Tasan kaksi kuukautta aikaa eurovaaleihin. Alkavan viikon suurimpana asiana parlamentissa on maahanmuuttopaketti ja Putinin propaganda sekä Venäjän vaikutusyritykset keskusteluun Euroopassa. Komissio saa ensimakua Enrico Lettan sisämarkkinoiden uudistamista koskevasta paketista ja valtiovarainiministerit tarkastelevat unionin talouden tilaa ja tulevaisuutta. Turvallisuus, kilpailukyky ja EU:n globaalin roolin kasvattamiseen maailmanpolitiikan kriiseissä tulevat todennäköisesti olemaan kantavia teemoja tulevalla komission ja parlamentin kaudella. EU:n on kuitenkin onnistuttava myös uudistumaan sisäisesti, sillä epäyhtenäisyys on sen suurin heikkous kaikissa näissä kysymyksissä.

Euroopasta puuttuu edelleen toimiva pääomamarkkina. Paljon on tehty ja vielä tänä keväänä on tarkoituksena saada maaliin hyviä lisäyksiä, mutta EU-kansalainen törmää pääomien osalta jatkuvasti käytännön ongelmiin hankkiessaan asuntoa, kun toisessa maassa sijaitsevat kiinteistöt eivät käy takaukseksi, pankkitilejä ei voi avata tai arvopaperi- ja rahastosijoituksia tehdä ilman fyysistä osoitetta markkina-alueella. Olennaista on saada pääomat liikkumaan ihmisten mukana niin, että EU:n yhtenäisellä työssäkäyntialueella myös varallisuutta on helppo liikutella sekä sijoituksia ja investointeja tehdä saumattomasti. Meidän on saatava vauhtia ja volyymia pitkän aikavälin yksityisen sektorin riskirahoitukseen Euroopassa sekä mahdollistaa sijoitusten ja säästöjen liikkuminen kaikkialle unionissa.

Pureudutaan tällä viikolla tarkemmin EU:n tekoälyasetukseen ja sen vaikutuksiin. Asetus tuo eurooppalaisille kasvuvaiheessa oleville yrityksille lähinnä merkittävän määrän hallinnollista taakkaa. Suomen on digitalisaation kärkimaana oltava tarkkana asetuksen toimeenpanossa, jotta tekoälyalan yritysten hallinnollinen taakka voidaan pitää mahdollisimman kevyenä. Meidän kannattaa esimerkiksi perustaa varhain asetuksen edellyttämä sääntelyhiekkalaatikko, joka auttaa tekoälyjärjestelmien ja -mallien kehittäjiä täyttämään vaatimuksensa.

Viisi vuotta sitten tehtiin eurovaalikampanjaa isosti Järkevämpi EU -teemalla. Teema ei ole vanhentunut mihinkään, vaan se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämän päivän jaksossa neljä ajankohtaista nostoa, joissa EU:n ja Suomen olisi tullut toimia järkevämmin EU:n päätöksenteossa, prosessissa tai vaikuttamisessa: juomavesidirektiivi, yritysvastuudirektiivi, standardiessentiaalipatentit ja pakkausjäteasetus. Kaikista on tulossa merkittävä lasku ja vaikutukset Suomelle. Osoitus jälleen siitä, miksi EU tulee tuntea paitsi sisältöjen, myös vaikuttamisen ja päätöksenteon osalta. Siksi: #järkevämpiEU

Hyvää huomenta matkalla Romaniaan Kokoomuksen Euroopan kattopuolueen EPP:n poliittiseen kongressiin, jossa komission puheenjohtaja von der Leyen taputetaan tavoittelemaan jatkokautta. EU:n ennakkovaikuttamisesta ja Suomen tavoitteesta puhutaan nyt paljon. Vaikuttamista tulevan komission kauden ohjelmaan on tehty kulisseissa jo pitkään. Nyt tahti kiristyy kohti kesäkuun eurovaaleja ja komission kauden vaihdosta. Kilpailkykyä, turvallisuutta ja ilmastopolitiikkaa Suomen ja Euroopan etu edellä. Mitä kaikkea tästä vaikuttamisesta sitten pitää tietää?

