Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput. Millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme? Jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä. Onko ristikkojen rustaaminen todella tarpeellista ja mikä olisi parasta työtä aivoille? Entäpä hybridityön vaikutukset aivoihin ja kuinka työelämässä voitaisiin paremmin huomioida aivojen hyvinvointi? Tässä jaksossa Harrin ja Riitan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.

Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan? Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella? Tässä jaksossa Harrin kanssa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.

Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian. Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan? Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Ilmastonmuutoksen kannalta puhtaita energiantuotantotapoja kehitetään jatkuvasti, mutta niiden alulle saattaminen tuo mukanaan jopa haitallisia vaikutuksia. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä vihreässä siirtymässä ja miten tasataan tietä heille, joihin vihreä siirtymä sattuu? Entä miten ratkaistaan mahdolliset intressiristiriidat? Jaksossa ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistosta ja Ajatuspaja Alkion tutkija Susanna Myllylä sekä ympäristökonfliktien hallinnan professori Itä-Suomen yliopistosta ja Akordi Oy:n toinen perustaja Lasse Peltonen. Vieraat pohtivat, kuinka vihreä vihreä siirtymä todellisuudessa on. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta. Susanna Myllylä osallistui jakson äänityksiin etänä.

Vaelluskalakannat ovat ahtaalla. Suuri osa isoista virtavesistä on valjastettu yli 60 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma vesien lämpötilan nousu ei helpota vaelluskalojen tilannetta. Tehostunut kalastus Itämerellä verotti vaelluskalakantoja, kunnes nykyiset rajoitukset alkoivat tepsiä. Vesivoimayhtiöt tekevät yhteistyötä tutkijoiden kanssa sen selvittämiseksi, mikä toimisi parhaiten. Tarvitaan iso joukko erilaisia toimia, eikä pikavoittoja ole tiedossa. Mitä vaelluskalakantojen parantaminen edellyttää? Miksi se ei ole mikään helppo nakki? Studiossa mukana ovat erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Jaukkuri Voimalohi Oy:lta, jotka kertovat myös luonnonkaloilta tilaa vievästä vieraslajista.

Merkittävä osa vihreän siirtymän kannalta tärkeistä teknologioista, tuotantoketjuista ja luonnonvaroista on Kiinan hallussa. Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomella on edelleen riippuvuutta myös Venäjän suuntaan. Pitääkö olla huolissaan?Mitä Kiinan valta-asema tuotannossa ja markkinoilla tarkoittaa muulle maailmalle? Onko Suomella edellytyksiä edellytyksiä energiaomavaraisuuteen? Mitä tarkoittaa Euroopan strateginen autonomisuus, ja voidaanko se saavuttaa? Tänään kurkistuksen energian geopolitiikkaan kuulijoille tarjoilevat Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Elämme sinisellä planeetalla, mutta koko maapallon vesivarannoista ihmisen käyttöön kelpaavaa vettä on alle 1 %. Edes tuhansien järvien maan vesivarat eivät ole ehtymättömät ja Suomikin on osallinen kansainvälisessä vesikriisissä. Mitä meidän tavallisten mökkijärvellä soutelevien suomalaisten tulisi ajatella kaikesta tästä ja miksi me emme saa Itämerta puhdistettua? Jaksossa maailman vesitilanteesta keskustelevat ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksen kansainvälisten vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara sekä strategiajohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista. He muistuttavat kaikkia siitä, että Suomessakaan vettä ei ole loputtomasti tuhlattavaksi. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia. Onko energian varastointi vastaus sähkömarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin? Millaisia varastointitapoja on tällä hetkellä käytössä? Entä millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä tulevaisuuden varalle? Miten niiden avulla voidaan edistää siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää? Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat myös vinkkejä siihen, kuinka tavalliset kansalaiset voivat varastoida energiaa omiin tarpeisiinsa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Metsä tuntuu olevan monille suomalaisille jopa sydämen asia. Metsästä keskustellessa syntyy vastakkainasettelua: onko luonnon monimuotoisuus ristiriidassa talouskasvun kanssa? Miksi avohakkuut kuulostavat tänä päivänä monille jopa kirosanalta? Miksi Suomessa kulotetaan eli kohdennetusti poltetaan metsiä tarkoituksella? Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuusohjelmasta vieraana jaksossa on kertomassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Sitä, miksi avohakkuut eivät automaattisesti ole huono asia, selventää Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Kuinka saadaan nuoret ja erityisesti Z-sukupolvi innostumaan energia-alasta? Voisiko ilmastokysymysten esiin nostaminen ja niihin pureutuminen toimia houkuttimena? Energia-alallahan pääsee pelastamaan maailmaa, mikä voisi olla sen kiinnostavampaa! Jaksossa Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija Henna Hirvonen ja Nuorisotutkimusverkoston dosentti Lotta Haikkola muistuttavat energia-alan olevan monipuolinen ala, jolla tarvitaan insinöörien lisäksi myös kaupallista, juridista ja jopa humanistista osaamista. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Mistä syntyy innostava yrityskulttuuri ja miten se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen? Miten osaamista johdetaan ja miten sitä pitäisi johtaa? Kuinka johtamisessa pitäisi ottaa huomioon yksilölliset eroavaisuudet ja monimuotoisuus? Jaksossa vieraina ovat Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen lehtori Hertta Vuorenmaa ja Henley Business Schoolin toimitusjohtaja Paula Kilpinen, jotka pohtivat, minkälaisiin suuntiin johtaminen ja yrityskulttuuri kehittyvät tulevaisuudessa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Mitkä ovat yleisimmät tekijät, jotka vaikuttavat yksilön liikkumisen hiilijalanjälkeen? Entäpä mikä rooli kunnilla on, jotta hiilijalanjälki pysyisi kurissa? Onko ylipäätään nopean ja tehokkaan paikasta paikkaan siirtymisen halusta mahdollista ja jopa tarpeellista päästää irti? Jaksossa hiilijalanjäljen pienentämisen haasteista sekä mahdollisuuksista keskustelemassa ovat Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna sekä Tampereen yliopiston professori sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ryhmän johtaja Heikki Liimatainen, jotka antavat vinkkejä siihen, miten oman liikkumisen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Ympäristökeskustelua käydään sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon näkökulmasta. Mahtuuko keskusteluun energiapolitiikasta ja energiantuotannostakin vain yksi asia kerrallaan? Turve oli ensin hyvä, sitten ei. Tuuli oli hyvis, nyt se alkaa olla myös pahis. Miksi aurinkovoima on nyt pinnalla ja mikä juju siihen sisältyy? Entä hypetetäänkö vetyä sittenkin ihan liikaa? Jaksossa Tere Vadén BIOS-tutkimusyksiköstä sekä ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta pohtivat myös, onko olemassa likaista energiaa ja vähemmän likaista energiaa. Onko puhdas energia sittenkin vain illuusio? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Miten luontokato ja ilmastonmuutoksen ehkäisy nivotaan yhteen? Mikä taas on yritysten vastuu ja asema luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä? Missä on matalalla roikkuvia hedelmiä ja mitkä niistä voitaisiin poimia heti? Jaksossa hedelmällistä keskustelua luomassa ovat Energiateollisuuden energiatuotannon asiantuntija Heidi Lettojärvi sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tiina M. Nieminen, jotka avaavat mitä kannustimia voidaan tarjota yrityksille, jotta ne osallistuisivat aktiivisemmin luontokadon hidastamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Nuoret ja Elokapina ottavat aktiivisesti kantaa ilmastonmuutokseen. Kenellä muulla on vastuu toimia ja voiko tällainen kansalaisaktivismi edistää oikeasti asioita? Mitä haasteita päätöksenteossa kohdataan ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Minkä kuuluu mennä edelle, talouden vai ympäristönsuojelun, ja onko tässä edes eturistiriitaa? Jaksossa sukupolvien yli katseensa suuntaavat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Hanna Höijer, jotka ottavat kantaa siihen, miten pystyttäisiin katsomaan nenää pidemmälle. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

