traumaperäisissä oireissa? (49:30) Miten läheisten kannattaa toimia? Kuuntelijakysymykset: (54:00) Traumoihin liittyvät valemuistot? (58:38) Trauma-termin käyttö mediassa?

Vieraana käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Aiheena ahdistus, ahdistushäiriöt, ahdistuksen voittaminen sekä ahdistuksen kohtaamisen tärkeä merkitys elämään. Iiris on yksi johtavia ahdistuksen tutkijoita maailmalla ja hänen tutkimusryhmänsä tutkii ahdistuksen genetiikkaa ja neurobiologista taustaa. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:18) Mitä on ahdistus? (02:19) Mekanismi ahdistuksen taustalla? (03:17) Ahdistuksen ja stressin yhteys? (04:16) Mikä ahdistuksen laukaisee? (05:19) Milloin ahdistuksesta tulee häiriö? (07:27) Näkyykö ahdistus biologisella tasolla? (10:10) Miten ahdistuneisuushäiriö kehittyy? (11:45) Erot kehollisten aistien tuntemisessa ja ahdistuneisuus (13:15) Ahdistuneena huomio kiinnittyy itseen (14:18) Miksi tietyt tilanteet ahdistavampia kuin toiset? (15:52) Ahdistavien asioiden kohtaaminen tärkeä hoito (18:38) Altistushoito yhdistettynä lääkehoitoon (19:45) Perimän rooli ahdistuksessa (21:13) Mitä voi tehdä perinnölliselle alttiudelle? (23:00) Perinnöllisyysaste ei kerro yksilöstä (24:15) Mitä tapahtuu fysiologisesti, kun opitaan kohtaamaan ahdistusta? (27:27) Ahdistuksen kohtaaminen tärkeänä periaatteena elämässä (29:10) Opi kohtaamaan tai välttämään pelkoja (31:10) Lähtökohtainen sisäinen malli jännittävien tilanteiden kohtaamiseen (35:20) Voiko ahdistus monistua eri elämän osa-alueille (36:10) Miten lähteä toteuttamaan altistusta itselleen? (37:55) Ahdistavien tilanteiden välttäminen rajoittaa elämää (40:30) Itseään voi kehittää ja rajat poistaa (41:18) Altistuksen teho näkyy aivotasolla (42:00) Hengitysharjoitukset ahdistuksenhallintaan Kuuntelijakysymykset: (43:40) Onko ahdistuksesta tullut jopa liian yleistetty termi tunteille? (47:15) Ahdistuksen ja itsetuhoisuuden yhteys? (48:12) Tieteellinen näyttö fyysisille ahdistuksensietotaidoille?

Vieraana psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka. Tällä kertaa käsitellään tärkeää ja mielenkiintoista aihetta eli stressiä keskittyen siihen, miten voimme vaikuttaa stressin vaikutuksiin ja miten ajatusmallimme ovat tähän yhteydessä. Lisää tietoa Laurasta löydät osoitteesta Atenta.fi sekä Lauran Linkedin-profiilista. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:21) Mitä stressistä tiedetään? (03:55) Stressin positiiviset puolet? (05:55) Kannattaako stressiä välttää? (08:20) Stressiin suhtautuminen? (11:45) Onko fyysinen ja psyykkinen stressi sama asia? (13:24) Stressireaktion mekaniikka (13:42) Onko väliä mitä ajattelee stressistä? (15:11) Keskitytkö stressin positiivisiin vai negatiivisiin puoliin? (19:17) Stressireaktion hyväksyminen osana suoritusta? (20:52) Mitä