Metsäpolitiikka ei kuulu suoraan EU:lle mutta ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta vaikutukset ovat merkittäviä. Metsämonitorointiasetus on nyt ajankohtainen. Mitä tästä pitää tietää?

Euroopan digitaalisten palveluiden säädös astui voimaan ja ensimmäiset sakot on jo TikTokille määrätty komission toimesta. Nähtäväksi jää, miten toteutusta valvotaan ja sanktioita lopulta saadaan perittyä. Von der Leyenistä tulee EPP:n virallinen kärkiehdokas vaikka näillä nimityksillä on perinteisesti jääty komission johdosta syrjään. Tällä kertaa on todennäköisesti toisin ja von der Leyen pääsee toteuttamaan niin sisämarkkinoiden uudistamista kuin nimittämään uuden puolustuskomissaarin tehtäväänsä. Muun muassa näistä lisää tämän viikon podcastissa.

Hyvää huomenta Brysselistä. Tällä viikolla tarkastelussa Suomen EU-vaikuttamisen avaintavoitteet: Ilmastonmuutos, kokonaisturvallisuus ja unionin kilpailukyvystä huolehtiminen. EU:n uudet päästötavoitteet kirittävät Suomea ennen kaikkea maaperäpäästöjen ja hiilinielujen osalta. Suomen malli sähkön tuottamisessa uusiutuvilla sen sijaan on Euroopassa kärkiluokkaa. Maatalouden päästöt ovat tällä hetkellä Euroopassa tulenarka aihe.

Tämän viikon podcastissa mm. yhteenvetoa EU-budjetin linjauksista, viime viikon podiin viitaten asiaa sotilaskaluston liikkuvuuden viimeisimmistä sekä käsillä olevan viikon agendaa. Paljon puhuttaa juuri nyt EU-tason yhteiset säännöt yritysvastuutoiminnalle, jossa Suomi on asettumassa jopa yllättäen vastahankaan. Direktiivin tavoite on järkevä ja etenkin ilmastoa koskevissa kysymyksissä kunnianhimon taso on ollut erinomainen. Kolmikantaneuvotteluiden viimevaiheessa direktiiviin on kuitenkin yritetty sisällyttää esimerkiksi ryhmäkanteen mahdollistaminen muissakin kuin kuluttaja-asioissa ja monia muita yksityiskohtia, jotka poikkeavat ratkaisevasti meidän Suomen kansallisesta oikeusjärjestelmästä ja tekee tilanteesta vaikean. Hankalan tilanteesta tekee se, että muutoksia yritetään saada läpi ilman vaikutusarviointeja. Tämä on ongelma unionin lainsäädännön tekemisessä laajemminkin.

Miksi Suomen presidentin on hyvä tuntea EU:n puolustuspolitiikan kuvioita, vaikka EU-politiikka ei kuulukaan suoraan presidentin toimivaltaan? Brysselissä keskustellaan tarpeesta EU:n omalle puolustuskomissaarille tulevalla kaudella, joka todennäköisesti johtaisi komission puolustuksen pääosastoa. EU:lla on myös Euroopan puolustusvirasto (EDA), joka tukee jäsenmaiden yhteisiä puolustushankkeita ja tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Natolla on Euroopassa sotilaallinen voima. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tukee Naton toimintaa vahvistamalla Euroopan kokonaisturvallisuutta ja suorituskykyjä. Tässä tarvitaan saumatonta yhteistyötä, taustojen tuntemusta ja aloitekykyä myös Suomen presidentiltä, joka johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tänään puhetta EU:sta ulkopoliittisena toimijana. Tulitauko Gazaan on saatava aikaan välittömästi. Israelin toimet alueella eivät ole enää missään suhteessa oikeutettuja. Eivätkä siirtokunnat Palestiinalaisalueilla. Kansainvälisen yhteisön tulee edistää kahden valtion mallia aktiivisesti. Hamasta ei tuhota siviilejä pommittamalla. Israelin on kunnioitettava kansainvälistä oikeutta ja mahdolliset sotarikokset on tuomittava. EU:lla on myös oltava tässä aktiivinen rooli. EU:n ulkopolitiikan kehittäminen vaatii, että unioni ratkaisee, miten yksi maa ei voi pitää koko unionia panttivankinaan yhteisessä kannanmuodostuksessa. Määräenemmistöpäätöksiä tulee uskaltaa käyttää tarvittaessa enemmän.

