Eevan kirjaklubissa näyttelijänä paremmin tunnettu Jenni Kokander kertoo, miksi kirjoittaa kirjoja. Novellikokoelman ja kaksi rikosromaania julkaissut Jenni kirjoittaa siitä, mitä ei saa mielestään. Siksi tarinoissa on usein lähtökohtana pelko.

Eevan kirjaklubissa Iida Turpeinen kertoo menestyneen Elolliset-esikoisromaaninsa synnystä. Urakka alkoi, kun Iida näki Helsingin luonnontieteellisessä museossa stellerinmerilehmän luurangon ja päättyi seitsemän vuotta myöhemmin. Millaista oli kirjoittaa yhtä aikaa romaania ja valmistella väitöskirjaa? Iida kertoo myös, millainen idea hänellä on seuraavaan romaaniinsa ja miksi kannattaa nukkua päiväunet kesken työpäivän.

Ann-Christin Antell kertoo Eevan kirjaklubissa, miten syntyi suosittu Puuvillatehdas-romaanisarja, joka seuraa turkulaisten Barkerin naisten elämää 1880-1920-luvuilla. Entä millaista taustatyötä lähihistoriaan sijoittuvat tarinat vaativat? Romantikoksi tunnustautuva kirjailija valaisee myös romaanihenkilöidensä rakkaustarinoiden syntyä.

Kirjailija Karoliina Timonen kertoo kirjaklubissa, miten hänen Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa kommentoiva Laina-romaaninsa syntyi, millaista palautetta Päätalo-fanit antavat ja millainen tarina syntyy seuraavaksi.

Kjell Westö kertoo Eevan kirjaklubissa, että Molly & Henry sai inspiraationsa hänen isoisiensä kohtaloista. Romaani kertoo kahden itseään etsivän ihmisen myrskyisen tarinan ja näyttää Suomen talvisodan jälkeen. Miksi sota tuntuu nyt olevan niin paljon lähempänä kuin silloin, kun Westö oli lapsi?

Kirjailija Katja Kettu kertoo kirjaklubissa toistaiseksi henkilökohtaisimman romaaninsa synnystä. Kriisin jälkeen syntynyt Erään kissan tutkimuksia vie lukijat aikamatkalle ja syvien tunteiden äärelle.

Elina Hirvonen kertoo kirjaklubissa Rakkauksien lokikirjasta, romaanista, joka syntyi kamppailusta masennusta vastaan, ja siitä, miksi rakkaudesta puhuminen on niin tärkeää.

Kirjailija ja uutisjuontaja Matti Rönkä puhuu kirjaklubissa siitä, miksi hänen kirjojensa miehet ovat niin melankolisia, missä viipyy seuraava Viktor Kärppä -kirja ja mihin hän kirjoillaan haluaa saavuttaa.

Philip Teir on juuri saanut valmiiksi vuosia kestäneen valtavan urakan. Aiemmin fiktioon panostaneen kirjailijan avioliittoelämäkerta J&B – kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta kertoo Bitte Westerlundin ja Jörn Donnerin yhteisistä vuosista ja paljastuneista salaisuuksista. Eevan kirjaklubissa Philip kertoo, millaista on kirjoittaa todellisten ihmisten intiimistä elämästä, mitä on työn alla seuraavaksi ja miten selättää huijarisyndrooma.

Ensin tulee muoto, sitten vasta tarina. Kirjailija Minna Rytisaloa ajaa halu kokeilla aina uudestaan, millä kaikilla tavoilla hän osaisi kirjoittaa. Lähimenneisyyteen sijoittuvien menestysromaaneiden jälkeen syntyi nykynaiseutta käsittelevä Jenny Hill, jossa tavallisen naisen elämää kuvataan uudella tavalla.

Satu Vasantolan uusin romaani Kun isä osti Merenkurkun kertoo mielenterveysongelmaan sairastuneesta miehestä tämän tyttären näkökulmasta. Kirjailija on ammentanut tarinaan aineksia omasta elämästään. Toimittajana työskentelevälle Vasantolalle kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on tapa ymmärtää maailmaa ja tuntea lämpöä kaikkia ihmisiä kohtaan – heitäkin, joista on vaikeaa pitää.

Kun jännityskirjailija Max Seeckin ensimmäinen trilogia ei mennyt maailmalla kaupaksi, hän siirsi seuraavan kirjansa tapahtumat talviseen Suomeen. Päähenkilöksi hän loi rikospoliisi Jessica Niemen, jossa on hitunen Maxin ihailemaa kolmea naissankaria: neiti Marplea, Lisbeth Salanderia ja Silta-sarjan Saga Norénia. Uskollinen lukija saavutti valtavan menestyksen, ja sen jälkeen Jessica on tutkinut rikoksia kolmessa muussa dekkarissa. Tuoreena elokuvaohjaajana Max Seeck kertoo myös, miten elokuvan tekeminen eroaa kirjoittamisesta ja millainen hänen taiteilijan roolinsa on.