tehdä, kun stressireaktio korkealla? (24:30) Stressin kääntäminen hyödyksi (27:03) Stressin hyväksyminen on vahvuus (28:25) Opiskelijalle vinkit stressiin suhtautumiseen? (30:55) Virheellinen uskomus oppimisen kuormittavuudesta (32:40) Haitat väitteistä, että ihminen on hauras (35:35) Saavutukset vaativat stressinsietokykyä (37:05) Ajatusmallit ja mielialaoireilu (38:45) Ajatusmallien merkitys työuupumuksessa? (40:03) Ajatusmallin vaikutus ääritilanteessa (41:36) Tiedostaminen omasta kapasiteetista? (43:34) Onko ongelmaa, jos haluaa suorittaa paljon? (45:15) Stressin yksilöllisyys? (45:54) Paljon puhuttu voimavara - mitä se on? (48:27) Ajatusmallit tärkeä osa-alue psykoterapiassa (49:48) Mitä tehdä uupumustilanteessa? (50:54) Ajatusmallin työstäminen uupumuksessa (53:04) Uupumisen yhtälö? (54:20) Miten muutamme ihmisten ymmärrystä stressistä? (55:03) Pitkittynyt stressi: Voinko välttyä negatiivisilta vaikutuksilta? Kuuntelijakysymykset: (56:40) Miten auttaa ystävää, joka kertoo olevansa todella stressaantunut? (57:30) Miten vaikuttaa pitkittyneeseen stressiin, jos stressitekijää ei voi poistaa? (58:40) Miten reagoida, jos joku kehottaa välttämään uupumusta?

Vieraana psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila. Jaksossa käsitellään keskittymiskykyä sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Käydään läpi esimerkiksi konkreettisia työkaluja oman keskittymiskyvyn parantamiseen sekä tekijöitä, jotka voivat selittää keskittymisen haasteita ilman että kyseessä on ADHD-diagnoosi. Aikamerkit: (00:00) Intro   (01:18) Mitä tarkoitetaan tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriöillä? (04:50) Missä asioissa haasteet näkyy ADHD:ssa? (06:30) Mitä tiedetään aivotasolla ADHD:n mekanismeista? (10:57) Miten ADHD diagnosoidaan? (12:40) ADHD-diagnoosi trendinä? (15:45) ADHD helpompi hyväksyä osaksi omaa identiteettiä? (19:25) Mitkä tekijät voi heikentää keskittymiskykyä? (21:34) Paljonko ADHD diagnooseista on “virheellisiä”? (23:44) ADHD-diagnoosi ei aina lopullinen (25:23) Miten tutkitaan, että oireet alkoi jo lapsena? (27:48) Voiko persoonallisuus selittää eroja tarkkaavaisuudessa? (28:59) Paljonko keskittymistä voidaan kehittää? (31:40) Impulssien kontrollointi (34:05) Motivaatio keskittymisen taustalla? (35:55) Konkreettiset työkalut keskittymisen tehostamiseen (37:08) Multitasking: Onko ongelma? (39:03) Keinot taistella haittaavia ärsykkeitä vastaan? (44:12) Yleistyykö vinouma nopean mielihyvän hakemiseen? Kuuntelijakysymykset: (47:14) Onko somessa myös jotain positiivista? (50:31) Onko somekin vain uuden asian haittojen liioittelua? (53:32) Onko ADHD-taustainen myös taipuvaisempi puhelimen liikakäyttöön? (54:50) Onko 1min pisteen tuijotus keskittymisharjoituksena toimiva? (55:55) Kuinka nopeasti voi kehittää itsekontrollia?

