Nuoret ja Elokapina ottavat aktiivisesti kantaa ilmastonmuutokseen. Kenellä muulla on vastuu toimia ja voiko tällainen kansalaisaktivismi edistää oikeasti asioita? Mitä haasteita päätöksenteossa kohdataan ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Minkä kuuluu mennä edelle, talouden vai ympäristönsuojelun, ja onko tässä edes eturistiriitaa? Jaksossa sukupolvien yli katseensa suuntaavat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Hanna Höijer, jotka ottavat kantaa siihen, miten pystyttäisiin katsomaan nenää pidemmälle. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

ChatGPT hämmästyttää ja hirvittää, mutta onko tekoäly lopulta uhka vai mahdollisuus? Mikä rooli tekoälyllä voi olla tulevaisuuden työelämässä ja teollisuuden prosesseissa sekä kunnossapidossa? Millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta tekoälyn kehitys olisi eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla? Jaksossa tekoäly-yrittäjä Antti Merilehto ja professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta kertovat meneekö ChatGPT-keskustelu vouhotuksen puolelle. Entä onko ongelma, että suuret amerikkalaisyritykset ovat ohjaksissa tekoälyn kehittämisestä?

Mikä on yllättävin asia, joka muuttuu sähköautoon vaihtaessa ja mitä vaihtaessa pitää ottaa huomioon? Miksi latausinfra on niin monimutkaista ja mitä latauksesta pitää tietää? Mitkä taas ovat yleisimmät asiat, jotka ovat sähköautojen yleistymisen esteenä? Jaksossa Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä ja Kempowerin viestintäjohtaja Paula Savonen kertovat, onko latausviidakko helpottumassa. Entä miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Miten ydinvoima eroaa muista energiantuotantomuodoista päästöjen suhteen? Kun ydinvoimalaitoksissa syntyy vaarallisia jätteitä, mitä niille tehdään? Miksi suhtautuminen ydinvoimaan on erilaista Euroopan eri maissa? Jaksossa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja llkka Tykkyläinen ja LUT-yliopiston professori Juhani Hyvärinen kertovat, miksi ydinvoima on Suomessa niin hyväksyttyä. Mutta millaisia vaikutuksia ydinvoiman lisärakentamisella olisi energian saatavuuteen? Onko ydinvoima jatkossakin säästä riippumatonta vai säädetäänkö sitäkin jatkossa tuulivoiman määrän mukaan? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Onko meillä varaa vihreään siirtymään? Vai onko meillä oikeastaan varaa olla siirtymättä rivakasti? Mitkä ovat keskeisiä haasteita tai jopa esteitä siirtymän osalta ja mitä hallitusohjelma tarkoittaa vihreälle siirtymälle? Jaksossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ulla Heinonen ja Sitran Luonto ja talous -projektin projektijohtaja Outi Haanperä ottavat myös kantaa siihen, mitä konkreettisia tekoja voitaisiin toteuttaa välittömästi vihreän siirtymän hyväksi. Ohjelman juontaa poikkeuksellisesti yksin Harri Moisio.

