Ajoittain julkisuudessa nousee esiin keskustelua siitä, pitääkö verorahoja tuhlata niinkin turhaan asiaan kuin valtion viranomaisviestintä. Pahinta arvostelijoiden mielestä vaikuttaa olevan se, että viranomainen roikkuu työajallaan somessa. Mikä merkitys on viranomaisviestinnällä, millaista on strateginen someviestintä ja pitääkö viraston ylipäätään olla somessa? Näistä teemoista Tiedotusosasto-podcastissamme on puhumassa Verohallinnon viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän työ on liikkunut kohti organisaatioiden strategista ydintä, mutta edelleen harvalla johtavalla viestijällä on pääsyä organisaatioiden johtoryhmiin. Kun johtoryhmän portit lopulta aukeavat, siellä pitäisi myös toimia oikein. Monelle viestijälle tulee yllätyksenä se, että joryssä ei välttämättä puhutakaan koskaan viestinnästä, vaan keskiössä ovat täysin muut asiat. Fortumin ja Metson entisen viestintäjohtajan Helena Aatisen mukaan voi olla pikemminkin huono asia, jos joryssä käsitellään viestintää. Miksi näin, se selviää tässä jaksossa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Miten kuntaviestintä poikkeaa yritysviestinnästä, vai poikkeaako mitenkään? Onko mahdollista tavoittaa kaikki kuntalaiset jopa Helsingin kokoisessa kaupungissa, kun sana pitää saada kaikille elämäntilanteesta, kielitaidosta tai teknologiaosaamisen tasosta riippumatta? Yrittävätkö poliitikot vaikuttaa kaupungin viestinnän suuntiin? Millainen koronanyrkki Helsingin kaupungilla jauhaa ja olisiko valtakunnan viestinnällä ehkä jotakin oppimista siitä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa Helsingin kaupungin viestintäjohtaja, entinen Koneen viestintää johtanut Liisa Kivelä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Työyhteisöviestinnän merkityksen kasvu on jo pidemmän ajan trendi. Koronan aiheuttama etäaika on saanut meidät pohtimaan entistä enemmän sitä, miten me kommunikoimme työpaikalla ja miten työyhteisöt toimivat. Voiko työyhteisössä olla vääränlaisia tyyppejä ja miten ongelmat nostetaan fiksusti pöydälle? Mitä etäaika on tehnyt työyhteisöille ja työyhteisöviestinnän johtamiselle? Pitääkö johtajan olla aina tavoitettavissa ja miten hän pitää huolta vuorovaikutusjaksamisestaan? Tiedotusosaston deskillä päivystää tässä jaksossa Tampereen yliopiston viestintätieteiden apulaisprofessori Leena Mikkola. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Brändin ja strategian pitäisi kulkea käsi kädessä. Päälleliimatussa brändissä taistellaan logon väristä tai muista pikkuseikoista, kun taas aito brändi on tapa toteuttaa ja viestiä strategiasta. Jos brändi ei ole hallittu ei yrityksen strategiakaan ole kovin kirkas, uskoo brändikonsultti Petri Uusitalo Tiedotusosaston haastattelussa. Aina ei tulla ajatelleeksi brändin yhteyttä organisaatiokulttuuriin. Syvän ristiriidan saa aikaiseksi sillä, että asiakkaille väitetään sellaista, mitä organisaatiokulttuuri ei pysty allekirjoittamaan. Joillekin yrityksille brändin hallinta ohjaa organisaatiokulttuuria jopa rekrytointeihin asti. Kuuntele Petri Uusitalon haastattelu ja vie organisaatiosi brändi kokonaan uudelle tasolle. Haastattelijana Siina Repo.

Yhdysvaltain vaaleista on tullut vahvasti somevaalit ja korona vahvisti entisestään virtuaalista kampanjointia. Strategisella kampanjoinnin kohdentamisella on USA:n vaaleissa suomalaiseen politiikkaan verrattuna huomattavasti merkittävämpi rooli ja suuri osa kohdentamisesta tapahtuu somessa. Donald Trump ja Joe Biden upottivat sosiaaliseen mediaan kaikkiaan lähes 200 miljoonaa euroa, mutta sen lisäksi somessa vaikuttaa vielä tuntematon määrä mikrovaikuttajia. Ylen ulkomaantoimittaja ja datajournalisti Satu Helin kertoo, miltä Yhdysvaltojen presidentin vaalit 2020 ovat näyttäytyneet somevaikuttamisen näkökulmasta.

Viestinnän asiantuntijoille kriisit tarkoittavat hikikarpaloita ja työn vaikeuskertoimen kasvamista. Organisaation maineen lisäksi vaakalaudalla on usein työntekijöiden jaksaminen. Kun kriisi iskee, niin toimitukseen tilataan pizzaa. Asiantuntijaorganisaatioille median maailma on välillä todellinen mysteeri: Mitä toimittajat kriiseissä haluavat ja miten toimittaja ja viestijä voisivat ymmärtää toisiaan kiireessä paremmin? Näistä teemoista Tiedotusosastolla on keskustelemassa viestintäkonsultti ja yrittäjä Merja Mähkä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän ala on saanut koronakriisissä kolhuja, mutta toisaalta viestinnän merkitys ja sen näkyvyys ovat koronan vanavedessä kasvaneet. Viestintätoimistojen arki muuttui kertaheitolla, kun asiakkaat joutuivat reagoimaan äkillisesti muuttuneisiin markkinoihin. Miten Suomen suurin viestintätoimisto Miltton koki koronan ja miten he näkevät koronan vaikuttaneen viestinnän alaan? Tästä Tiedotusosastolla on haastateltavana Milttonin viestintä- ja markkinointijohtaja Maria Vaismaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Koronakriisi on pakottanut monet yritykset yt-neuvotteluiden eteen ja työntekijöitä on ollut lomautettuna ennätysmäärät. Tarve ammattimaiselle kriisi- ja yt-viestinnälle on kasvanut ja hyvät neuvot ovat olleet tarpeen varsinkin silloin, kun yt:t vedetään läpi etänä. Millaista on hyvä yt-viestintä, missä järjestyksessä mistäkin asiasta viestitään ja mitkä ovat tyypillisimpiä viestintämokia yt:iden yhteydessä? Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo haastattelee yt-viestinnästä viestintätoimisto Ellun Kanojen kriisiviestinnän johtavaa asiantuntijaa Antti Pikkasta.