Vieraana aivotutkija, psykologian tohtori Patrik Wikman. Jaksossa käsitellään aivojen palkitsemisjärjestelmää, addiktioita ja dopamiinin merkitystä. Käydään siis läpi esimerkiksi miten palkitsemisjärjestelmä vaikuttaa toimintaamme, nyky-yhteiskunnan vaikutusta palkitsemisjärjestelmään sekä vinoutuvatko ihmiset hakemaan “helppoja palkkioita” esim. sosiaalisen median kautta. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:32) Mikä on palkitsemisjärjestelmä? (04:40) Miksi palkitsemisjärjestelmä on kehittynyt? (06:15) Dopamiinin rooli palkitsemisjärjestelmässä? (12:55) Miksi jotkut aineet koukuttavat vahvemmin kuin toiset? (19:10) Riippuvuus aineeseen tai opittuun tapaan (21:35) Riippuvuutta vastaan toimiminen tietoisesti? (31:13) Muuttaako nykyajan ärsykkeet palkitsemisjärjestelmää? (36:49) Sosiaalisen median koukuttavuus? (41:20) Voiko helposti saatavat mielihyvän lähteet pilata tavoitteellisen toiminnan? (45:17) Miksi joku motivoituu toimimaan todella tavoitteellisesti? (50:10) Palkitsemisjärjestelmän herkkyys muuttuu riippuvuudessa (56:08) Korvaa huono tapa paremmalla, hyväksy ettei kaikki tunnu palkitsevalta (59:18) Vaikeasta addiktiosta toipuminen - voiko normaalit asiat tuntua vielä hyvältä? (63:56) Ympäristö todella vahva tekijä riippuvuudessa (71:20) Työstä palkitseminen? (75:06) Somen palkitsevuus voi häiritä muuta elämää (76:10) Muuta tapojasi muuttamalla ympäristöä (81:56) Positiiviset ajatusmallit motivaation nostamiseksi? (83:45) Ahdistus- ja masennusoireilun yhteys palkkiojärjestelmään (86:15) Palkkiojärjestelmä ja vinkit käytännön elämään Kuuntelijakysymykset: (87:50) Raha palkkiona vieroitushoidossa? (89:20) Kahvin juonti palkkiona - mitä huomioida?

Jaksossa vieraana liikuntafysiologian apulaisprofessori,  “Lihastohtori” Juha Hulmi. Jaksossa käsitellään kuntosaliharjoittelun hyötyjä. Käydään esimerkiksi läpi, mitä positiivisia  muutoksia elimistössä tapahtuu harjoittelun seurauksena ja miksi rasvakudos on liiallisissa määrin haitallista. Lisäksi keskustellaan miksi tiedettä pitäisi huomioida harjoittelussa sekä miten harjoittelu on yksilöllistä. Myöhemmin tulevassa jaksossa käsitellään vielä optimaalisen treenaamisen käytännön toteuttamista. (00:00) Intro (01:12) Miksi meidän pitäisi käydä kuntosalilla? (04:49) Saliharjoittelu lääke ikääntymiseen? (08:34) Kuntosalin merkittävä hyöty terveyteen (15:07) Miksi liiallinen rasvakudos on haitallista? (18:32) Mitä kehossa tapahtuu yksittäisen salitreenin jälkeen? (26:30) Tarvitseeko syödä yli kulutuksen kehittyäkseen? (29:21) Miksi tiede hyvän valmennuksen takana? (36:28) Miten ihmisten erot kehityksessä eroavat toisistaan? (44:04) Huomioi aikaisempi harjoitusohjelma (46:35) Onko olemassa ihmisiä, jotka ei voi kehittyä? (48:57) Tärkein tekijä harjoitteluohjelmassa, jos haluaa kehittyä (51:00) Miten harjoittelu eroaa aloittelijan ja kokeneen välillä? (58:08) Kuinka tärkeää on mitata harjoittelussa kehittymistä ja kuormitusta? (63:03) Yleiset esteet treeneissä kehitykselle? Kuuntelijakysymykset: (69:07) Tarvitseeko proteiinijuoman treenin jälkeen? (71:07) Onko vapailla painoilla treenaaminen tehokkaampaa kuin laitteilla? (74:15) Vinkkejä treeneihin kiireiseen arkeen? (78:56) Haittaako viikon tauko kuukaudessa kehitystä? (80:21) Tarvitseeko meidän venytellä?