Onko vetytalous hypeä vai jo hetken päästä realismia? Onko toiveiden tynnyri ladattu liian täyteen? Miksi vetyä pidetään potentiaalisena ratkaisuna teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä? VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Nordic Ren-Gas Oy:n toimitusjohtaja Saara Kujala kertovat kaiken, mitä vedystä tulee tietää. Mutta mikä on yllättävin asia, johon vety tarjoaa ratkaisun? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Erilaisten metallien ja mineraalien tarve kasvaa kun maailma sähköistyy. Metalleja tarvitaan muun muassa akuissa, aurinkopaneeleissa ja kännyköissä. Eurooppa kuluttaa noin neljäsosan maailman metalleista ja tuottaa niitä noin kolme prosenttia. Vain Suomessa ja Ruotsissa on kaivostoimintaa Euroopassa. Millaista geopoliittista vääntöä mineraaleista käydään? Ja ennen kaikkea, miten ratkotaan resurssien niukkuus ja kasvavat tarpeet? Pelkkä materiaalitehokkuus ja kierrätys eivät riitä vaan tarvitaan uusia keksintöjä ja jo olemassa olevien käyttöönottoa. Mitä on valkoinen vety ja mihin kaikkiin energiapulmiin suomalainen peruskallio voi olla ratkaisu? Vieraina tiede ja innovaatiot johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta sekä tutkimustiimin päällikkö Miika Rämä VTT:ltä. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Miten digitalisaation avulla voi lähes joka kodissa säästää energiaa? Ja samalla tietysti pienentää sähkölaskuaan? Oulun yliopiston professorin Mika Ruususen ja Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntijan Mikko Palonevan kodeista löytyy paljon älyä, joiden avulla säästyy energiaa. Molempien työkin liittyy aiheeseen, mutta haastateltavat vakuuttavat, ettei laitteiden käyttöön tarvita insinöörin koulutusta. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Vesi on elintärkeää kaikelle elolliselle. Meille suomalaisille vesi tulee puhtaana hanasta, eikä sen merkitystä aina huomaa. Sitä kuluukin suomalaiselta keskimäärin 120 litraa joka päivä. Kuitenkin pelkästään vedenpuhdistus aiheuttaa noin 5 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Mihin kaikkeen yllättäväänkin vesi liittyy? Ja miten vesi nivoutuu ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ylikulutukseen? Miksi on tärkeää kiinnittää veteen huomiota ja millaista vesiosaamista suomalaiset voisivat maailmalle viedä? Vieraina kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Liisa Pietola Sitrasta sekä vastuullisuusjohtaja Rasmus Pinomaa Kemirasta. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Luontokadon mukanaan tuomiin ongelmiin on herätty vauhdilla. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on seurausta ilmastonmuutoksesta ja uhat ovat ihmisellekin mittavat. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa. Miten luontokatoa saadaan torjuttua? Vieraina nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Third Rock -yhtiön toimitusjohtaja Leo Stranius. Yritys vauhdittaa yritysten vastuullisuus- ja luontotyötä. Stranius arvioi Sähkö tulee töpselistä -ohjelmassa, että yritykset ovat toimissaan jopa lainsäätäjiä edellä ehkäisemässä luontokatoa. Tässä jaksossa selviää myös, mitä on youthwashing ja mitä #stopthesame tarkoittaa? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Sähköä, sähköä. Sitran selvityksen mukaan sähköstä tulee suurin yksittäinen energiamuoto vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös lämmitys sähköistyy ihan uusille leveleille. Lämpö tulee yhä patterista, mutta mitä muuta se tarkoittaa kuin kaupunkikuvasta häviäviä hiilikasoja? Ainakin jättimäisiä sähkökattiloita ja hukkalämmön hyötykäyttöä. Mitä tapahtuu puuperäisiä polttoaineita käyttäville yhteistuotantolaitoksille? Ne kun tuottavat tehokkaasti sekä sähköä että lämpöä. Jakson vieraina ovat toimitusjohtaja Arto Nikkanen Lappeenrannan energiasta ja teknologiajohtaja Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Mitä päättäjiltä nyt vaaditaan? Edellinen hallitus on kulkenut kriisistä ja kriisiin. Kuinka helppoa tai vaikeaa poliitikon on taiteilla ilmastonmuutos tavoitteiden ja samalla energian riittävyyden välillä? Kun pelissä ovat sekä geo- ja turvallisuuspolitiikka sekä huoltovarmuus, riittää uudellakin hallituksella pähkittävää. Vieraina johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta ja johtaja, politiikan tutkija Karina Jutila E2 tutkimuksesta. Molemmat peräänkuuluttavat johdonmukaista ja tietoon perustuvaa politiikkaa myös energia-asioissa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Mitä on planetaarinen terveys ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen ja luontokatoon? Luonnon monimuotoisuus heikkenee kovaa kyytiä, mutta samaan aikaan puolet maailman eläinlajeista on vielä tunnistamatta. Olemme maapallon kokoisen aiheen äärellä ekologian ja evoluutiobiologian tutkijan Tuomas Aivelon sekä biodiversiteettitutkimuksen professorin Ilari Sääksjärven kanssa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Suomalaisista on kuoriutunut vuodessa energiapihi kansa. Kasvaneet sähkölaskut ja Astetta alemmas -kampanja ovat innostaneet suomalaiset säästämään energiaa noin 10% kuussa. Millaisia energiansäästö konsteja kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori ovat keksineet? Mitä niistä mahtaa jäädä käyttöön kun pahin energiakriisi on selätetty? Kuinka yleinen harrastus nykyään on pörssisähkön kurssien seuraaminen? Vieraina asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sekä vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto Pohjolan Voimasta. Ohjelman juontavat Harri Moisio sekä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Kauden päätösjaksossa tähytään tulevaisuuteen. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen sekä yhteiskunnallinen ajattelija Osmo Soininvaara lähtevät kanssamme mielikuvitusmatkalle vuoteen 2040. Mitä silloin syömme? Miten kulutamme vapaa-aikaamme? Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Mistä me puhumme kun puhumme yritysten vastuullisuudesta? Kuinka olennainen osa vastuullisuus on liiketoimintaa ja onko yrityksillä nykyään edes varaa vastuuttomuuteen? Vieraina Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBSin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen ja Head of ESG Asko Siintola OP Yrityspankista. Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Miten vaelluskalat ja vesivoima voivat elää rinnakkain? Molempia näet tarvitaan ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen on herätty toden teolla. Samalla uusiutuvan vesivoiman painoarvo kasvaa entisestään. Miten vaikean yhtälön voisi ratkaista? Auttavatko kalatiet ja lohen poikasten istutukset? Vieraina ovat toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys Voimalohesta sekä toimittaja ja itseään “kalanhalaajaksi” kutsuva toimittaja Mikko “Peltsi” Peltola. Lisäksi kuulemme Iijoen vesistövisiosta, jonka tavoitteena on palauttaa vaelluskalat ja parantaa vesistön laatua. Hankkeesta kertoo kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala. Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Kuinka vastuullista on nykyinen elektroniikka? Mikä kaikki elektroniikan hiilijalanjälkeen vaikuttaa ja miten teollisuudessa pyritään parantamaan energiatehokkuutta digitalisaation avulla? Vieraina maailmanparantaja ja elektroniikan vastuullisuutta tutkinut Anna Härri sekä tuotanto-omaisuuden hoidon päällikkö Kaj Råtts Pohjolan Voimasta. Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti tältä keväältä kertoo karua kieltä; ilmastonmuutos vaikuttaa meihin jo monin tavoin haitallisesti, on tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä, ruokapulaa. Mitä tälle voi tehdä ja miten yksilö elää muuttuvassa ilmastossa? Vieraina ilmastoaktiivi Anton Keskinen ja johtava asiantuntija Sari Laine Sitrasta. Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.

Modulaarisista pienydinreaktoreista eli SMR:istä odotetaan lisää puhdasta energiaa kasvavaan energian tarpeeseen. Ihan jokaisen takapihalle näitä ei kaavailla, sillä ne ovat keskikokoisen teollisuuslaitoksen kokoisia. Mitä kaikkea on vielä tehtävänä ennen kuin ydinvoimaa voitaisiin tuottaa modulaarisissa yksiköissä? Teknologiapäälliköt Ville Sahlberg Heleniltä ja Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat ohjelmassa olennaiset. Podcastin juontavat Harri Moisio sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.