Mitä aika on ja miten aika on? Voiko edes sanoa, että aika on. Ainakin voi kysyä: miten aikaa jäljitetään, koetaan, viivytetään ja paetaan? Jaksossa esitetään neljä tapaa ajatella aikaa Aristoteleen, Heideggerin, Derridan, Bergsonin ja Deleuzen pohjalta. Sisällysluetteloa: - kaksi suurta perinnettä ajan ajatteluun länsimaisessa filosofiassa: Aristoteles & luonnontieteen valtavirta (aika liikkeen lukuna) vs. Augustinus ja eksistentiaalifilosofian perinne (aika koettuna menneisyytenä, nykyisyytenä ja tulevaisuutena) - ongelma: kumpikin perinne esittää itsensä ensisijaisena - "objektiivista" aikaa ei voi perustaa ilman että viitataan aina johonkin toiseen rytmiseen viitekehykseen mitattavan asian ulkopuolella - aika omiin tarpeisiin luotuna konstruktiona ja nykyfysiikan popularisointien kantoja tähän - Heidegger: inhimillinen oleminen ajallistavana ja ekstaattisena - mikä on ajan ja materian suhde? - Bergson: aika viiveenä ja sitkeänä, itsepäisenä, itsestään eroavana kestona - Deleuze: Kronos-aika ja Aion-aika - vauvan nauru, puiden lehdet hiirenkorvalla toukokuussa, oluen ensimmäinen puraisu kielellä, Pentti Saarikosken lauseenrytmi, räppäreiden flow ja painotus Luettavaa: Hans Ruin: Time as Ek-stasis and Trace of the Otherhttps://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:482608/FULLTEXT01.pdf Jakso jatkaa edellistä jaksoa (Materialismin riittämättömyys ja liiallisuus) mutta toimii myös itsenäisesti.

Onko maailmassa muutakin kuin ainetta, ja mitä täsmälleen ottaen on aika? Tästä alkaa neljän jakson selitys materialismista, ajasta, virtuaalisesta, aktuaalisesta, intensiivisestä ja sommitelmista. Ensimmäisessä jaksossa: - materialismin, idealismin ja dualismin ongelmia - filosofisten kiistojen arkisuus, taiteellisuus ja poliittisuus - miten ideaalinen ei jätä materiaalista rauhaan esimerkiksi Marxin ajattelussa, lausumien mielekkyydessä, koreografiassa, kieliopissa, käsitteissä ja mahdollisuusavaruuksissa - lopputulos: ideaalisuutta, aineettomuutta ja ruumiittomuutta ei voi selittää pois materialismista, materialismi ei sulkeudu itseensä vaan synnyttää jatkuvasti ideaalisuutta, joka ehdollistaa materian muuttumista ja järjestäytymistä Luettavaa: Elisabeth Grosz: The Incorporeal

Vierailujaksossa Jussi Vähämäki ja Eetu Viren keskustelevat filosofi Paolo Virnon kirjasta Kun sana tule lihaksi (Tutkijaliitto 2022, suom. Eetu Viren). Keskustelu on äänitetty Helsingissä Lymyssä kesällä 2022. Jakson teemoja: - intro: mitä yhteistä on Virnolla ja Deleuzella - Virnon tie pokerinpelaajasta filosofiksi - ihmisen lajityypilliset ominaisuudet ja kielelliset kyvyt - mahdollisuus maailmansisäisenä todellisuutena - analyyttisen filosofian turhaan väheksytty rikkaus: Frege, Austin... - ironian ja uusvakavuuden keskinäinen suhde - kyynisyys ja opportunismi - änkyttäminen ja uuden sanominen - filosofisesti vakavasti otettava empirismi maailman moneuden sietämisenä