Jaksossa vieraana HUS:n toiminnallisten häiriöiden poliklinikan ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio. Jaksossa käsitellään, miten omat ajatukset ja esimerkiksi median uutisointi voivat vaikuttaa erilaisiin oireisiin sekä mistä oikein on kyse toiminnallisten häiriöiden kohdalla. Käydään läpi myös, miten aivot tekevät tulkinnan uupumuksen ja kivun tunteista sekä miten näihin kannattaisi suhtautua. Aikamerkit:  (00:00) Intro (01:33) Toiminnalliset häiriöt ja toiminnallisten häiriöiden poliklinikka? (03:31) Minkälaisia tapauksia hoidetaan toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla? (05:01) Mitä kautta asiakkaat päätyy toiminnallisten häiriöiden poliklinikalle? (05:39) Tyypillinen tapaus toiminnallisessa häiriössä (06:28) Mikä mekanismi on toiminnallisten häiriöiden taustalla? (08:09) Miten näitä tapauksia lähdetään hoitamaan? (09:58) Kuinka paljon ajatukset vaikuttavat näihin häiriöihin? (11:57) Aivojen virhesignaalin vaikutus? (14:36) Median vaikutus oireisiin? (17:26) Median vaikutus uupumisoireisiin? (21:13) Uskomusten ja muiden tekijöiden vaikutus uupumisoireissa? (23:55) Miten suojautua näiltä oireilta? (26:21) Opiskelijat ja uupuminen? (30:34) Voiko itse opiskelu olla kuormittavaa? (34:14) Vinkki opiskeluun ja työntekoon? (37:18) Aivojen virhesignaalin hoito klinikalla? (41:20) Oireiden kasvaminen hoitamattomana (42:56) Ympäristö aiheuttaa virhehälytyksen (57:20) Positiivinen tapa suhtautua haasteisiin (60:45) Ihmisen narratiivin merkitys (63:54) Lääkkeiden merkitys toiminnallisissa häiriöissä? (68:00) Kuuntelijakysymykset (68:02) Mitä sanoa ystävälle, joka kertoo kärsivänsä aistiherkkyydestä (71:50) Miten suhtautua long covid? (74:28) Kannattaako pelätä ylikuntoa tai burnouttia?

Uusi podcast-jakso julki! Jaksossa vieraana erikoislääkäri, lääketieteen sekä filosofian tohtori, lääketieteen filosofian ja etiikan professori Pekka Louhiala. Jaksossa käsitellään usein väärin ymmärrettyä plaseboa ja plasebovaikutusta. Erityisenä näkökulmana aiheeseen on yksilön ajatukset ja miten ne voivat vaikuttaa niin fysiologisesti kuin psykologisesti toimintaamme. Aikamerkit (00:00) Intro (01:08) Mitä oikeasti tarkoittaa plasebo ja plasebovaikutus? (04:30) Esimerkkejä plasebovaikutuksista? (08:48) Plasebovaikutus tutkimuksissa vs. kliinisessä työssä (11:48) Nähdäänkö plasebovaikutus myös fysiologisesti (12:36) Tekijät plasebovaikutuksen takana (15:11) Mihin oireisiin suurin plasebovaikutus, "vaihtoehtoishoidot" (19:43) Plasebovaikutus terapiatyössä (21:51) Plasebon ihme fyysisessä suorituskyvyssä (28:12) Plasebovaikutus toisen henkilön kautta (30:50) Plasebovaikutus evolutiivinen mekanismi: Miksi hyödyllinen? (32:51) Lähipiirin vaikutus yksilön toimintakykyyn (33:37) Median vaikutus yksilön toimintakykyyn ja rajoittava ajattelu (39:43) Plasebo- ja nosebovaikutuksen huomiointi yksilön elämässä? (43:52) Kuinka suojautua negatiivisilta ajatusmalleilta? (46:46) Mitä sanoa ystävälle, joka uskoo "vaihtoehtoishoitoon"? (48:56) Mistä koostuu hyvä hoitosuhde? (51:44) Kuuntelijakysymykset (51:56) Yleiset virheet vuorovaikutuksessa? (52:52) Miksi avoin plasebo toimii?

