Synnytyspelon jälkeen lääkkeetön ensisynnytys

Lauran raskaus oli henkisesti haastava. Toisin kuin yleensä, hän oli hyvin itkuherkkä ja ahdistunut. Alkuraskaudesta mieltä vaivasi myös kovasti synnytyspelko. Pelko alkoi helpottaa, kun Laura alkoi aktiivisesti valmistautumaan synnytykseen. Laura kiinnostui lääkkeettömästä, mahdollisimman luonnonmukaisesti etenevästä synnytyksestä ja valmistautuessaan siihen hän sai väheksyviä ja negatiivisia kommentteja. Synnytys käynnistyi pikkuhiljaa supistellen niin, että Laura perui perjantaina jo sovittuja menoja ja rauhottui kotiin. Hän otti ensimmäisiä supistuksia vastaan lämpötyynyllä, seisomalla ja liikkeellä sekä lämpimällä suihkulla. Yön hän nukkui pätkissä, mutta pärjäsi vielä kotona. Lauantaina iltapäivästä supistukset alkoivat olla napakoita ja Laura joutui jo keskittymään, kun otti supistuksia vastaan. Automatka sairaalaan oli Lauralle synnytyksen haastavin vaihe. Lauantai iltana ennen seitsemää heidät kirjattiin sairaalaan sisään. Sisätutkimuksessa todettiin, että Laura olikin yhdeksän senttiä auki. Hänellä meni spontaanisti lapsivedet, jonka jälkeen hänelle tulikin nopeasti ponnistamisen tarve. Hän ponnisti vauvan kylkiasennossa kymmenessä minuutissa.