Vuoden kestänyt Kant-kaari saa päätöksen erikoispitkässä Arvostelukyvyn kritiikki -jaksossa, jossa selitetään ainakin seuraavat asiat: - kolme luovaa käyttöä Kantille, eli transsendentaalinen subjekti, järjen illuusiot ja regulatiiviset vs. konstitutiiviset ideat - estetiikan kaksi eri merkitystä: 1) ajan ja tilan aistimellisuus, 2) kauneuden, ylevän ja tarkoituksenmukaisuuden kokeminen - Kantin suuren kriittisen järjestelmän arkkitehtoniikan yhteenveto: mihin tarvittiin vielä kolmas kritiikki? - miksi Arvostelukyvyn kritiikki on niin yllättävä, mullistuksellinen ja voimakas kirja, toisaalta miksi se on niin porvarillinen kirja - arvostelukyvyn luonne: yleisen ja erityisen sovittaminen yhteen - Kantin estetiikan perusjutut: formalismi, teleologia, universalismi, luonnonkauneuteen keskittyminen, peak humanismi - Deleuzen Kant-kirjan viimeisten lukujen luenta mielenkykyjen suhteesta: kykyjen vapaa leikki, esteettinen kokemus ja keskinäinen paini edeltää niin teoreettista kuin käytännöllistäkin järkeä, siksi estetiikka on ensisijainen suhteessa teoriaan ja moraaliin - Kant nappasi Rousseaulta poliittisen yhteisön autonomian ja siirsi sen subjektin sisään – voisiko deleuzelaisen Kant-luennan napata ja ulottaa sen jälleen poliittiseen yhteisöön? Luettavaa: Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, luku 3 ja loppuluku Kant: Arvostelukyvyn kritiikki, osa I: Esteettisen arvostelukyvyn kritiikki Pitkänen: Johdatus Arvostelukyvyn kritiikkiin Jaksossa mainitut omat tekstit: Purokuru: Haavamaa (ilmestyy 5/2023) Purokuru: Heikko estetiikka Jos haluaa tukea podcastia, voi liittyä Mikä meitä vaivaan Patreon-tilaajaksi.

Anna Nurminen haastattelee Iida Sofia Hirvosta, Pontus Purokurua ja Eetu Vireniä Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksesta, joka täytti juuri 50 vuotta. Keskustelu on äänitetty Tutkijaliiton tilaisuudessa Helsingin Kaapelitehtaalla 23.11.2022. Käsiteltyjä kysymyksiä: - Millainen oli vallitseva poliittinen ja intellektuaalinen ilmapiiri Anti-Oidipuksen ilmestymisen aikaan? - Onko Anti-Oidipuksessa esitetty kritiikki edelleen ajankohtainen? - Miten Anti-Oidipuksen vaikutukset ovat näkyneet viimeisen 50 vuoden aikana Suomessa ja muualla maailmalla? - Mikä on kirjallisuuden ja taiteen rooli Anti-Oidipuksessa? - Anti-Oidipuksella on maine vaikeana ja sekavana kirjana. Mistä tämä maine kumpuaa ja onko se oikeutettu? - Miksi Anti-Oidipus kiinnostaa ihmisiä niin paljon? Miksi siitä on tullut jonkinlainen internetilmiö? - Mikä olisi lukuohje tai käyttöohje Anti-Oidipuksen nykylukijoille?

Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksen (1972) suomennoksesta on ilmestynyt 50-vuotisjuhlapainos. Erikoisjaksossa leikataan synttärikakkua lukemalla ja selittämällä kirjan ensimmäinen sivu. Juhlien kunniaksi Anti-Oidipuksen voi ostaa 25 euron hintaan (+pk) osoitteesta tutkijaliitto.fi koodilla "selitämulle" marraskuun 2022 ajan. (Yhteistyö on epäkaupallinen: podcastaaja ei saa siitä euroakaan ja päinvastoin menettää rahaa.) Kuva ensimmäisestä sivusta: https://imgur.com/a/sSOWLaB Lukemista: Bataille: Aurinkoperäaukko Büchner: Lenz Freud: Kolme seksuaaliteoreettista tutkielmaa Freud: Psykoanalyyttisia huomioita omaelämäkerrallisesti kuvatusta paranoiatapauksesta ("Schreber")

Nyt päästään David Graeberin ja David Weingrown Alussa oli -teoksen luihin ja ytimiin: - maanviljelyn historia ja merkitys (vastaan Hararin & kumppaneiden satuja) - valtion käsitteen epämääräisyys; moderni valtio on James Bond - roomalaisesta oikeudesta polveutuva länsimainen käsitys omaisuudesta on erittäin omituinen ja väkivaltainen - tärkeintä on vapaus lähteä, vapaus olla tottelematta ja vapaus laittaa yhteiskunta uusiksi - kaupunkien historia on sekä luokkien että ekologian osalta paljon moninaisempi kuin mitä ajatellaan - yhteiskunta on aina virtuaalinen ja kokemus siitä perustuu mielikuvitukseen - historiallinen materialismi taitaa olla vararikossa - demokratia: "antiikin kreikkalaiset olivat hyvin tietoisia siitä, että vaalit tuppaavat nostamaan esille karismaattisia, tyrannimaisuuteen taipuvaisia johtajia" - naisten asema historiassa: naisten hiljalleen keräämä tieto on tyypillisesti innovaatioiden takana, varsinkin mitä tulee esihistorialliseen kasvitietoon; myös naisten vapaus aivan olennainen mittari yhteiskunnalliselle ja teknologiselle luovuudelle - kritiikit ja loppusanat. Ensi kerralla paluu Kantiin ja Deleuzeen. Sitä odotellessa: MMV Patreon.