Jaksossa vieraana psykologian professori, tutkija, psykologian sekä epidemiologian ja kansanterveystieteen tohtori, Markus Jokela. Jaksossa käsitellään laajasti mielenterveysongelmia, nyky-yhteiskunnan vaikutusta niihin sekä mitä yksilö voi tehdä edistääkseen omaa mielenterveyttään, esimerkiksi toiminto- ja ajatusmallien kautta. Instagram: PsykaLab https://www.instagram.com/psykalab/ Aikamerkit (00:00) Intro (01:33) Mielenterveysongelmat - mitä ne ovat? (07:30) Mikä mielenterveysongelmia aiheuttaa? (11:00) Diagnoosin rooli? (17:32) Diagnoosin luotettavuus (21:34) Diagnosoidaanko mielenterveysongelmia liikaa vai liian vähän? (24:02) Mitkä yksilölliset tekijät vaikuttaa mielenterveyteen? (27:28) Onko mielenterveysongelmat nousussa? Yhteiskunnan rooli? (31:55) Aivojen kuormittuminen - vaikuttaako mielenterveyteen? (36:00) Miten negatiivinen uutisointi vaikuttaa mielenterveyteen? (40:00) Paljon puhuttu uupuminen - mitä ajatella siitä? (44:24) Miten terapia vaikuttaa hoidossa? (48:34) Yksilön tavoitteiden rooli mielenterveydessä (53:18) Mistä psykoterapia koostuu? (57:38) Yksilölliset erot - kenelle terapia toimii? (59:05) Miten terapian etenemistä mitataan? (61:38) Miten yksilö voi edistää mielenterveyttään? (67:32) Positiivisten rutiinien merkitys (70:04) Tavoitteiden asettaminen (73:40) Nykyajan ympäristön lyhyen aikavälin palkkiot (67:03) Some ja hyväksynnän hakeminen (82:09) Liikunnan, vuorokausirytmin ja ravitsemuksen merkitys mielenterveydelle (87:00) Elimistön fysiologinen tila ja mielenterveys (89:00) Onko muuttunut työmaailma oikeasti yhteydessä mielenterveyteen? (94:20) Resilienssi mielenterveyden takana (98:02) Tunnista automaattinen negatiivinen suhtautuminen (101:16) Konkreettiset vinkit ja suhtautuminen haasteisiin opiskelussa ja työssä? (107:40) Sosiaalinen ympäristö helposti vastustaa muutosta (111:48) Rohkeus toimia ja mennä kohti tavoitteita (114:34) Kuuntelijakysymykset (114:46) Todennäköisyys toipua mielenterveysongelmista ilman hoitoa? (116:14) Aivojen evoluutio ristiriidassa nyky-yhteiskunnan kanssa - vaikutus mielenterveyteen?

