Maurice Blanchot’n (1907–2003) Tuhon kirjoitus on fragmenteista koostuva teos, jonka keskiössä on tuho. Blanchot’lle tuho edeltää niin olemassaoloa kuin kieltäkin ja toimii niiden kummankin eräänlaisena ennakkoehtona, niitä muodostavana ulkopuolena. Alunperin vuonna 1980 julkaistu teos sijoittuu Blanchot’n uran loppuvaiheille ja tuo yhteen useita hänen tuotantoaan läpäiseviä teemoja, kuten kirjoitus ja kirjallisuus, etiikka, subjekti, toiseus, fragmentti, yhteisö ja kuolema, sekä asettaa ne suhteeseen kysymyksen tuhosta kanssa. Tässä jaksossa Tuhon kirjoitukseen ja Blanchot’hon ajattelijana yleisestikin paneutuvat teoksen suomentanut kääntäjä Viljami Hukka ja väitöskirjatutkija Jaakko Rintala. Keskustelu kulkee läpi aiheiden kuten psykoanalyysi, kirjoitus, etiikka, Blanchot’n suhde muihin filosofeihin, fragmentti sekä romantiikka. Hukka ja Rintala pohtivat myös mikä heidät johti Blanchot’n pariin, mikä hänen tuotannossaan viehättää ja mistä tuhossa oikein on kyse Blanchot’n ajattelussa.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka -keskustelusarjan kolmannessa jaksossa keskitytään sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Amanda Vähämäen työhön. Hän oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Isabelle Stengers -teemanumerossa⁠ (T&E 4/2021). Vähämäen sarjakuvia on julkaistu lehdissä ja antologioissa eri maissa. Suomeksi häneltä on ilmestynyt kolme sarjakuva-albumia ja hän on nykysarjakuvaan keskittyvän Kutikuti-kollektiivin jäsen. Jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Vähämäen kanssa muun muassa hänen näyttelystään, satu- ja taruolennoista, sarjakuvan tarinankerronnasta ja liminaalitilasta. Jakson tallenne on tehty Vähämäen Piirustuksia-näyttelyssä, joka oli esillä Kuvittajat ry:n ylläpitämässä Galleria Kuvituksessa Helsingissä alkuvuonna 2022. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Tutkijaliitto-podcastin uusin jakso pureutuu kumouksellisen feminismin mahdollisuuksiin. Jakson pohjana Tiede & edistyksen ”Kumouksellinen feminismi” -teemanumeron julkaisutapahtumassa maaliskuussa 2023 nauhoitetut keskustelut. Teemanumeron tekstit haastoivat hahmottelemaan erilaisia näkymiä siihen, mitä kumouksellinen feministinen toiminta ja ajattelu voi olla 2020-luvulla. Tavoite oli tarttua yhtäältä feministisiksi identifioituviin nykykeskusteluihin ja pyritään tarkentamaan niitä. Toisaalta numeron tekstit kannustivat pääoman ja työvoiman konflikteja käsitteleviä ajattelijoita ja toimijoita feministisen keskustelun pariin. Jakson ensimmäisessä osassa käydään keskustelua otsikolla ”Feminism, art and knowledge practices” numeron toisen päätoimittajan Olivia Mauryn johdolla. Mukana ovat keskustelemassa numeron kirjoittajista Otso Harju, Shubhangi Singh, Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen. Toisessa osassa numeron toinen päätoimittaja Minna Seikkula käy keskustelua Radikaalia hoivaa -kollektiivin ja Katariina Yli-Malmin kanssa otsikolla ”Hoiva, kapitalismi ja työstäkieltäytyminen”.

Tiede & edistyksen Taiteen paikka tekee paluun Tutkijaliiton podcast-sarjaan! Uudessa jaksossa Tanja Tiekso keskustelee Turussa asuvan runoilija Reetta Pekkasen kanssa, joka oli numeron taiteilija ⁠Tiede & edistyksen Henri Bergson -teemanumerossa 3/2021⁠. Pekkanen on julkaissut Osuuskunta Poesialla runoteokset Pieniä kovia nuppuja (2014), Kärhi (2019) ja Salakuljetuksia (2021, Poesiavihkot). Jaksossa Tiekso ja Pekkanen keskustelevat muun muassa lukemisen suhteesta kirjoittamiseen ja puhumiseen, muiden taiteiden merkityksestä omalle työskentelylle, Pekkasen runojen tunnelmasta, tyhjyydestä ja tauoista, säkeissä sekä tilassa. Taiteen paikka pyrkii podcast-sarjana löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.