Käydään kahden jakson verran läpi antropologian ja arkeologian sensaatiota, David Graeberin ja David Wengrow'n kirjaa Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia (suom. Anna Tuomikoski, Teos 2022). Ensimmäisen jakson pääpointit: - ihmislajin "olemus" löytyy moneudesta ja joustavuudesta, jos mistään - yhteiskunnallisen evolutionismin kritiikki - eurosentrismin purkaminen - anarkistinen ihmiskuva - valistuksen synty törmäyksestä alkuperäiskansoihin - tasa-arvon käsitteen epämääräisyys - länsimaisen filosofian omituinen käsitys ajattelun luonteesta - auktoriteetin monimutkaisuus - Gregory Bateson ja skismogeneesin käsite Osassa II mennään tarkemmin empiirisiin kysymyksiin ja kirjan ongelmiin. Jos haluaa tukea podcastia, voi tilata Mikä meitä vaivaa -lisäsisällöt osoitteesta https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Mikä on sodan suhde transsendentaalifilosofiaan? Onko filosofia ajankohtaista? Miten valistus-Kant ilmaisi aikansa porvaristoluokkaa ja teki eräänlaisen uskonpuhdistuksen filosofian alueella? Mikä moraalifilosofiassa on mielekästä ja mikä silkkaa valtioterrorismia? Puhutaan Kantin moraaliajattelusta Moraalin metafysiikan perustuksen ja Käytännöllisen järjen kritiikin kautta. Deleuze-pitoisuus on jaksossa alhainen. Lukemista ja mainittuja tekstejä Alkusitaatti: Ludwig Marcuse Saariluoma: Muuttuva romaani Kant: Moraalin metafysiikan perustus Kant: Käytännöllisen järjen kritiikki Kotsko: Neoliberalism’s Demons Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, toinen luku Loppusitaatti: Nietzsche, Ecce homo Jos haluaa tukea podcastia: MMV-Patreon

Kant työnsi filosofian kaappiin ja sinetöi komeron oven. Minkälaisia kykyjä kaapin sisältä löytyy ja mikä on kykyjen välinen suhde? Miten Kant ensin puhdistaa teologian ulos filosofiasta ja sitten kuljettaa teologian takaisin ajattelun keskipisteeksi? Miten Robert Musil selittäisi analyyttisen ja mannermaisen filosofian eron, ja miksi klassikkokirjat mönttäävät vaikeimmat lukunsa heti alkuun? Jaksossa rupatellaan tuttavallisesti Kantin Puhtaan järjen kritiikistä, mietitään analyyttista, synteettistä, a priori- ja posteriori-tietoa ja tehdään käsitteellisiä kiertokävelyitä Deleuzen kanssa. Lukemista: Deleuze: Kant ja ajan synteesi -seminaarit, erityisesti seminaari 1 Deleuze: Kantin kriittinen filosofia, johdanto ja I luku Kant: Puhtaan järjen kritiikki, erityisesti II osa eli Transsendentaalinen metodioppi Musil: Mies vailla ominaisuuksia, I osa, sivu 332 (2006 painos)

Millainen oli Kantin voittajatunti ja muu päivärutiini? Mitä on Kantin kriitttinen eli transsendentaalinen filosofia, ja millaisen arkkitehtonisen järjestelmän järjen itsekritiikki muodostaa? Entä miten Julma-Henri selittää empiiristen tieteiden ja filosofian välisen eron? Jaksossa osoitetaan vääräksi Heinrich Heinen väite siitä, ettei Kantilla ollut elämää. Sitten tehdään taustoittava katsaus Kantin kriittiseen ajatteluun, ja lopuksi arvioidaan Kantia kolmesta suunnasta. Jaksossa mainittuja asioita: Thomas De Quincey: The Last Days of Immanuel Kant Heikki Kannisto: Kant ja järjen itsekritiikki (teoksessa Filosofian historian kehityslinjoja) Immanuel Kant: Prolegomena Carefree Wandering -kanava Julma Henri: Rikrek