Tässä jaksossa vieraana psykologian tutkija, psykologiliiton puheenjohtaja ja psykometriikan lehtori Jari Lipsanen. Jaksossa käsitellään mm. mielenterveysongelmien esiintyvyyttä, mittaamisen ongelmia, ja sitä, mitä ne oikeastaan ovat. Tarkemmat aiheet & aikamerkit: (00:00) Intro (01:12) Mitä tarkoittaa mielenterveysongelma? (03:33) Onko mielenterveysongelmat kasvussa ja mikä aiheuttaa? (07:23) Mikä ympäristössä on mielenterveydelle haaste? (09:50) Yksilöiden väliset erot kuormittumisessa? (12:05) Miten mielenterveyttä voidaan mitata? (14:59) Mielenterveyden mittaamiseen haasteet? (24:29) Sama diagnoosi, mutta eri oireet? (25:59) Diagnoosin luotettavuus? (29:30) Täytin psykologisen kyselyn - mitä kertoo? (32:07) Lisääntynyt uutisointi mielenterveydestä lisää oireilua? (35:20) Persoonallisuuden kartoitus mielenterveysongelmissa? (37:10) Mielenterveysongelmien takana opittu tapa? (39:55) Mielenterveysongelmien takana vinouma palkkiojärjestelmässä? (43:32) Miten löydetty mielenterveysongelmiin lääkehoitoja? (46:26) Kumpi tulevaisuuden ratkaisu: terapia vai lääkkeet? (48:18) Mikä terapiassa aiheuttaa positiivisen vaikutukseen? (51:35) Miten yksilö ja yhteiskunta voi ehkäistä mielenterveysongelmia? (58:33) Stressinsietokyky  ja mielenterveys? (60:30) Miten voitaisiin vastata terapeuttien puutteeseen? (62:08) Kuuntelijakysymykset (62:20) Vinouttaako media meidät keskittymään negatiivisiin asioihin? (64:14) Onko mielenterveysongelmat ilmentynyt kautta evoluution? (65:13) Miten mielenterveysongelmien kasvua käytännössä ehkäistä? (67:00) Onko sosiaalinen media yhteydessä mielenterveysongelmien kasvuun? (69:30) Tunne- ja vuorovaikutustaidot peruskoulun opetuksessa? (71:30) Kuinka paljon uutisten informaatio vaikuttaa mielenterveyteen?

Vieraana kestävyysharjoittelun erikoisasiantuntija, liikuntafysiologian tutkija, valmentaja sekä matematiikan tohtori Pekka Matomäki. Jaksossa käsitellään mm. kestävyysharjoittelun mahdollisimman järkevää aloittamista ja toteuttamista sekä yksilöllisyyttä. Esimerkiksi miten harjoitella, jos tavoitteena on kehityksen optimointi tai saada minimiajankäytöllä suurin mahdollinen hyöty? Käsitellään myös mm. liikaa treenaamista, ylikuntoa ja onko näitä tarpeellista pelätä. Lisäksi väsymyksen mekanismeihin paneudutaan ja erotetaan fysiologinen väsymys pelkästä koetusta väsymyksestä. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:13) Mitä tarkoittaa hyvä kestävyyskunto? (05:23) Miten Pekka testaa kestävyyskunnon tasoa? (07:27) Tarvitseeko omat tarkat sykealueet tietää? (09:04) Miten sykealueita voi arvioida itselleen (10:45) Miten aloittaa kestävyysharjoittelu? (12:34) Pitkien kevyiden lenkkien rooli (15:13) Paljonko ja minkälaisia treenejä ohjelmaan? (17:37) Maksimikestävyysintervallien rakenne (18:14) Miltä näyttää aloittelijan treeniviikko? (20:03) Oman kehon seuranta harjoituksessa (21:05) Miten tehdä harjoittelusta kehittävää? (24:34) HIT-harjoittelun hyödyt (27:21) Pitkä matalatehoinen lenkki - tiesitkö tätä? (28:39) Onko palauttava pk-lenkki myytti? (32:05) Kiireisen henkilön minimaalinen harjoittelu (37:07) Intervallit tehokkaita, jos vähän aikaa harjoitella (42:42) Kritiikki minimaalista harjoittelua kohtaan (45:40) Kehonkuuntelu käsitetään usein väärin (47:45) Miten seurata palautumista harjoittelusta? (51:10) Ylikunto - mitä se on ja tarvitseeko pelätä? (55:58) Äärimmäisen kova harjoittelu voi olla äärimmäisen kehittävää (59:33) Koettu väsymys vs. elimistön väsymys (63:13) Mitä on väsyminen? (67:20) Miten manipuloida väsymystä harjoittelussa? (69:18) Onko väsyminen todellista? (70:35) Erot ihmisten välillä väsymyksen siedossa (71:33) Onko mahdollista vetää liian kova suoritus? (74:10) Erot yksilöiden välillä kehityksessä (77:47) Harjoittelun yksilöllisyyden analysointi (82:00) Kuuntelijakysymykset (82:22) Onko väliä mihin aikaan päivästä harjoittelee? (84:10) Kannattaako painonnostokilpailijan tehdä kestävyysharjoittelua? (87:20) Miten iso merkitys unella ja ravinnolla on kehitykseen? (88:53) Mitä tehdä viiimeinen viikko ennen kestävyystestiä? (92:31) Lyhyin aika harjoittelua, että nähdään nousu kestävyyskunnossa?

