Peloteltiinko sinuakin lapsena, että jos vielä kiroilet niin Jumala heittää sinua kuumalla kivellä? Minulle tuli yllätyksenä, että Jumala on kerran heittänyt kokonaista kaupunkia kuumalla kivellä 1.Moos.18-19 ja tästä on jäänyt vakuuttavia arkeologisia ja geologisia todistusaineistoja. Mutta toimiiko kristinuskon Jumala tällä tavalla? Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

Monestiko olet juuttunut autollasi amissien hevosvankkureiden taakse ruuhka-aikana? Milloin viimeksi näit nunnan kadulla? Rukoilitko kirjanpitäjäsi kanssa? Nämä vastaukset kertovat, miten hengellisesti köyhä maa Suomi on. Ja se muuttuu köyhemmäksi ellemme ala kulkemaan kohti hyveitä. Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz. #pintswithaquinas #theramseyshow

Ei kukaan seuraa pappia. Eivät ihmiset etsi kirkosta Jumalan kuvaa, vaan kaikki etsivät omaa kuvaansa ja pettyvät, kun eivät sitä löydä. Ja kirkkomme tekee kamalan virheen, kun se alkaa tarjota ihmisille sitä, mitä he pyytävät. Tämä kirkon kehityssuunta on vetänyt podcastin tekijänkin harkitsemaan kutsumuksensa mielekkyyttä ja tulevaisuutta. Sisältövaroitus: Jos unelmoit papin ammatista niin älä kuuntele tätä jaksoa. #avioliitto #aitoavioliitto #tulkaakaikki

Tämä lienee meidän pettymyksemme tuona päivänä. Avaruusaluksen valoisasta luukusta ei astu esille Jumalaa eikä hahmoa, joka olisi lähempänä isoja vastauksia, vaan olento, jota ajavat samat kysymykset: Miksi minä olen ja minkä vuoksi minä elän ja kuljen? Siinä on toinen olento, kenties toinen Jumalan kuva, joka etsii ihan yhtä paljon kuin mekin, kotia, yhä laajenevassa maailmankaikkeudessa. Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

Kirkolla on konservatiivinen leima, mutta täällä on konservatiivin todella häjy olla. Me tulkitsemme väärin Jeesuksen opetusta rakkaudesta ja sen seurauksena konservatiivien tila kapenee entisestään. Kun heitä viedään valtakunnanoikeuteen, kirkko on enimmäkseen hiljaa. Ja tämä lähettää meille ikävän viestin: kun sinua viedään oikeuden eteen uskonnollisten ajatustesi vuoksi, puolustaako sinuakaan kukaan. Löytyykö Kristusta, joka ottaa riskin sinun puolestasi. Tämä on podcastin 40. jakso ja podcastin 4-vuotispäivä. Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

Raamatun ja vuosituhantisen kristillisen opetuksen mukaan Jeesus lopulta tuomitsee ihmisen. Millä perusteella tuomio silloin tapahtuu? Millä perusteella saat vapauttavan tai langettavan tuomion? Ja tuntuuko tuomio sinä päivänä oikeudenmukaiselta? Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

Jumalanpelko oli joskus kristittyjen ahkerasti käyttämä sana. Vaan ei ole sitä enää. Luulen, että Jumalanpelolla olisi kuitenkin jotain annettavaa tämänkin päivän kristityille. Vaikka Jumalan tuomio olisi meidän kohdallamme lopulta vapauttava niin tuomiolle kuitenkin joudumme jokainen. Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

Miksi Suomessa ei vuosikymmeniin ole tapahtunut hengellistä herätystä, eli suurempien ihmisjoukkojen kääntymistä kristityiksi? Voisiko herätystä tapahtua tänä päivänä. Vastaus löytyi kun kuuntelin Rosaria Butterfieldin haastattelua The BecketCook Showssa. Kun Jumala kohtaa ihmisen, Hän rikkoo ihmisessä jotain. Ja silloin ympärille tarvitaan ihmisiä ottamaan palaset vastaan. Mutta löytyykö Suomesta ketään, joka ottaa koppia palasista? Ja hyväksytäänkö täällä se, että Jumala haluaa ihmisen muuttuvan? #thebecketcookshow

