Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 134. jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania? Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 133. jaksossa keskustelen Tuija Vertaisen kanssa hänen uudesta teoksestaan Sabotöörin siluetti. Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä (2024, SKS). Mistä Tuija sai idean kirjoittaa teos ranskalaisperäisistä sanoista? Miten lainattujen sanojen alkuperää voi tutkia? Miten ranskasta on tullut lainasanoja suomeen? Millä perusteella Tuija valitsi sanat kirjaan? Mikä on Tuijan lempisana? Mistä buffet-sana on peräisin? Miten kalsarit ja ranskan kieli liittyvät yhteen? Mitä sabotööri ja siluetti tarkoittavat? Mitkä ranskalaisilta kuulostavat ilmaisut eivät olekaan ranskaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 132. jaksossa puhutaan liikkuvuudesta ja sen poetiikasta afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Vieraanani on akatemiatutkija Anna-Leena Toivanen Itä-Suomen yliopistosta. Millanen on Anna-Leenan suhde ranskan kieleen? Miten hän kiinnostui afrikkalaisesta kirjallisuudesta? Mitä liikkuvuustutkimuus tarkoittaa? Millaisia teoksia Anna-Leena on tarkastellut? Millaista on ollut Anna-Leenan oma liikkuvuus ranskankielisessä Afrikassa? Mitä tarkoitetaan jälkikolonialistisella kirjallisuustutkimuksella? Millaisia tutkimustuloksia Anna-Leena sai, kun hän vertasi ranskan- ja englanninkielistä afrikkalaista kirjallisuutta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 131. jaksossa keskustelen kääntäjä Mirka Ulannon kanssa Asterixin suomentamisesta. Uusi sarjakuva-albumi Valkoinen iiris ilmestyi 2023 (Story House Egmont). Miten Mirka kiinnostui aikoinaan ranskan kielestä ja miten hänestä tuli ranskan kääntäjä? Miten Mirka pääsi suomentamaan Asterix-albumeja? Millaista on kääntää sarjakuvia verrattuna muihin tekstilajeihin? Millainen haaste on suomentaa latinasta peräisin olevia sitaatteja? Miten löytyivät vastineet Trubadourixin lauluihin? Entä miten päädyttiin hellittelynimityksiin possuseni ja Liinukka? Millä tavoin ranskalainen kustantaja valvoo Asterix-käännöksiä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 130. jaksossa puhutaan ranskalaisesta ruuasta Prisca Leclercin kanssa, jonka keittokirja Brasserie – Reseptejä Pariisista (Readme.fi) valittiin vuoden 2023 kotimaiseksi keittokirjaksi. Millainen on Priscan suomalais-ranskalainen tausta? Miksi Prisca halusi tehdä keittokirjan ranskalaisesta ruuasta? Mikä on keittokirjan kantava ajatus? Millainen prosessi se oli tehdä? Mitä tarkoittavat bouillon, brasserie ja bistro? Mitä ovat kvenellit ja île flottante? Kenelle Priscan keittokirja sopii? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 129. jaksossa keskustellaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Guillaume Mussosta. Vieraanani on kirjan Tyttö ja yö (Siltala) suomentaja Anna Nurminen. Kuka on tämä ranskalainen menestyskirjailija? Miten juuri tämä Musson teos valikoitu suomennettavaksi ja miten Anna sai suomennostyön? Mistä tarinassa on kyse? Millaista on Musson kieli? Millainen kokemus oli tämän dekkarin suomentaminen? Kenelle Anna suosittelee kirjaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 128. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 127. jaksossa keskustellaan uudesta tiedekirjastani Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta (2023, SKS), joka on myös avoin sähköinen julkaisu. Haastattelijana toimii suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta. Miten Johannasta tuli ranskan kielen opiskelija ja tutkija? Millaisella tutkimuksella Johannan ura alkoi? Mistä tuli idea suomenkieliseen tiedekirjaan? Miksi suomalaisen ja ranskalaisen kohteliaisuuden vertailu on kiinnostavaa? Millaisia kiinnostavia tutkimustuloksia löytyi, kun Johanna tarkasteli ranskalaisten käsityksiä suomalaisesta kohteliaisuudesta ja suomalaisten käsityksiä ranskalaisesta kohteliaisuudesta? Millainen rooli kohteliaisuudella pitäisi olla kielenopetuksessa? Mihin suuntaan kohteliaisuutemme on muuttumassa? Ketä kirja voi kiinnostaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 126. jaksossa vieraanani on Edouard Louis'n romaanista En finir avec Eddy Bellegeule (suom. Ei enää Eddy) kirjallisuustieteen maisterintutkielmansa tehnyt Mikko Viinamäki. Hän vieraili Lotta Toivasen kanssa keskustelemassa Edouard Louis'n romaaneista jaksossa #62. Miksi Mikko halusi jatkaa Eddy-romaanin tutkimista maisterintutkielmassaan? Mistä romaani kertoo? Miksi Mikko halusi hyödyntää myös kielitieteellistä lähestymistapaa kirjallisuustieteellisessä tutkielmassaan? Millainen on Eddy-romaanin kertoja? Millainen on kielellisen väkivallan vaikutus kertojaan? Miten kieli muuttui, kun päähenkilö pakeni väkivaltaisesta yhteisöstä? Millainen prosessi oli maisterintutkielman kirjoittaminen? Mitä vinkkejä Mikko antaa muille tutkielman kirjoittajille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 124. jaksossa vieraanani on taiteen akateemikko Hannu Mäkelä, joka on kirjoittanut yli 200 teosta. Keskustellaan hänen teoksestaan Proust on Proust. Matka