Vuoden ensimmäinen podcast ulkona. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lähtee eurovaalien kautta tavoittelemaan paikkaa maansa komissaarina. Tuolileikeistä pitävä, liberaaliryhmää edustava Michel sysää samalla Belgian nykyisen komissaarin tavoittelemaan Euroopan neuvoston pääsihteerin paikkaa. Vyyhti EU:n huippupestien ympärillä alkaa keriytyä kohti kesää. Keskustelu TikTokin ympärillä on tärkeää, mutta meidän on tarkennettava, mistä on milloinkin kyse. Suosittelualgoritmit on kiistatta vaikuttavaa teknologiaa ja niihin EU:n digipalveluasetus nyt puuttuu. TikTokin kohdalla kyse on laajemmasta turvallisuuspoliittisesta ongelmasta. Sallimme tällä hetkellä Kiinan autoritaariselle, kommunistiselle ja ihmisoikeuksia polkevalle hallinnolle pääsyn dataamme ilman vastavuoroisuutta tai mahdollisuutta jäljittää datan käyttöä. Tästä pitää olla erittäin huolissaan.

Vuoden viimeistä podcastia ja EU-viikkoa ennen joulutaukoa viedään. Parlamentaarikot ovat kirmanneet jo kotimaihinsa eikä komissiolta odoteta enää uusia esityksiä. Neuvoston puolella hiotaan vielä mm. finanssipoliittisia sääntöjä ja väännetään budjetin lisärahoituksesta. Tuki Ukrainalle olisi tärkeä saada osaksi EU:n budjettia poliittisen yhtenäisyyden ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Unionin uudistaminen puhuttaa laajentumisen rinnalla. Rakenteita ja rahanjakoa tulee rukata sekä jäsenyysehdoista pitää kiinni ennen kuin EU todellisuudessa voi toivottaa tervetulleeksi uusia jäseniä.

Talvi ja tunnelma kylmenevät Ukrainassa. EU ei ole onnistunut saamaan kasaan edes puolta Ukrainalle lupaamastaan miljoonasta ammuksesta ja yhtenäisyys rakoilee yhden Putinin pussiin pelaavan maan vuoksi. Nyt on viimeistään aika viheltää peli poikki, lopettaa kaiken EU-rahan virtaaminen Unkarille ja marssittaa unioni uuteen uskoon. Samaan aikaan kun talouteen tulisi saada uutta vauhtia EU:n ylisääntely uhkaa entistä huolestuttavammin innovaatioita ja kilpailukykyä. Mitä jäljelle jää, Eurooppa, mikäli jatkamme näin?

Suomi alisuorittaa EU-rahoituksen hakemisessa, ovat kyseessä sitten suorat tuet, lainat tai lainatakaukset. Iso osa rahoitusta etsivistä ei edes tiedä mistä aloittaa. Raportointivelvoite ja yhteistyökumppaneiden etsintä on myös koettu hankalaksi. Suomi tekisi yrityksilleen palveluksen palkkaamalla esimerkiksi Business Finlandille täysipäiväisiä työntekijöitä tekemään EU-rahoitushakemuksia ja seurantaraportteja. Kaikki rahoitusohjelmat ja neuvonta löytyvät kootusti: eurahoitusneuvonta.fi