Tässä jaksossa keskustellaan kääntämisestä moniulotteisena, ajankohtaisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä kysymyksenä. Keskustelun lähtökohtana on Tiede & edistys -lehden Jälkikapitalistinen käännös -teemanumero, joka julkaistiin tammikuussa. Teemanumeron ajatuksena oli käsitellä käännösten ja kääntämistyön suhteita poliittiseen talouteen, tuotannon eri muotoihin ja työn organisoimiseen. Teemanumero kysyy mitä on käännöstyön tuotantotalous tänään – ja miten kääntäminen nyrjäyttää ymmärrystä talouden politiikasta. Kyse on kääntämisen muutosvoimasta ja keskeisyydestä kapitalistisessa tuotantoprosessissa: globaali talous edellyttää jatkuvaa, laajentuvaa ja automatisoituvaa käännöstyötä joka puolella. Tämä asema luo paineita työlle käännösalalla, mutta samalla kääntäminen on myös keskeinen kapitalismille vaihtoehtoisten suhteiden organisoimisen paikka. Jälkikapitalismi tarkoittaa siten kahta eri asiaa: yhtäältä se merkitsee kapitalismin uusinta vaihetta, toisaalta kapitalismin jälkeistä yhteiskuntaa. Jälkikapitalistinen käännös kysyy, mitä eroa näillä kahdella puolella on ja miten tuo ero voi näkyä konkreettisessa käännöstyössä. Jakson keskustelussa tästä lähtökohdasta liikutaan moneen suuntaan: arvioidaan digitalisaation ja uuden teknologian muokkaamaa käännösteknologian roolia osana tämän päivän käännöstyötä, pohditaan kestävämmän kääntämisen tuotantotalouden mahdollisuuksia ja käännösalan tulevaisuutta. Puhe on myös käännöksen ja kääntämisen käsitteiden voimasta paljon varsinaista käännöstyötä laajemmalla alueella, kriittisestä yhteiskunnallisesta tutkimuksesta taiteellisen työhön. Keskustelemassa ovat käännöstieteen professorit Maarit Koponen ja Kaisa Koskinen, väitöskirjatutkija Klaus Maunuksela sekä teemanumeron toinen päätoimittaja, tutkijatohtori Tuomo Alhojärvi. Keskustelu on tallenne Joensuun pääkirjastossa 26.1.2023 järjestetystä tapahtumasta.

Eetu Virenin Vallankumouksen asennot, on Bertolt Brechtin ja Walter Benjaminin teoreettiselle ja taiteelliselle työlle rakentava tutkielma kokeellisten taiteellisten tekniikoiden ja kumouksellisen toiminnan välisistä suhteista.  Keskustelun aiheina ovat muun muassa: kuinka tehdä filosofiaa suomeksi, Benjaminin ja Brechtin taidefilosofiset käsitykset ja reseptiohistoria, yksilöllisyyden muodostuminen nykyisyydessä, Brechtin eeppinen teatteri ja sen yhteydet esitystaiteeseen, vieraantuminen hyveenä, 1920-luvun realismikiista, luokkatietoisuus suhteessa yksilöön ja joukkoihin, sekä teknologia ja taiteen tekniikat. Jaksossa keskustelevat kirjailija Eetu Viren ja Joonas Pulkkinen.

Tämä podcast-jakso aloittaa keskustelusarjan, jossa Tanja Tiekso vierailee Tiede ja edistys -lehden numeron taiteilijoiden kanssa heidän työlleen merkityksellisissä tiloissa ja paikoissa. Podcast-sarja pyrkii löytämään taiteen ja tieteen harjoittamisen paikkoja, jotka avaavat uusia näkökulmia ajattelulle.  Ensimmäisessä jaksossa Tiekson kanssa keskustelemassa on Tiede ja edistyksen numero 1-2/21 taiteilija Mikko Kuorinki, jonka taiteellista työskentelyä määrittää dokumentaristinen asenne suhteessa elinympäristöön ja esineisiin.

Tutkijaliitto Podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Turo-Kimmo Lehtosen kanssa Rahan vallassa -teoksesta. Rahan vallassa on Lehtosen vuonna 1999 ilmestynyt väitöskirja, joka käsittelee kulutuksen tutkimusta filosofisesti rikkaalla tavalla. Kirja on nyt julkaistu e-kirjana, joka on ladattavissa ilmaiseksi Tutkijaliiton verkkosivuilta. Keskustelu järjestettiin juhlistamaan tätä tilaisuutta. Jaksossa Lehtosen kanssa keskustelee sosiologian väitöskirjatutkija Olli Hasu. Keskustelun aiheita ovat muun muassa: kulutuksen arkikokemuksen tutkimus, Hannah Arendtin ja Georg Simmelin filosofia, Luc Boltanskin ja Ève Chiapellon Kapitalismin uuden hengen sekä Naomi Kleinin No Logon kuvaukset kapitalismin rakenteellisista muutoksista 1900-luvun jälkimmäisillä vuosikymmenillä, Alvin Tofflerin prosumer, Itäkeskus ja siihen kytkeytyvä ajankuva, kauppakeskuksien semioottinen avaruus, Vaporwave, shoppailun pelillisyys sekä kulutuksen muotojen muutokset tällä vuosituhannella.