Miksi sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärille syttyy jatkuvasti poliittisia konflikteja? Oliko Nietzsche naisvihaaja vai sittenkin varhainen feministi? Mitä on xenofeminismi? Jaksossa käsitellään muutamia feministisen filosofian uudempia suuntia ja pikakelataan vieraantumisen käsitteen 200-vuotista historiaa Euroopassa. Luettavaa: Sue Prideaux'n haastattelu Nietzschestä LA Review of Booksissa Xenofeministisen manifestin suomennos Zelda-zinessä Shulamith Firestone: The Dialectic of Sex Jakson lopun namedroppaukset: Legacy Russell: Glitch Feminism (tulossa suomeksi 2022) Paul Preciado: Countersexual Manifesto Paul Preciado: Testo Junkie (tulossa suomeksi 2022) Donna Haraway: ”Kyborgimanifesti”. Teoksessa Haila, Yrjö & Lähde, Ville (toim.): Luonnon politiikka Alex Williams & Nick Srnicek: Inventing the Future. Postcapitalism and a World Without Work

Minkälaisia nihilismin lajeja Euroopan historiasta löytyy? Mikä on yli-ihminen? Miten tuhotaan luovasti ja uudelleenarvioidaan kaikki arvot? Hotellihuoneessa katkennut nauhoitus jatkuu: viimeiset setit Deleuzen Nietzsche-kirjaa ja paljon muuta, kuten vastarinnan virallisten muotojen kritiikki, Marxin ja Nietzschen yhteys, näkyvät ja näkymättömät tapahtumat, Sianhoito-opas nietzscheläisenä tekona, hegeliläisen dialektisen ajattelun ankara kritiikki, antroposeenista yli-ihmisaikaan, nihilismin akseleraatio ja lopuksi myöntämisen luonne. Luettavaa: Deleuze: Nietzsche's Burst of Laughter (teoksessa Desert Islands) Deleuze: Nietzsche and the Image of Thought (teoksessa Desert Islands) Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku V ja johtopäätökset Eskelinen & Lehtola: Jälkisanat/Sianhoito-opas

Mistä elämässä on kyse? Miksi kustannustehokkuuden pitäisi olla tärkein asia yhteiskuntasuunnittelussa, miksei mielekäs elämä ole tärkeintä? Mikä on kaiken tämän mieli? Mitä tarkoittavat koodaaminen, rekoodaaminen, byrokraattinen valtiojärki ja nomadinen sotakone? Voiko politiikkaa tehdä hajoamalla? Kysymyksiä tutkitaan kolmen Deleuzen Nietzscheä käsittelevän esitelmän ja haastattelun kautta. Selitys on äänitetty hotellissa hermolomalla Tampereella, ja se kuuluu. Seuraava jakso on viimein luvattu finaali-Nietzsche! Luettavaa: Deleuze: Nomadinen ajattelu (teoksessa Autiomaa ja muita kirjoituksia) Paulsen: Entä jos? Miten kestämme epävarmuutta

Kaunainen ihminen märehtii menneitä jälkiä siinä missä aktiivinen ihminen kykenee unohtamaan ja luomaan. Tästä jaosta alkaa reaktiivisten voimien kehitys, joka etenee pappien välityksellä huonoon omatuntoon ja askeettisiin ihanteisiin. Jaksossa käydään läpi Nietzschen kaikkein voimakkaimpien tekstien hahmotelmia Deleuzen kautta. Esitellään myös velan ja syyllistämisen lyhyt historia ja käsitellään mm. kysymystä siitä, onko työttömien nöyryyttämisen mieli nautinnon tuottaminen työssäkäyville ja omaisuustuloilla eläjille. Iines-kissa keskeyttää selityksen käynnistämällä kissamellakan, mutta selitys elpyy ja käy lopuksi läpi yhdeksän erilaista myöntämisen ja kieltämisen hahmoa. Uusille kuuntelijoille: podcast toimii parhaiten sarjana ensimmäisestä jaksosta alkaen, mutta kyytiin voi toki tulla mistä jaksosta tahansa. Lukemista: Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku IV Graeber: Debt: The First 5000 Years Nietzsche: Moraalin alkuperästä