aikaan, paikkaan ja ihmiseen (2023, Levoton lukija). Millainen merkitys Marcel Proustin teoksella Kadonnutta aikaa etsimässä on ollut Hannun elämässä? Miten Proustista tuli kirjailija, joka kirjoitti klassikkoteoksen? Mihin osiin kirja jakautuu ja mistä siinä on kyse? Millaisia vaikeuksia Proustilla oli löytää kustantaja? Miksi klassikkoteos on kestänyt niin hyvin aikaa? Miten uskaltaa tarttua tähän massiiviseen teossarjaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 123. jaksossa puhutaan kirjallisista väärennöksistä. Vierainani ovat Sanna Nyqvist ja Outi Oja, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (Gaudeamus, 2018). Teoksen mehukkaimmat palat ilmestyivät äänikirjasarjana (2023). Miten kirjallisia väärennöstyyppejä voi luokitella? Miten voidaan tietää, onko joku plagioinut vai ei? Väheneekö vai lisääntyykö tekijäkeskeisyys tulevaisuudessa? Millainen identiteettivarkaus paljastui Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneella kirjailijalla 1970-luvulla? Millainen kirjasota syttyi, kun ruotsalainen esikoiskirjailija oli perustanut yhden romaaninsa luvuista ranskalaisen kirjailijan Georges Perecin novelliin? Mitä tapahtui kun nuori kirjallisuuskriitikko kirjoitti V.A. Koskenniemen plagioineen runoja ranskalaiselta runoilijalta? Voiko väärennöksistä olla jotakin hyötyä? Millainen on väärennösten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 122. jaksossa vieraanani on suomentaja Ville Keynäs, joka on suomentanut ranskalaiskirjailija Georges Perecin romaanin Häviäminen (2023, Teos). Perec kirjoitti romaaninsa ilman ranskan yleisintä vokaalia e:tä, ja Ville suomensi sen ilman suomen yleisintä vokaalia a:ta. Millainen kirjailija Perec oli? Millaisia teemoja romaanissa on? Miten sujui romaanin suomentaminen ilman a-kirjainta? Mitä teos voi antaa suomalaiselle nykylukijalle? Ville lukee myös otteen suomennoksestaan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 121. jaksossa vieraani on eläköitynyt Helsingin yliopiston ranskan professori Mervi Helkkula. Mikä oli ranskan kulta-aikaa Helsingin yliopistolla? Millaisia muistoja Mervillä on hänen omilta opiskeluajoiltaan? Miten vuoden 2010 yliopistouudistus muutti yliopistoa? Mitkä ovat Mervin parhaat muistot Helsingin yliopistosta? Miten opiskelijat ovat vuosien saatossa muuttuneet? Millaista tutkimusta Mervi on tehnyt urallaan? Miten vieraiden kielten opiskelu saataisiin nousuun? Mikä on ranskan merkitys Suomessa nyt ja tulevaisuudessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Kesän erikoisjakso tulee Savonlinnan oopperajuhlilta! Vieraanani on ranskankielisen Romeo ja Julia -oopperan tähti, Marjukka Tepponen. Miten Marjukasta tuli oopperajalaulaja? Millainen merkitys Savonlinnan oopperajuhlilla on Marjukalle? Millainen ooppera on Romeo ja Julia? Millaisia haasteita on ranskaksi laulamisessa? Miten Marjukka opettelee ääntämään erikielisiä oopperatekstejä? Miten voi laulaa kielellä, jota ei osaa lainkaan? Miltä tuntuu kosinta kesken esityksen? Miten oopperalaulajan paineensietokykyä on koeteltu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 118. jaksossa vieraanani on Valentina Korpi, joka tarkastellut ranskan kielen kandintutkielmassaan kielivalintoja kongolaistaustaisissa perheissä. Miksi Valentina halusi tutkia Suomessa asuvia kongolaistaustaisia perheitä? Mitä kieliä Suomessa asuvissa kongolaisperheissä osataan? Mitkä seikat olivat vaikuttaneet vanhempien kielivalintoihin? Millaisia yhteyksiä jälkikolonialistiseen kielipolitiikkaan tutkimuksessa havaittiin? Millaista tutkimustietoa tarvittaisiin perheissä tehtävien kielivalintojen tueksi? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta! Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 116. jaksossa puhutaan suomalaisista ja ranskalaisista koronakylteistä, joita Johanna on itse tutkinut. Haastattelijana toimii filosofian tohtori Tuuli Holttinen. Mistä tuli idea tarkastella koronakylttejä? Miten tutkimuksen aineisto on kerätty? Miten kylteissä ohjeistettiin asiakkaita? Millaisia eroja esiintyi suomen ja ranskan välillä? Mitä yllättävää tuloksissa oli? Miten ajatuksia Johannan tutkimustulokset herättivät pyyntötutkija Tuulissa? Tuuli on kertonut pyyntöjä käsittelevästä väitöskirjastaan jaksossa 50, sinuttelun ja teitittelyn oppimisesta jaksossa 15 ja haastatellut Johannaa ranskalaisten opettajien puhutteluvalinnoista jaksossa 16. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 115. jaksossa vieraanani on Krista Leipivaara, joka tarkasteli ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) presidentti Emmanuel Macronin korona-ajan puheita. Miten argumentaatio ja retoriikka liittyvät poliittisiin puheisiin? Mitä eetokset ovat ja miksi niitä oli tärkeää tutkia? Mikä eetos oli yleisin ja mikä harvinaisin? Millaisin kielellisin keinoin Macron ilmaisi eetoksiaan? Mitä tulokset kertovat poliittisesta diskurssista? Miten maisterintutkielman saa tehtyä valmiiksi? Krista oli vieraana myös jaksossa 109, jossa hän kertoi ranskan opiskelusta Helsingin yliopistossa. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com