ChatGPT hämmästyttää ja hirvittää, mutta onko tekoäly lopulta uhka vai mahdollisuus? Mikä rooli tekoälyllä voi olla tulevaisuuden työelämässä ja teollisuuden prosesseissa sekä kunnossapidossa? Millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta tekoälyn kehitys olisi eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla? Jaksossa tekoäly-yrittäjä Antti Merilehto ja professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta kertovat meneekö ChatGPT-keskustelu vouhotuksen puolelle. Entä onko ongelma, että suuret amerikkalaisyritykset ovat ohjaksissa tekoälyn kehittämisestä?

Mikä on yllättävin asia, joka muuttuu sähköautoon vaihtaessa ja mitä vaihtaessa pitää ottaa huomioon? Miksi latausinfra on niin monimutkaista ja mitä latauksesta pitää tietää? Mitkä taas ovat yleisimmät asiat, jotka ovat sähköautojen yleistymisen esteenä? Jaksossa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä ja Kempowerin viestintäjohtaja Paula Savonen kertovat, onko latausviidakko helpottumassa. Entä miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Miten ydinvoima eroaa muista energiantuotantomuodoista päästöjen suhteen? Kun ydinvoimalaitoksissa syntyy vaarallisia jätteitä, mitä niille tehdään? Miksi suhtautuminen ydinvoimaan on erilaista Euroopan eri maissa? Jaksossa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja llkka Tykkyläinen ja LUT-yliopiston professori Juhani Hyvärinen kertovat, miksi ydinvoima on Suomessa niin hyväksyttyä. Mutta millaisia vaikutuksia ydinvoiman lisärakentamisella olisi energian saatavuuteen? Onko ydinvoima jatkossakin säästä riippumatonta vai säädetäänkö sitäkin jatkossa tuulivoiman määrän mukaan? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Onko meillä varaa vihreään siirtymään? Vai onko meillä oikeastaan varaa olla siirtymättä rivakasti? Mitkä ovat keskeisiä haasteita tai jopa esteitä siirtymän osalta ja mitä hallitusohjelma tarkoittaa vihreälle siirtymälle? Jaksossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ulla Heinonen ja Sitran Luonto ja talous -projektin projektijohtaja Outi Haanperä ottavat myös kantaa siihen, mitä konkreettisia tekoja voitaisiin toteuttaa välittömästi vihreän siirtymän hyväksi. Ohjelman juontaa poikkeuksellisesti yksin Harri Moisio.

Onko vetytalous hypeä vai jo hetken päästä realismia? Onko toiveiden tynnyri ladattu liian täyteen? Miksi vetyä pidetään potentiaalisena ratkaisuna teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä? VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Nordic Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala kertovat kaiken, mitä vedystä tulee tietää. Mutta mikä on yllättävin asia, johon vety tarjoaa ratkaisun? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.