Ukrainan sota on tuonut uuden ulottuvuuden kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Päästöjen vähentämisen rinnalle on noussut keskustelu turvallisuudesta ja energiariippumattomuudesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa EU-maat panemaan vauhtia päästöttömien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Susani Mahaduran kanssa keskustelevat europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sekä tutkijatohtori Janne M. Korhonen. Jaksossa kuullaan myös Fingon ilmastotyön asiantuntijan Emilia Runebergin puhelinhaastattelu.

Kouluilla ja opetuksella on valtava merkitys yhteisölle myös kriisitilanteiden keskellä. Silti juuri opetussektori on se, joka jää usein sivurooliin humanitaarisessa avussa. Mitä kaikkea opetuksen järjestäminen hätätilanteessa vaatii? Ja miten huolehditaan, etteivät opetuksesta tipu syrjään ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen erityisasiantuntjia Niina Tenhio sekä Suomen Unicefin erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä. Jaksossa kuullaan myös Kirkon Ulkomaanavun Ugandan maajohtaja Wycliffe Nshekan puhelinhaastattelu.

Ilmastokriisi tulee aiheuttamaan massiivisia muutoksia nykyihmisen elinympäristölle – erityisesti globaalissa etelässä. Äärimmäiset sääilmiöt tuhoavat elinkeinomahdollisuudet ja pakottavat ihmiset liikkeelle. Mitä voimme tehdä, jotta ilmastokriisistä eniten kärsivät maat selviävät? Entä miten ilmastonmuutos on jo tähän mennessä vaikuttanut maanviljelyyn esimerkiksi Itä-Afrikassa? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat ilmastoaktivisti ja Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, joka keskittyy työssään erityisesti ruokaturvaan ja maatalouteen. Jaksossa kuullaan myös kenialaisen ilmastoaktivisti Patricia Kombon puhelinhaastattelu.

Aina välillä törmää pohdintaan siitä, että mikään järjestö tai toiminta ei voi perustua vapaaehtoisuudelle. Vai voiko? Laaja kansalaisyhteiskunta auttaa kestämään kriisejä, mutta miten kuormitukseen varaudutaan yhteisöllisesti? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat Kirkon ulkoasiain osaston viestintäkoordinaattori Maria Mountraki sekä Suomen Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen suunnittelija Tuula Luoma. Jaksossa kuullaan myös Fingon kehityspolitiikan asiantuntijan Silla Ristimäen puhelinhaastattelu.

Koronapandemian kanssa on eletty kaksi vuotta ja esimerkiksi Suomessa jaetaan aikuisväestölle jo kolmansia rokotuksia. Globaalissa mittakaavassa koronarokotteiden saatavuus jakaantuu räikeän epätasaisesti. Rokotteiden hamstraaminen rikkaissa maissa johtaa pandemian pitkittymiseen, joten miksi jotkin tahot vastustavat rokotepatenttien vapauttamista? Ja ratkaiseeko patenttien purkaminen sittenkään rokotepulaa?   Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate sekä akatemiatutkija Salla Sariola. Lisäksi jaksossa kuullaan Fingon vaikuttamistyön johtajan Rilli Lappalaisen puhelinhaastattelu.

Maailma kylässä -podcastissa pohditaan osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen olemusta. Ovatko ihmiset kiinnostuneita omista oikeuksistaan vain silloin, kun ne ovat uhattuna? Miten vaikuttamisen kipinä syntyy ja kuinka sitä voisi tukea paremmin? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat aktivisti, kirjailija ja Ellun Kanojen johtava vastuullisuusasiantuntija Suvi Auvinen sekä Sitran Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtava asiantuntija Tuula Tiihonen. Lisäksi jaksossa kuullaan vihreiden europarlamentaarikon ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan Heidi Hautalan puhelinhaastattelu.

Mitä on hyvä elämä? Entä miten hyvinvointia määritellään? Nämä ovat valtavia kysymyksiä, joihin löytyy lukuisia erilaisia vastauksia. Mutta pitäisikö meidän räjäyttää perinteiset käsitykset siitä, mitä kaikkea hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Miten yhteisöllisyyttä voi harjoitella? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat professori Arto O. Salonen sekä filosofi ja väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros. Lisäksi jaksossa kuullaan diakoniatutkija Kari Latvuksen puhelinhaastattelu.

Miltä Afganistanin tilanne näyttää mediasta katsottuna? Mikä hallitsee otsikoita, mikä jää huomiotta? Mistä sitten pitäisi kirjoittaa, kun ei ole enää kovia uutisia ja rajuja käänteitä? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat oikeustulkki ja ihmisoikeusvaikuttaja Aziza Hossaini sekä toimittaja ja dokumentaristi Zahra Karimy. Kun media hiljenee, niin jääkö puhuminen diasporan harteille? Lisäksi ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Lotta Valtonen kertoo Afganistanin avuntarpeesta talven lähestyessä.