Kirkossamme elää rakenteissa ja traditioissa sellainen kaunis, mutta hajottava idea, että kaikki erilaisuus on rikkautta. Ja siksi kirkkomme jää muodottomaksi, tunnottomaksi, vieraaksi ja kolkoksi. Koska se ei uskalla tehdä valintoja, joiden kautta se voisi olla todellinen yhteisö, koti. Tämä näkyy siinä kaikessa mitä ei ole tehty, vaikka vuosikymmeniä kasvava joukko on eronnut kirkosta. Vähitellen alkaa olla isojen valintojen aika, koska kaikki erilaisuus ei olekaan rikkautta. 

Luettuani aivokirurgi Juha Hernesniemen kirjoittaman "Aivokirurgin muistelmat" ajauduin pohtimaan esikuvien merkitystä meidän kunkin elämässä. Jostain syystä omalla alallani minun on ollut tavattoman vaikeaa löytää esikuvia, joiden kaltaisiksi haluan työssäni pyrkiä. Silti jokaiselle kristitylle tekee hyvää, jos lähellä on joku, joka omalla toiminnallaan on kuin Kristuksen ilmentymä. 

Kun kuuntelin brittiläisten poliitikkojen ja uutistoimittajien puheita kuningatar Elisabetin hautajaisten ja edeltävien 10 päivän aikana, en voinut välttyä ajatukselta, että Suomi on erittäin ateistinen maa. Ja ateistisemmaksi muuttuu. Vapaa-ajattelijoilla ei ole täällä enää saavutettavaa. Kuningatar oli valinnut mielenkiintoiset Raamatun tekstit hautajaisissaan luettavaksi. #vapaa-ajattelijat #queenelizabethii #podcast

Kirkossa ei ole juuri mitään selkeästi määriteltyä ja konkreettista ajatusta kristityn elämästä. Suurissa eettisissä kysymyksissä me taivumme sen vastauksen taakse, jota suuri yleisö kannattaa ja joka takaa maksimaalisen henkilökohtaisen vapauden. Milloin viimeksi kirkko on ollut vastakulttuurinen liike? On vain harvoja asioita, mitä sinä voit kristittyjen keskellä sanoa omista moraalisista valinnoistasi ilman, että sinut ristitään konservatiiviksi tai joksikin pahemmaksi. Ja kuitenkin, jos sinä kristitty olet hiljaa moraalisista ajatuksistasi ja valinnoistasi niin sinä häviät. Ja kuka silloin ajaa Jeesuksen asiaa?

Vaikka ihmiset katoaisivat kirkoistamme ja vaikka jokainen muuttuisi ateistiksi, uskonnollisuus ei kuitenkaan häviä. Jokin meissä pitää huolen siitä, että alamme näkemään uskonnollisia merkityksiä lukuisissa arkielämän asioissa. Me olemme todella herkkiä synnyttämään uusia jumalia ja jumaltaruja.

On vaikea sietää sitä ajatusta, että aikanaan Jumala siirtää myös minut sivuosaan ja toiset asettuvat minun sijaani. Että minä loukkaannun tai kuolen, eivätkä minun suunnitelmani toteutuneet. Miten kukaan pystyy ottamaan Jumalalta vastaan sellaista, mitä ei halua.