Aiheena liikunnan tärkeä vaikutus elimistön toiminnalle, etenkin aivotoiminnan, oppimisen, keskittymisen, ja muun kannalta. Tavoite on selvittää, miksi meidän kannattaa liikkua, kuinka paljon, millä tapaa, ja mitä hyötyä tästä on elämään. Mukana Jyväskylän yliopiston tutkija, liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala, joka on erikoistunut muun muassa liikunnan terveysvaikutuksiin ja yhteyksiin aivotoimintaan, etenkin oppimiseen liittyen, ravitsemuksen yhteyksiin kognitioon ja oppimiseen, sekä lasten ja nuorten liikuntafysiologiaan. Aikamerkit: (00:00) Intro (01:20) Liikunnan merkitys ja liikkumattomuuden haittavaikutukset (01:42) Mitä haittoja liikkumattomuudesta? (02:35) Miten voimme ehkäistä näitä haittoja? (03:30) Mitä elimistössä tapahtuu kun liikkuu? (04:34) Akuutit haittavaikutukset, jos istuu koko päivän? (06:08) Liikunta evolutiivinen adaptaatio? (07:39) Onko kehonkoostumus haittavaikutusten takana? (09:07) Mitä tarkoittaa insuliiniresistenssi? (09:54) Kuinka ja miten pitäisi liikkua, jotta haittavaikutukset ehkäistään (11:56) Pitääkö liikunnanharrastuksen olla tavoitteellista terveyden kannalta? (13:25) Onko kestävyyskunto suoraan yhteydessä pienempiin terveysriskeihin? (14:23) Mitä kuntosalilla pitää tehdä terveyshyötyjen kannalta? (15:40) Lihaskasvu ja terveyshyödyt? (17:32) Voiko olla terve ja ylipainoinen? (18:38) Liikunnan vaikutus aivojen optimaaliseen toimintaan (20:09) Onko liikuntamuodolla väliä aivojen terveyden kannalta? (22:34) Liikunnan akuutit hyödyt keskittymiseen ja oppimiseen? (24:10) Paljon ja miten liikkua saadaksesi välittömän hyödyn kognitioon? (27:27) Liikunnan pitkäaikaiset hyödyt aivojen toimintaan? (29:48) Ylipaino yhteydessä heikompiin kognitiivisiin toimintoihin? (32:15) Kuinka uutta tieto liikunnan ja aivojen terveyden yhteyksistä on? (33:42) Liikunta hoitona fyysisiin sairauksiin ja mielenterveysongelmiin (35:05) Aiheuttaako liikkumattomuus sairauksia? (35:55) Käytännön suositukset liikunnalle (36:28) Riittääkö pelkkä salilla käynti terveyden kannalta? (39:33) Onko ylikuntoa ja kuormittumista tarpeellista pelätä? (41:24) Kasvaako stressinsietokyky, kun liikkuu riittävästi? (42:10) Ravitsemuksen yhteys aivojen toimintaan (43:37) Onko aterioiden ajoituksella merkitystä? (44:54) Mitä kannattaa erityisesti huomioida ravitsemuksessa? (46:15) Kalaöljykapselit vai oikea kala? (46:57) Monivitamiinivalmisteiden käytön hyöty? (47:25) Suoliston terveyden yhteys aivojen toimintaan? (48:11) Mikä epäterveellisessä ravitsemuksessa aiheuttaa aivoille haittoja? (49:27) Mekanismit liiallisen punaisen lihan syönnin haittojen takana? (50:08) Kreatiinin hyödyt aivojen toiminnalle? (50:47) Mihin aikaan