Urheilun ihmisoikeuksista huolehtimisen ei pitäisi olla urheilijoiden vastuulla. Kenen sitten? Mitä Qatarissa järjestettävistä jalkapallon MM-kisoista pitäisi ajatella? Entä mitkä ovat suurimmat ihmisoikeudelliset epäkohdat suomalaisessa urheilussa? Jalkapallon MM-kisat myönnettiin Qatarille vuonna 2010, ja siitä asti aihe on puhuttanut. Brittilehti The Guardianin selvityksen mukaan yli 6500 ihmistä on kuollut kamalissa työoloissa tämän kymmenen vuoden aikana. Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat urheiluun erikoistunut toimittaja ja Ihmisoikeusliiton kampanjasuunnittelija Tommy Lindgren sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus eli SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala. Jaksossa kuullaan myös jalkapalloilija Riku Riskin puhelinhaastattelu.

Kurjuudessa eläviä mustia ja ruskeita lapsia, aliravittuja lapsia, janoisia lapsia – ja itkeviä valkoisia ihmisiä.  Kansalaisjärjestöjen kampanjakuvat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina ja kuvaston eettisyyttä pohditaan paljon. Kliseisen kuvaston jäljet ovat kuitenkin pitkät. Miten vahingolliset mielikuvat globaalin etelän ihmisistä toistuvat muualla mediassa? Kuinka tietoa ja ymmärrystä valinnoista voisi lisätä? Susani Mahaduran vieraina studiossa ovat Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen sekä ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed. Jaksossa kuullaan myös globaalin kehitystutkimuksen tohtorikoulutettavan Martta Kaskisen kommentteja.

Suomi profiloituu rauhan- ja konfliktinratkaisun suurmaana. Mutta miksi rauha ja konflikti nähdään asioina, jotka tapahtuvat Suomen rajojen ulkopuolella?  Kevään viimeisessä Maailma kylässä -podcastin jaksossa pohditaan keskustelukulttuuria ja konflikteja. Vieraina ovat Espoon piispa Kaisamari Hintikka sekä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n projektimanageri Marie Makweri. Puuttuuko suomalaisesta keskustelukulttuurista luovuutta ja rohkeutta? Entä miten valta kietoutuu myös arkipäiväiseen keskusteluun?

Yritysvastuu ja sen mittaaminen on kasvava trendi. Mutta mitä kaikkea yritysvastuu lopulta pitää sisällään? Miten voidaan välttää, että vastuullisuudesta ja kestävyydestä tulee vain tyhijä buzzwordeja, joilla yritykset voivat kikkailla? Vieraina studiossa ovat Eetin vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ja Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai. Millaisiin asioihin pienten ja keskisuurten yritysten kannattaisi satsata vastuullisuussuunnitelmissa?

EU:n Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma on toimenpidepaketti, joka tähtää siihen, että Eurooppa olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Green Dealia on verrattu mittakaavaltaan yhtä merkittäväksi ihmiskunnalle kuin kuukävely oli aikanaan. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Susani Mahadura etsii tässä jaksossa rautalankaa, jonka avulla voisi ymmärtää kestävän rahoituksen pelisääntöjä. Apuna ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen. Miten yritykset saadaan sitoutumaan muutokseen? Entä kestääkö Green Deal koronakriisin?

Maapallolla on käynnissä jo kuudes sukupuuttoaalto eli kasvien ja eläinten joukkotuho. Tänä vuonna yritetään taas YK:n biodiversiteettisopimusta uudistamalla pelastaa luonnosta se, mitä vielä on jäljellä. Mutta riittääkö se? Vieraina jaksossa ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Olli Turunen ja ympäristöministeriön Marina von Weissenberg. Luontokato on kiihtynyt nimenomaan ihmisen toimien vuoksi. Miten kansainvälinen kauppa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen? Entä saavatko alkuperäiskansat äänensä kuuluviin neuvottelupöydissä?

Onko aktivismista tullut liian yksilökeskeistä ja performatiivista? Mitä tarkoittaa vuonna 2021 se, että joku julistautuu aktivistiksi? Aktivismin monista muodoista Susani Mahaduran kanssa keskustelevat Elokapinan Anton Keskinen sekä diversiteettikonsultti ja työelämävalmentaja Fatima Verwijnen. Studiossa pohditaan muun muassa kansalaistottelemattomuutta, aktivistien loppuun palamista sekä massoihin vaikuttamista. Millainen työkalu some parhaimmillaan on aktivistille?

Ilmastotoimista on YK:n ja EU:n tasolla paljon puhetta, mutta vain vähän näyttöä. Poliitikkojen on helppo siirtää tavoitteita vuoteen 2050, vaikka isoimmat toimet pitäisi tehdä juuri nyt. Miten paljon nykytilanne on kiinni tavasta, jolla asioista neuvotellaan? Pitäisikö pöytä pyyhkiä puhtaaksi ja päästää uudet tyypit puikkoihin? Vieraina jaksossa ovat ulkoministeriön lähetystöneuvos Hanna-Leena Lampi sekä ilmastoaktivisti Ellen Ojala. Millaista ilmastodiplomatiaa Suomi tekee maailmalla? Entä mikä on nuorten ilmastoliikkeen rooli – otetaanko heidät neuvotteluihin mukaan vain maskoteiksi?

Toimittaja Susani Mahadura etsii Maailma kylässä -podcastissa parempaa tulevaisuutta. Löytyykö se suurvaltojen neuvottelupöydistä, ilmastoaktivistin yksiöstä vai kaupan hyllystä? Voit painaa seuraa-nappia jo nyt, niin saat Maailma kylässä -podcastin kuultavaksesi heti, kun jaksot ilmestyvät.