Vieraanani on lakimies ja pastori Ville Mielonen. Hän on koulutukseltaan sekä oikeustieteiden että teologian maisteri ja hän on osakkaana lakiasiaintoimisto Almgren & Sankamossa. Hänen lakiasiaintoimistollaan on toimipisteet sekä Kotkassa että Helsingissä. Keskustelimme useista ajankohtaisista uskonnonvapauteen liittyvistä kysymyksistä, mm. valtakunnansyyttäjän nostamasta syytteestä kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan. Almgren & Sankamo hoitaa oikeudessa lakimies Matti Sankamon johdolla Päivi Räsäsen puolustamista. Keskustelimme myös uskonnollisten yhdyskuntien oikeuksista asettaa työntekijöilleen vaatimuksia, jotka rajoittavat heidän perusoikeuksiaan. Sydämellinen kiitos Ville Mieloselle tästä monia ajatuksia herättävästä keskustelusta. Haastattelu on nauhoitettu 5.2.2022 ennen Ukrainan ja Venäjän suhteiden kärjistymistä.

Anteeksiantoa väheksytään meidän kirkossamme. Meillä on suurimmat kertomukset ja symbolit anteeksiantamisesta, mutta käytännön elämässä ne jäävät usein vain symboleiksi. Koska jos kukaan ei oikeasti pyydä anteeksi, eikä kukaan kuule tunnustustasi, mitä silloin on anteeksianto? Lopussa kuullaan Vihtori Leskelän esittämänä virsi 373:1, säv. Armas Maasalo, san. Jenny Pohjala

Woke-liikehdintä pyrkii estämään yksilöiden ja ihmisryhmien marginalisoimista ja edesauttamaan tasa-arvoista elämistä. Tavoite on valtavan hyvä, mutta ainakin julkisuudessa tavoitteen saavuttamiseksi on pyritty monesti kyseenalaisin metodein, mm. korostamalla ryhmäidentiteettiä yksilöllisyyden kustannuksella, hiljentämällä epätoivottuja puheenvuoroja ja ylikorostamalla turvallisen tilan (safe space) tarpeellisuutta. Wokeismi leviää myös kirkon keskuudessa ja haluan pohtia, mitä riskejä tähän liittyy. Kaikki woke -liikehdinnän toimintamallit eivät sovi kristillisen kirkon sisälle.

Manata osaavat melkein kaikki, mutta evankelioida ei. Evankeliointi on yksi keskeisin ja Raamatullisin kristinuskon toteuttamisen muoto, mutta seurakunnissa siihen suhtaudutaan todella ristiriitaisesti. Ja silti, hyvästä evankelioinnista riippuu koko kirkkomme tulevaisuus.

Marraskuussa 2021 pidetään Lapuan hiippakunnassa piispanvaalit. Ehdokkaista kolme saapuu TavallisenJeesuksen studioon haastateltaviksi. Tässä jaksossa Jouko Ala-Prinkkilä puhuu mm. erittäin monipuolisesta kokemuksestaan kirkon työssä. Joukon seurakunnan alueella tapahtui surullisen kuuluisat Kauhajoen koulusurmat vuonna 2008. Hän puhuu myös ulkomaan työssä oppimistaan asioista sekä käytännön menetelmistä vaikuttaa seurakuntien suuntaan. Hän kertoo vakaasta halustaan toimia kirkossamme sillanrakentajana eri tavoin ajattelevien kesken. Jouko Ala-Prinkkilä on toiminut jo 20 vuotta Kauhajoen seurakunnan kirkkoherrana. Lisätietoja hänestä löydät kotisivultaan www.joukoala-prinkkila.fi

Marraskuussa 2021 pidetään Lapuan hiippakunnassa piispanvaalit. Ehdokkaista 3 saapuu TavallisenJeesuksen studioon haastateltaviksi.  Tässä jaksossa Matti Salomäki puhuu mm. omasta monipuolisesta taustastaan kirkon palveluksessa, hän on toiminut kirkkoherrana jo 18 vuotta. Pohdimme, mistä johtuu se, että kirkko on yhteiskunnassamme menettänyt merkitystään. Matti nostaa esiin monia rohkeita uudistustarpeita, mm. jumalanpalveluksien uudistamisen, Raamatun nostamisen enemmän keskiöön seurakuntiemme elämässä sekä diakonisen rakastamisen tärkeyden.  Matti toimii Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana. Lisätietoja hänestä löydät mm. kotisivultaan www.mattisalomaki.fi