Tervetuloa syventymään Suomen ja laajemmin itämerensuomalaisen kulttuurin hengelliseen maisemaan. Tässä jaksossa sukellamme yhteen itämerensuomalaisten kulttuurin kiistanalaisimmista ja samalla kiehtovimmista aiheista: Jumalan käsitteen historiaan ja merkitykseen. Martti Haavio, tunnettu suomalainen folkloristi, väitti, että kun kristilliset lähetyssaarnaajat tulivat tekemisiin itämerensuomalaisten kanssa, he kohtasivat samalla Jumalan. Miksi ja miten niin? Ja mikä voisi olla tämän väitteen filosofinen ja […]

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta. Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse […]

Oletko kuullut, että maailmassa olisi kolme kerrosta? Itämerensuomalaiset esivanhempamme pitivät maailmaa kolmitasoisena ja hyödynsivät tätä tietoa monin tavoin. Shamaaneille aiheen tunteminen oli erityisen hyödyllistä. Tämä selittää, miksi kaikissa Suomen alueelta löydetyissä shamaanirummuissa on kuvattuna kolmitasoinen maailma Tietäjä-podcast pyrkii tässä jaksossa avaamaan kolmikerroksista maailmankuvaa nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Esivanhempiemme käsitys aiheesta oli syvän intuitiivinen. Tietäjä-podcast ottaa avuksi […]

Itämerensuomalaiset loitsut, mytologiset runot ja laulut ovat lähes poikkeuksetta kalevalamitassa. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on runomitta, jossa säe koostuu yleensä kahdeksasta tavusta, jolloin se jakautuu neljään kaksitavuiseen runojalkaan. Mutta mikä on tehnyt nelipolvitrokeesta itämerensuomalaisen runomitan standardin? Mikä tässä mitassa vetosi Suomenniemeä asuttaneisiin esivanhempiimme niin syvästi, että he pukivat kaikki arvokkaimmat runonsa ja loitsunsa juuri tähän […]

Kun kevät saapuu ja luonto herää, Sampsa kylvää maan ja kasvu voi alkaa. Mutta kenestä oikein on kyse? Sampsa Pellervoinen on olennainen osa itämerensuomalaista mytologiaa. Sampsaa tai Sämpsää on pidetty viljan ja kasvun jumaluutena, mutta onko asia aivan niin yksioikoinen? Tervetuloa mukaan Tietäjä-podcastin kyytiin, kun lähdemme herättämään Sampsaa ja jopa paljastamme kenen kanssa Sampsa tapaa […]

Karhu on suomalaisten esi-isä, muinainen jumala, metsän kuningas ja nisäkäs, joka on suuresti kaltaisemme. Tänä talvena Tietäjäyhdistys on tehnyt kaikkensa ymmärtääkseen Karhun symboliikkaa. Kaikki sai alkunsa talvikäräjiltä, missä pohdimme sydäntalven merkitystä. Karhu ja karhun talvipesä nousivat tärkeiksi teemoiksi, mikä on johtanut laajamittaiseen keskusteluun Karhun symboliikasta. Pysähdymme tässä jaksossa perustavan kysymyksen äärelle: mikä on Karhun merkitys […]

Vuodenkierto oli esivanhemmillemme tärkeä ilmiö, jonka ympärille itämerensuomalainen mytologia rakentui. Sen huipentuma ja päätös oli kekrijuhla ja sitä seuraava jakoaika. Nämä olivat täynnä myyttistä sisältöä, jonka ymmärtäminen on nykyään aivan yhtä tärkeää kuin muinaisuudessakin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa tutkimme kekrin alkuperää ja tulkitsemme filosofisessa hengessä sen myyttistä sisältöä. Saat vastauksia mm. siihen miksi kekrinä laulettiin ison […]

Lemminkäinen on itämerensuomalaisen perinteen tunnettu ja rakastettu tuittupää. Hänen matkassaan Päivölän pitoihin kiteytyy keskikesän mytologinen merkitys. Mitä oikein onkaan lempi, josta myös Lemminkäinen on saanut nimensä? Miksi Lemminkäinen menettää vääjäämättä henkensä matkoillaan? Tietäjäyhdistys juhlii juhannusta tutkimalla lempeä ja tulta ja Lemminkäisen vaarallisia matkoja. Lopulta päädymme Lemminkäisen jalanjäljissä aina Tuonelan majoille saakka.

Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen liittyy paljon samaa symboliikkaa. Tämä jakso aloittaa sarjan, jossa tietäjä-podcast perehtyy itämerensuomalaisiin kalendaarijuhliin.   Kuva: […]

1900-luvulla suomalaiset lähes unohtivat ruo’on käytön rakennusmateriaalina. Samalla kun öljypohjaiset huopakatot ja peltikatot ovat alkaneet peittää suomalaisia taloja, ruoko on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt niin järvissä kuin merelläkin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa Tietäjäyhdistys muistuttaa kaikkia tästä kauniista ja toimivasta perinnerakentamisen taidosta. Ruo’on kerääminen on erinomainen tapa hoitaa vesistöjä ja kerätty ruoko antaa meille mahdollisuuden nauttia kauniista […]