liikkua? (53:00) Kuuntelijakysymykset (53:10) Mikä on minimimäärä liikuntaa, jolla saadaan hyödyt aivojen terveyteen? (54:34) ADHD:n hoito liikunnalla ja ravitsemuksella? (56:25) Mihin mielenterveysongelmiin liikunta auttaa? (57:09) Kuinka paljon tehokkaammin oppii liikkuva henkilö? (58:27) Miten optimoit tenttisuorituksen liikunnalla? (60:51) Liikunnan pilkkominen pitkin päivää? (60:32) Askelmääräsuositukset päivälle? (63:43) Ravintoaineiden osuus eri suoritusten tehostamiseen? (64:40) Adrenaalinin nousu ja oppiminen? (65:49) Missä markkereissa nähdään muutoksia liikunnan jälkeen? (67:05) Liikunnan positiivinen vaikutus muistiin? (68:48) Yhteenveto liikunnasta ja terveydestä (69:28) Saunomisen terveyshyödyt

Mitä hyötyä on vuorokausirytmin optimoinnista ja mitä haittoja aiheutuu sen laiminlyönnistä? Miten optimoida rytmi valon, liikunnan ja ravinnon avulla? Suurin osa elimistömme toiminnoista tahdistuu noin 24 tunnin mittaisen biologisen rytmin mukaan. Tämän rytmin häiriintyminen on yhteydessä laajoihin fysiologisiin sekä psykologisiin haittavaikutuksiin. Tässä jaksossa käsittelemme tätä elimistön sisäistä vuorokausirytmiä ja sen optimoinnin merkitystä elimistölle ja mielenterveydelle yhdessä aiheen huippututkijan, THL:n tutkimusprofessorin ja psykiatrian dosentin Timo Partosen kanssa. Katsaus päivän aiheeseen: (0:00) Intro (1:52) Elimistön vuorokausirytmin toiminta (5:50) Vuorokausirytmin häiriintyminen & vaikutukset elimistöön (18:20) Vuorokausirytmin häiriöt ja mielenterveysongelmat (29:40) Miksi iltavirkuilla on enemmän terveyshaittoja (45:04) Sisäisen kellon siirtäminen, univaje, univelka (51:54) Miten arvioida oma unentarve? Rytmin optimointi: (53:45) Mitä hyötyä rytmin optimoinnista on? (55:48) Miten oma vuorokausirytmi voidaan optimoida valon avulla? (57:12) Milloin käyttää kirkasvalolamppua, miten ja minkälaista? (60:26) Mitä käy jos aamusta ei saa valoa? (61:07) Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys rytmin optimoinnissa (80:16) Yhteenveto optimaalisesta päivärytmistä (81:04) Onko osan päivästä paastoaminen sisäiselle kellolle tärkeää (82:00) Pitääkö liikunta ajoittaa joka päivä samaan aikaan (82:57) Ilta ja valo Vuorotyö: (83:35) Vuorotyö ja sen negatiiviset vaikutukset elimistölle ja terveyteen (91:00) Mitä voi käytännössä tehdä vuorotyön haittojen vähentämiseksi? (93:30) Kannattaako vuorotyötä tehdä? (100:20) Miksi kellojen siirtely pitäisi lopettaa, ja ottaa käyttöön pysyvä talviaika? Mihin aikaan koulun pitäisi alkaa? Podcastin lopetus: (110:05) Kuuntelijoiden kysymyksiä (psykologinen stressi, kahvi, ahdistuneisuuden vähentäminen ja vuorokausirytmi, miksi ihmiset masentuvat yhä enemmän)? (114:40) Podcastin loppupurku ja seuraavat jaksot