Kirsti Manninen on paitsi historiallisen viihteen supernainen myös kirjallisuuden ja historian tutkija. Hänen rakastetuissa romaaneissaan yhdistyvät tarkat faktat ja romanttiset tarinat tavalla, johon jo monet sukupolvet ovat rakastuneet. Moni tosin tuntee Mannisen paremmin kirjailijanimellä Enni Mustonen. Eevan kirjaklubissa Kirsti Manninen kertoo, mitä hyötyä on ADD:stä, miten 1700-luvulla juhlittiin joulua ja millainen on suomalaisten naisten sankaritar. Kuulemme myös, minkä sadun hän osaa ulkoa (mukana ääninäyte).

Runoilijana aloittanut monitaituri Johanna Venho on noussut suuren yleisön tutuksi historian suurnaisista kirjoittamallaan biofiktiolla ja tuoreella näyttelijä Martti Suosalon elämäkerralla. Nyt tekeillä on toistaiseksi salainen elämäkerta, jonka jälkeen kirjailija arvelee palaavansa kokonaan kuvitteellisten maailmojen pariin. Eevan kirjaklubissa Johanna kertoo muun muassa, millaista on kuvitella elämää oikeasti eläneille ihmisille ja miksi hän haluaisi nähdä maailman koiransa silmin. Haastattelijana Annaleena Jalava.

Jo kun Olli Jalonen oli lapsi, hän rakasti kirjoittamista. Hämeenlinnalaisesta pikkupojasta kasvoi yksi Suomen palkituimmista kirjailijoista, mutta rakkaus mielikuvitusmaailmoihin ei kadonnut. Hänen uusimman romaaninsa Stalker-vuodet, päähenkilö muistuttaa kuitenkin hämmentävän paljon Jalosta itseään.

Kun Saara Turunen aloittaa uuden romaanin kirjoittamisen, hän ei tiedä, mitä on tulossa. Hiljalleen ristiriitoja herättävien tunteiden purkamisesta alkaa syntyä aihe ja kokonaisuus. Uusimmassa Järjettömiä asioita -romaanissa teemoina ovat esimerkiksi pohdinnat lapsen hankinnasta ja parisuhteen kehityksestä. Eevan kirjaklubissa Saara kertoo muun muassa, miksi kirjailijan ei tarvitse osata pilkkusääntöjä täydellisesti, miksi työ on välillä kaaosta ja miksi pölypussillinen imuri on parempi kuin pölypussiton.

Tietokirjailija Satu Rämö sijoitti esikoisdekkarinsa Hildurin kotikyläänsä Islantiin, ja kirjan suosio ylitti kaikki odotukset. Dekkarissa islantilainen arki ja saaren ominaispiirteet ovat tärkeässä osassa. Eevan kirjaklubissa Satu kertoo, miten päähenkilö Hildur syntyi ja miksi kirjassa villapaitoja neuloo suomalaispoliisi.

Kun Leena Parkkinen erosi, hän mietti paljon täydellistä rakkautta. Pohdinnasta syntyi lopulta romaani kirjailija Gertrude Steinista, tämän puolisosta Alice B. Toklasista ja pariskunnan suomalaisesta palvelijasta. Neiti Steinin keittäjätär vie lukijan 1930-luvun Pariisiin ja vuosisadan alun Paraisille ja herättää henkiin oikeat ja keksityt ihmiset. Eevan kirjaklubissa Leena Parkkinen puhuu myös siitä, miksi hän haaveilee kymmenen minuutin rauhallisesta suihkusta, miksi kirjailijan koti on välillä täydellisen siisti ja miten taiteilijaelämä on muuttunut.

Ei ole saavutuksia, on vain ajautumisesta johtuvia päätepisteitä, sanoo kirjailija Kari Hotakainen. Palkintoja enemmän hän arvostaa sitä, että onnistunut pitämään yksityiselämänsä pois julkisuudesta ja osannut olla sopivasti harkitsematon. Jo 40 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana Hotakainen on uskaltanut myös uudistua. Uusin Opetuslapsi-romaani on sävyiltään aiempia synkempi, ja sen päähenkilö on syrjäytynyt nuori nainen. ”Minua kiinnosti kirjoittaa sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei ole koskaan päässyt kuluttamaan eikä tekemään valintoja”, kirjailija sanoo. Eevan Kirjaklubissa Hotakainen kertoo muun muassa taipumuksestaan ajautua ylikierroksille, työhuoneensa kaaoksesta sekä siitä, miksi hyvän aiheen tunnistaa vasta ajan kanssa.

Jo lapsena kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme päätti, ettei koskaan tee päivääkään töitä. ”Olen unelma-ammatissani, eikä tämä ole koskaan tuntunut työltä. Haluan leikkiä elämäni läpi, ja kirjoittaminen on isoa, uteliasta leikkiä.” Päätöksensä ansiosta hän on ehtinyt niin paljon. Teatteriohjaajana, -käsikirjoittajana ja -näyttelijänä merkittävän uran luonut Juha ryhtyi kirjailijaksi 47-vuotiaana, ja hänet on palkittu kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2017. Parhaillaan hän kirjoittaa syksyllä ilmestyvää Tiu tau tilhi -teosta, joka pureutuu tutun kansanlaulun taustoihin. Eevan kirjaklubissa Juha Hurme puhuu muun muassa rakkaudestaan Aleksis Kiven tuotantoon, isyydestään, helmipöllön huhuilusta ja siitä, miksi kulttuurityö on aina rauhan työtä.