Onko ajattelu aktiivista? Voiko edes sanoa, että me ajattelemme "itse"? Usein ajattelu alkaa vasta väkivaltaisesta katkoksesta, joka pakottaa kohtaamaan ulkoisen voiman ja luomaan uusia käsitteitä. Kirjeenvaihto-osiossa tarkastellaan arkkitehtuuria ulkoisen, passiivisen ajattelun muotona. Kuinka paljon esimerkiksi ylempiluokkaisen ihmisen korkea käsitys itsestään syntyy häntä ympäröivästä arkkitehtuurista? Lopuksi tarkastellaan typeryyttä filosofisena käsitteenä sekä filosofian tehtävää, joka on ajattelun alhaisuuden paljastaminen. Lukemista: Deleuze: Nietzsche ja filosofia, luku III loppuun Lohtaja, A. (2021). Arkkitehtuurin poliittinen tiedostamaton: Martin Heideggerin ”Rakentaa asua ajatella”. Tiede & Edistys, 45(2). https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109653

Podcastaaja on nukkunut pommiin ja joutuu lisäksi siirtymään nauhurin kanssa vessaan kesken nauhoitusten. Tämä ei estä ankaraa selittämistä Sapfon ja Aristoteleen objektiorientoituneesta materialismista eikä teorian toiminnallisen luonteen avaamista. Deleuze ja Nietzsche -osuudessa puhutaan dramatisoinnin metodista: sen sijaan, että kysyttäisiin esimerkiksi "mitä on kauneus", kysytäänkin "kuka tai mikä on kaunis, kuka tai mikä ilmaisee itseään kauniissa asiassa". Muita aiheita: suomalaisen ympäristöajattelun raskas laatu, representaatiokeskeisen ajattelun ja politiikan ongelmat, taistelemisen yleinen reaktiivisuus. Lukemista: Pieta Päällysaho: Huomioita Sapfon runoudesta (Poesiavihkot 29) megafoni.kulma.net Eetu Viren: Vallankumouksen asennot (Tutkijaliitto, ilmestyy syksyllä 2021)

Tehdään filosofiaa kissoilla ja tullaan Deleuzen ja Nietzschen olennaiseen kysymykseen: Miten reaktiiviset voimat onnistuvat voittamaan aktiiviset voimat? Entä millaista on myöntävä tahto ja millaista kieltävä? Miksi on tärkeää tulla herkäksi ja miten Nietzsche päätyy ihailemaan sekä sairaita että Jeesusta? Lopuksi esitetään ikuinen paluu eettisenä muotoiluna: “Mitä tahdotkin, tahdo sitä niin, että tahdot myös sen ikuista paluuta. (…) Nietzscheä lannistaa yksi asia maailmassa: pienet korvaukset, pienet nautinnot, pienet ilot, kaikki mikä sallitaan itselle kerran, vain kerran. Kaikki se, mitä ei voi tehdä uudelleen huomenna kuin sillä ehdolla, että sanoo itselleen edellisenä päivänä: huomenna en enää tee sitä.” Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirja, II luku, osiot 11-15 Graham Harmanin blogin advice-postaukset

Käydään läpi palautetta siitä, mikä on Nietzschen kulma heterocringeihmissuhteisiin ja miksi me investoimme halujamme meitä alistaviin mekanismeihin. Varsinainen selitys koskee Deleuzen aktiivisten ja reaktiivisten voimien käsittelyä. Sivutaan myös hierarkian ja ruumiin käsitteitä ja tietoisuuden reaktiivista luonnetta. Jälkipuolella jaksoa otetaan suuri harha-askel ja tarkastellaan, miksi Nietzschellä ja Marxilla ei ole kovin paljon tekemistä modernin oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien kanssa. Näiden (eli liberalismin tai sosialismin) sijaan Nietzschen perspektivismi, Marxin kommunismi ja Deleuzen filosofia ovat eron ajattelua. Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirjasta luku II, osiot 1-10 Marx: Gothan ohjelman arvostelua Marx: Pääoman I osan I luku

Jatketaan Deleuzen Nietzsche-masinointia. Miten traaginen, dionyysinen ajattelu eroaa dialektisesta ja kristillisestä ajattelusta? Millä tavalla kristinusko maallisine jatko-osineen on tuonut hirvittävää syyllisyyttä ja tuskaa maailmaan, ja mitä tarkoittaa kärsimyksen sisäistäminen? Miten kaikesta voisi tulla myöntämisen ja ilon kohde? Arvioinnissa myös Nietzschen mahdollinen naisviha, olemassaolon viattomuus ja nopanheitto. Lukemista: Deleuzen Nietzsche-kirjasta ensimmäisen luvut osiot 5-16 Carlo Rovellin kirjat Ajan luonne ja Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta