Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksesta Keskustelun aiheita: Huippututkimus, H-indeksi Sydämen eri kuvantamismenetelmät Missä kuvataan Suomessa Tekniikan rajoitukset Kuvantamisen riskit Säteilyn merkitys riskitekijänä Säteilyriskin suuruuden tarkan arvioinnin vaikeus Hormeesis Terveyspolitiikka ja kuvantamiskapasiteetti; kuvantaminen seulonnan välineenä Tieteellinen näyttö seulonnan edellytyksenä Seulonnan tuloksen vaikutus käyttäytymiseen ja elintapoihin Elintapamuutosten psykologia Sepelvaltimoiden kalkkipisteytys Minkälainen näyttö muuttaisi kalkkitulkintaa Kalkkeutumisen rooli sepelvaltimoplakissa ja tulehduksessa Kalkkeutuminen urheilijoilla Kuvantamistutkimuksen kiistat ja tärkeimmät avoimet kysymykset sekä tulevaisuuden tuulet Aortan jäykkyyden vaikutus sydänlihaksen hapensaantiin Aortan jäykkyyden määrittäminen kuvantamisella FMD, verisuonten reaktiivisuus, kaulavaltimon seinämän paksuus Tulehduksen kuvantamisen uusin läpimurto Miten lukea kuvantamiskirjallisuutta Huippututkijan roolit arvovaltaisissa rooleissa kirjojen ja suositusten kirjoittajana

Kakkostyypin diabetes on yleinen metabolinen sairaus. On yleisesti tiedossa, että kyse on elintapasairaudesta, johon liittyy verensokerin säätelyn ongelmia. Mutta mistä tauti todella johtuu? Miksi verensokeri häiriintyy diabeteksessa ja mitä seurauksia sillä on? Miksi yksi ihminen sairastuu nuorempana ja hoikempana, kun toinen pysyy terveenä pienestä ylipainosta huolimatta? Miten diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa? Näistä asioista keskustelemassa lihavuus- ja diabetestutkija Kirsi Pietiläinen, joka kertoo myös työstään lääkärinä ja professorina. Keskeiset tutkimuspaperit, mistä jaksossa puhutaan: Ominous octet -malli (diabetes ja eri elinjärjestelmät) Twin Cycles -malli (juurisyynä rasvan kertyminen yli varastointikapasiteetin) Keskustelun aiheet: Diabeteksen määritelmät Diabeteksen diagnosointi Insuliiniresistenssin mekanismi (talorinnastus) Energiaylimäärä ja mitokondrioiden rooli Insuliiniresistenssin sijainti ja voimakkuus eri ajanhetkillä Maksa verensokerin säätelijänä Insuliiniherkkyys energian yli- ja alisaannissa, ja sen evoluutiobiologia Energiatoksisuus diabeteksen/insuliiniresistenssin juurisyynä Diabeteksen genetiikka Twin cycles-hypoteesi, Roy Taylor Lipodystrofia Rasvakudoksen energia-aineenvaihdunta diabeteksessa Ektooppinen, eli väärässä paikassa oleva rasva Maksan rasvoittuminen ja yksilöllinen vaihtelu, ja nopeus Maksa eri asioiden tuottajana, ja tuotannon ongelmat rasvoittumisessa ja insuliiniresistenssissä Mitokondriot ja elintavat diabeteksen ehkäisijänä Liikunta ja ravitsemus mitokondrioiden tukena Munuaisten rooli verensokerin säätelijänä Suolisto ja sen hormonit terveenä ja diabeteksessa Kylläisyyssignaali ja sen merkitys Ozempic ja muut uudet lihavuuslääkkeet Aivot ja kaikkien elinten muodostama oktetti Eri teorioiden vertailu ja yhdistäminen Yksilöllinen vaihtelu ja teoreettinen viitekehys Tutkimusten kuumat perunat ja kiistat Lääkehoitojen kehitys Diabetespotilaiden yksilöllinen tunnistaminen ja kohdennettu hoito Monimutkaisen ryhmittelyn tutkimuksen menetelmälliset haasteet Diabeteksen lääkkeetön hoito Nopean painonpudotuksen hyödyt ja haitat Elintapamuutosten psykologia ja sitä tukevat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset tekijät

Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen. Jaksossa viitataan mm. seuraaviin kirjoihin: Yuval Noah Harari - Nexus Hugo Mercier - Not Born Yesterday Keskustelun aiheita: Onko Tuukka ottanut influenssa- ja koronarokotteen -- voiko kriittinen ajattelija luottaa kollektiiviseen asiantuntijatietoon? Käyttäisiko Tuukka homeopatiaa korvatulehdukseen? Mitä tarkoittaa kriittinen ajattelu ja mitä se ei tarkoita (tieteellisestä näkökulmasta)? Kriittinen ajattelu opittavana taitona Omien mielipiteiden vaihtaminen on vaikea prosessi / puoluepolitiikka Kriittisen ajattelun haasteet ryhmän sisällä ja puoluepolitiikassa Tiedeyhteisössä testataan hypoteeseja ja koetellaan väitteitä järjestelmällisesti Tiede pyrkii korjaamaan itseään toisin kuin politiikka tai uskonto Deliberatiivinen demokratia eli harkittu yhteiskunnallinen päätöksenteko Kriittisyyden suhteuttaminen: suuremmille väitteille voi vaatia suurempia todisteita Kilpailevien näkemysten arvioinnissa tilisi olla molemmin puolin yhtä korkea rima (symmetrisuus) Tieteilijät ovat ihmisiä ja tekevät erehdyksiä, mutta kollektiivinen tiedeyhteisö antaa vertaiskritiikkiä Homeopatia on ongelmallinen, dogmaattinen, helposti kritisoitava pseudotiede Tiedettä toisinaan kritisoidaan historiallisista epäonnistumisista, esim talidomidin puutteellinen lääkevalvonta 80-luvun Euroopassa Ajattelun moniulotteinen malli - kriittinen, luova, välittävä ajattelu (Matthew Lipman) Maalaisjärkeen vetoaminen keskustelussa voi olla ongelma Uusien uskomusten muodostaminen on helpompaa jos uusi tieto liittyy vanhaan tietoon johdonmukaisesti Ihmiset ovat yksilöllisesti erilaisia ajattelijoita Salaliittouskomuksen taustalla voi olla poikkeuksellinen ajattelutapa tai erityinen kokemus Maalaisjärki ei ole jaettua, eri ihmisillä on erilainen ’maalaisjärki’ Hugo Mercier & ihmiset ovat suurelta osin resistenttejä uusille uskomuksille Kriittisyys ei ole vastustamista vaan asioiden huolellista arviointia Emme ole tässä yhteiskunnassa riittävän harkitsevia/tutkivia/kriittisiä asenteeltamme Jos vastustat jotakin uutta tietoa tunnepohjaisesti, reflektoi tunteitasi ja arvioi asiaa ensin loogisesti Ihmisen omaan identiteettiin ja yhteisöön liittyvät aiheet herättävät enemmän tunteita Uskomukset voivat olla karttoja maailmassa navigointiin tai heiluteltavia lippuja oman ryhmäidentiteetin signalointiin Metakognitiivisuus itsetarkastelun apuna Kriittisen ajattelun oppimisesta ja käytännön soveltamisesta tullee myöhemmin oma erillinen jakso Kriittisen ajattelun USAn filosofisen yhdistyksen konsensusmääritelmä 1990

Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.