Häpeän leima estää monia puhumasta mielenterveysongelmista, ja erityisesti miesoletetuille tämä voi olla suuri kynnys. Jaksossa keskusteltiin tästä psykologin ja psykoterapeutin Antti Klemettilän kanssa.

Pidimme rennon keskustelutuokion Pinja Eskolan kanssa ja keskusteltiin meidän kokemuksista seksuaalikasvatuksesta.

Millainen on elämä vammaisena maailmassa, joka on suunniteltu pääasiassa vammattomille? Onko vammainen -sana korrekti? Näihin kysymyksiin pureudutaan keskustelussa vammaisaktivisti ja mediatutkimusta opiskelevan Pinja Eskolan kanssa.

Vuoden pakolaisena palkittu Berivan Suleiman kertoo, miten hän lapsena joutui pakkoavioliittoon, millaista oli elää pakotetussa avioliitossa ja taistelustaan vapautensa puolesta.

Jaksossa keskustellaan palestiinalaisen mediataiteilijan Shareefin Askarin kanssa Palestiinan miehityksestä, päivittäisestä sortamisesta, jota alueella koetaan, sekä lännen hiljaisuudesta meneillään olevan sodan osalta.

Seksuaalinen häirintä urheilussa on edelleen suuri ongelma: joka kolmas naisurheilija ja viidennes miehistä on kokenut sitä kilpaurheilun parissa (SUEK). Suomalaisen naisen euro huippu-urheilussa on vain kolme senttiä (YLE). Tämä kertoo selkeästi siitä, kuinka naisten urheilua aliarvioidaan ja heidän mahdollisuuksiaan menestyä vähätellään. Naisten urheilussa edes maailmanmestarit eivät saavuta samanlaista arvostusta ja mediahuomiota kuin miesurheilijat. Tässä jaksossa keskustellaan Päivi Aholan, nyrkkeilyliiton varapuheenjohtajan kanssa nyrkkeilymaailman naisvihasta ja sen vaikutuksista.

Minkälaista on rakenteellinen syrjintä Iranissa? Millaisia haasteita ja sortoa kokevat vähemmistöt Iranissa? Entä minkälainen ihmisoikeustilanne Iranissa ylipäätään on? Tässä jaksossa puhumme Iranin ihmisoikeustilanteesta erityisesti kurdien näkökulmasta. Vieraana on kurdilainen kirjailija ja opettaja Soran Zaki. Jakson alussa kuullaan Sherko Bekasin runo Kotimaassani.

Tässä jaksossa keskustelemme ystäväni Maria Palmun kanssa siitä, millaisia fiiliksiä meillä on siirtyä 30-vuotiaiden ihmeelliseen maailmaan sekä yhteiskunnan asettamista odotuksista kolmekymppisille naisille.

Jaksossa käyn lyhyesti läpi maailmantilannetta ja kerron, miltä podin tekeminen on tuntunut, sekä kerron tulevaisuuden suunnitelmista.

Lähes jokainen nainen on kokenut seksuaalista häirintää. Kun naisvihaa vähätellään, yhteiskunta antaa hiljaisen suostumuksensa myrkylle, joka syövyttää tasa-arvon perustuksia. Jokainen sivuuttamamme vitsi tai välinpitämättömyyden ele vahvistaa näkymätöntä muuria, joka erottaa meidät oikeudenmukaisuudesta. Tässä jaksossa Un Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikankaan kanssa keskustellaan seksuaalisen häirinnän laajuudesta ja sen vähättelystä. Ps. Jos ihmisoikeusaiheet kiinnostaa, jaa ja seuraa! 🧡

Eläinten kaltoinkohtelu on valitettavasti normalisoitunut meille. Samalla kun osaa eläimistä kohdellaan kuin perheenjäsentä, toisista tehdään objekteja, joiden kärsimystä emme halua kohdata. Keskustelimme Vasemmistoliiton kansanedustajan Mai Kivelän kanssa siitä, miten voisimme parantaa eläimien asemaa yhteiskunnassamme.

Ei-valkoisten naisten oikeuksia sivuutetaan valitettavasti edelleen, ja heidän asemaansa käytetään monesti pelinappuloina. Tämä on tärkeä aihe, joka vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Tässä jaksossa keskustellaan Eva Tawasolin kanssa ei-valkoisten naisten asemasta Suomessa. Eva on terveydenhoitaja ja Vihreiden alue- ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta, joka on ollut aktiivinen ei-valkoisten naisten aseman puolestapuhuja. Erityisesti hän on tuonut esille kunniaan liittyvän väkivallan ongelmaa.

Äärioikeisto käyttää demokratiaa hyväkseen omien ideologisten näkemystensä vahvistamiseen, mikä on vakava ongelma. Mutta mitä äärioikeistolla tarkoitetaan? Onko Suomessa olemassa äärivasemmiston uhkaa? Myös kiinnostava kysymys: edustaako Perussuomalaisten politiikka ääriajatteluun perustuvaa linjaa? Tulevassa jaksossa käymme näitä kysymyksiä läpi yhdessä historiantutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoisen kanssa. Hän on tutkinut muun muassa suomalaista fasismia ja äärioikeistoa.

Jakson toisessa osassa jatketaan Sara Al Husainin kanssa keskustelua pakkoavioliitosta, tyttöjen kontrolloinnista ja hänen kirjoittamasta kirjasta.

Pakkoavioliitto on laaja-alainen ongelma, joka valitettavasti ilmenee ympäri maailmaa, myös Suomessa. Se on vakava ihmisoikeusrikkomus, joka vaikuttaa moniin ihmisiin, etenkin tyttöihin ja naisiin. Tässä kaksiosaisessa jaksossa käsitellään Sara Al Husainin henkilökohtaista kokemusta pakkoavioliitosta ja hänen kirjoittamaansa kirjaa "Huono tyttö".

Kunnian nimellä tapahtuva kontrollointi on patriarkaalinen tapa pitää naiset alistettuina ja hallinnassa. Koko historian ajan naisten itsenäisyyttä ja vapautta on rajoitettu, ja naisten käyttäytymisestä ja toiminnasta on tehty julkisia arvioita, joita kuka tahansa voi tehdä. Tämä liitetään suoraan koko perheen tai suvun kunniaan, jolloin nainen kantaa vastuun koko perheen ja suvun kunniasta. Tämän jakson vieraana on afganistanilainen näyttelijä Arezo Ariapoor, joka käsittelee omassa työssään naisten asemaa. Arezon kanssa keskusteltiin siitä, miten kyseinen ilmiö on vaikuttanut meidän elämäämme ja miten meidän käsityksemme mukaan tämä ilmiö näkyy Suomessa.

Maahanmuuttajalapset kohtaavat usein monia haasteita uudessa ympäristössään. Kielimuuri, kulttuurishokki, sosiaalinen sopeutuminen ja koulutusjärjestelmän haasteet voivat tehdä sopeutumisesta vaikeaa. Tässä jaksossa Daria Tarkhovan kanssa keskustellaan meidän sopeutumiskokemuksista Suomeen.

Hoitotyön alimiehitys ja vähäiset resurssit vaikuttavat laajalti alaan ja työntekijöiden jaksamiseen. Miten hoitajapula on vaikuttanut potilastyöhömme? Tässä jaksossa keskustelemme sairaanhoitaja Nizo Daran kanssa omista kokemuksistamme työntekijäpulasta hoitotyössä. Voit seurata Nizoa Twitterissä nimellä “NzhoDara"