EU:n tila ja tulevaisuus puhuttaa. Komissiolta on tullut tällä kaudella useita harhalaukauksia ja esityksiä, jotka eivät ota lainkaan huomioon kansallisia erityispiirteitä. Tämä on omiaan nakertamaan luottamusta unioniin jäsenmaissa. Juomavettä koskeva direktiivi on ollut yksi viimeisimmistä esimerkeistä. Suomen ja Ruotsin osalta siinä ei oteta lainkaan huomioon eroja jäsenvaltioiden veden laadussa, eikä vedenlaadun asettamia vaatimuksia vesilaitteistojen tekniselle kestävyydelle. Kustannukset tarpeettomasta uudistuksesta olisivat maillemme järjettömän suuret, eikä nähtävissä ole lainkaan hyötyä koko unionin näkökulmasta. Toinen ajankohtainen esimerkki koskee essentiaalipatenteja. Esitys tulee Suomen mukaan korjata mm. poistamalla taannehtivuutta koskevat säännökset ja vähentää merkittävästi sääntelyn hallinnollista taakkaa. Esitys on tärkeä Nokialle ja sitä myötä myös Suomelle. Pienelle maalle yksittäiset yritykset ovat aivan eri tavalla keskeisiä kuin suuremmille jäsenmaille.

Kolme asiaa, mitkä tekevät tämän hetkisestä valtiontukipolitiikasta EU:ssa erityisen ongelmallista: niitä voidaan antaa yritysten tuotantoon, pienille maille komissio tarjoaa mahdollisuutta EU:n tukiin, mikä on omiaan vääristämään markkinaa entisestään ja kiihdyttämään inflaatiota ja tukipolitiikasta uhkaa tulla pysyvää. EU:n sisämarkkinan toimintaa tulee edistää, ei rapauttaa. Nyt sitä uhkaa ylisääntelyn lisäksi koko unionin kilpailukykyä vääristävä tukien syytäminen Ranskan ja Saksan perinteiselle teollisuudelle sekä pienten jäsenmaiden tekohengittäminen kestämättömällä rahanjaolla.

Pakkausjätettä, jätettä ja mm. juomavettä koskevat direktiiviesitykset etenevät lainsäädäntöputkessa. Monessa komission esityksessä on hyvä tarkoitus, mutta toteutuksessa on paljon toivomisen varaa. Suurivaliokunta vierailee eilen ja tänään Brysselissä ja tämän aamun podcast tuleekin taas pitkästä aikaa pääkallopaikalta. Lisää tunnelmia ja EU:n viikkoa tämän aamun jaksossa.

EU:n surullinen digisääntelyn saaga jatkuu. Pitkään valmistelussa olleen sähköistä tunnistautumista koskevaan eIDAS-lakiesitykseen on julkisesta keskustelusta sivussa lisätty vaatimus, että kaikkien internet-selainten olisi luotettava EU:n hallitusten valitsemiin sertifikaatteihin. Toisin sanoen, esim. Unkarin hallituksen hyväksymään sertifikaattiin. Tällainen käytäntö antaisi kaikkien EU-maiden hallituksille mahdollisuuden päästä käsiksi kaikkialla EU:ssa käyttäjien internetliikenteeseen ilman, että selain siitä varoittaa. Tämä loisi todellisen uhan tietoturvalle Euroopassa. Tämä käsittämätön sääntelyvimma yrittää tuoda internetin toimintaa valtioiden kontrolliin. Erityisesti Euroopan parlamentti on asiassa todella vaarallisella tiellä, eikä selvästi ymmärrä, mitä ollaan sääntelemässä. Lapsi karkaa jatkuvasti pesuveden mukana.

EU:n digitaalista sääntelyä koskevat kysymykset kiteytyvät yksityisyyden suojan, tietoturvan, datan, tekijänoikeuksien ja erilaisten digialustojen yritystoimintamallien ympärille. EU:n lainsäädännön tulee keskittyä varmistamaan käyttäjien perusoikeudet, yksityisyydensuojan totetutumisen perustuen käyttäjien omaehtoisuuteen eli mahdollisuuteen hallinnoida oman datansa jakamista ja hallinnointia mahdollisimman helposti. Eurooppa kuitenkin tarvitsee kipeästi dataa teknologioiden kehitystyöhön. Yhdysvaltojen ja Kiinan etumatka on armoton. Anonyymin käyttäytymisdatan jakamista ja keräämistä tulee lähtökohtaisesti mahdollistaa innovaatioiden vauhdittamiseksi. Yrityssalaisuuksien säilyttämisen osalta lainsäädännön tulee olla yksiselitteistä ja datan jakamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä markkinaehtoisuuteen.