Koronavirus on saanut koko maailman polvilleen ja koko kriisin lopullista vaikutusta yhteiskuntaan voi vain arvailla. Mitä korona merkitsee viestinnän alalle ja miten olemme ylipäätään onnistuneet viestimään näin laajan poikkeustilan aikana? Tästä keskustelemassa on viestintätoimisto Tekirin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mitä vaikuttajamarkkinointi on käytännössä, mitä hyötyä siitä on ja miksi viestijän pitäisi olla siitä kiinnostunut? Vaikuttajat auttavat organisaatioita pääsemään lähelle yleisöjä, mutta miten valitaan juuri se oikea vaikuttaja? Tässä jaksossa puhumme vaikuttajamarkkinoinnista Ping Helsingin perustajaosakkaan ja toimitusjohtajan Inna-Pirjetta Lahden kanssa.

Voiko viestijältä tilata mediahuomiota ja pääjutun maakunnan ykköslehteen? Mitä journalistit ajattelevat ja miten viestijöiden pitäisi heidän kanssaan toimia? Tässä jaksossa puhutaan mediaviestinnästä, sen merkityksestä, asiantuntijoiden esiintymisestä medialle ja siitä, miten viestijä voi sparrata organisaationsa asiantuntijoita esiintymään medialle paremmin. Vieraanamme on MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki. Jakso on äänitetty ennen Eevan nykyistä työtä MTV:llä, jolloin hän toimi viestintäyrittäjänä ja asiantuntijoiden media- ja esiintymisvalmentajana.

Kuuntele muita Tiedotusosaston jaksoja Viestin sivuilla!

Esiintymistaitoja tarvitaan yhä enemmän, kun asiantuntijuus henkilöytyy ja myös viihtelliistyy. Viestijöiden tehtäviin kuuluu yhä useammin sparrata muita esiintymään, toisaalta moni organisaatio järjestää erilaisia tapahtumia ja keskustelupaneeleita, joissa viestijänkin tehtäviin kuuluu tilaisuuksien moderoiminen. Enää ei haluta kasvottomia organisaatioita, vaan ihmisiä estradille. Voiko seinäruususta sitten saada lavaleijonaa ja mitä lopulta on lavakarisma? Tässä jaksossa puhumme esiintymistaidoista juontaja, viestintäyrittäjä ja toimittaja Peter Nymanin kanssa.

Mikä on teknologian vaikutus työelämäämme, tulevaisuuden liiketoimintoihin ja viestintään? Tässä jaksossa Tiedotusosastolla pohditaan, miten teknologia vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiimme ja millainen voisi olla tulevaisuuden viestintätoimisto. Vieraanamme on huippusuosittu Piilaaksossa ja Sibelius-Akatemiassa opiskellut sekä Nasassa työskennellyt yleisömagneetti, futuristi, keksijä, säveltäjä Perttu Pölönen.

Johtajilla olisi vieläkin parannettavaa asenteissaan viestinnän merkitystä kohtaan. Näin sanoo Osuuspankin entinen pääjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Reijo Karhinen. Viestinnällä rakennetaan luottamusta, joka puolestaan on tärkeä avain menestykseen. Yritysten pitäisi myös katsoa peiliin, kun valittavat osaamispulasta: jokaiseen yritykseen pitäisi luoda sisälle jatkuvan oppimisen kulttuuri eikä heti huutaa yhteiskuntaa apuun. Tässä jaksossa aiheenamme on uudistuminen, osaaminen ja viestinnän johtaminen.

Tutkimusten mukaan ihmiset odottavat organisaatioilta yhä enemmän arvotekoja. Arvojen esille tuominen lisää luottamusta ja tuo buustia liiketoimintaan. Miten sitten viestiä oikealla tavalla arvoista ja miten säilyttää linja myös kriisien keskellä? Mitä jokainen voisi tehdä arvopohjaisemman viestinnän eteen? Tiedotusosaston vieraana on viestintätoimisto Kaiku Helsingin viestintäkosultit Laura Vuorio-Kuokka ja Petteri Puustinen.

Viestintää syytetään joskus taipumuksesta jargoniin eli ammattislangiin tai kapulakielisyyteen. Millainen perisynti jargon viestinnässä todellisuudessa vielä tällä hetkellä on ja miten siitä pääsee eroon? Onko jargonin syy johdossa vai viestijöissä? Tiedotusosastolla pureudutaan tässä jaksossa jargoniin, vieraanamme on viestinnän yrittäjä ja kouluttaja Katleena Kortesuo.

Mikä on viestijän paikka organisaatiossa ja mitä viestintä voi parhaimmillaan yritykselle tarjota? Osaavatko organisaatiot hyödyntää viestinnän koko potentiaalin vai vieläkö viestijöitä karsinoidaan liikaa tukitehtäviin? Miten portit johtoryhmään aukeaisivat? Puhumme tässä jaksossa viestijästä muutoksen tekijänä sekä viestijän roolista strategisessa työssä. Tiedotusosaston vieraana on strategisen viestintätoimiston Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja ja muutoksentekijä Kirsi Piha.