Journalistinen tuote näytti ennen kaikille samalta. Se oli loogista, koska yleisötkin olivat suuria – ja valmiina olohuoneissa katsomassa tv:tä tai keittiöissä lukemassa paperilehteä. Nyt yleisöt ovat pirstaloituneet lukemattomiin eri paikkoihin ja kilpailu ajankäytöstä on kovaa, joten vanha massajakelun logiikka ei enää toimi. Kun henkilökohtaisuus on digimedian oletusarvo, kysymys kuuluu, mikä on nimenomaan journalistisen tekemisen suhde personointiin. Ja mitä tarkoittaa vastuullinen personointi? Käymme läpi myös personointiesimerkkejä ulkomailta: Schibsted ja Particle.

Jos jokin otsikko on kenen tahansa mielestä klikkiotsikko, onko se silloin oikeasti klikkiotsikko, eli otsikolle ei ole katetta? Vai voiko olla, että klikkiotsikko-termistä on tullut kiertoilmaus jollekin muulle tyytymättömyydelle – ja otsikointi ei olekaan niin huonoa kuin puhutaan, vaan siitä on tullut sijaiskärsijä? Kuva: Samuli Harjunpää/ Tehtaankatu Oy.

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

Algoritmien ja tekoälyn kehitys on nostanut soittolistat – tai soittolistaistumisen – kuumaksi kehityskohteeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Esimerkeistä käyvät vaikkapa Spotifyn tekoälykuratoimat daylistit, Disney+:n uusi soittolistaominaisuus, Google Discovery uutisfiidi tai Tiktokin tuunattavat fiidit. Uutismediassakin voi nähdä merkkejä soittolistaistumisesta, mutta hieman eri tavalla.

Google, Reddit, tekoälykäyttöliittymät…esimerkkejä löytyy jo. Ovatko linkit uutismedioihin katoava luonnonvara? Jos tämä on yksi kehityskulku, miten perinteinen media voi tällaisessa ympäristössä pärjätä? Käyttökokemuksella? Sisältöjä muuttamalla? Peleillä?

Mediassa puhutaan aina löydettävyydestä, mutta onko matka tärkeämpi kuin päämäärä? Kaikki jotka etsivät, eivät ole eksyksissä. Entä mitä tarkoittaa product-market-fit-käsitteen vastinpari problem-solution-fit? Tähän kaikkeen löydät vastauksen tästä jaksosta.

Ovatko medioiden strategioista viime vuosina kadonneet viittaukset media-alaan? Milloin mediayhtiöiden strategioista tuli tällaisia? Entä miksi “asiakas keskiössä”-ilmaus pitäisi kieltää? Tähän ja täydellisen strategian metsästykseen löydät vastaukset tästä jaksosta.

Käymme läpi median muutosta SWSX-tapahtumassa kuultujen sitaattien kautta. Kuten: Vähänkin kitkaa on paljon kitkaa / Rekrytoi intohimon perusteella, ei taitojen / Sen pitää pysähtyä, se on Waymo. / Ihmiset tekevät outoja asioita. / Lemmikit ovat uusia lapsia ja kasvit uusia lemmikkejä. / Yleisöt ovat kutsuja, ei ohjeita. / Ajat ovat kiireellisiä, hidastetaan vauhtia. / Zoomaa sisään, zoomaa ulos….

Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.

Mitä tarkoittaa hyperpersonointi? Tai väite, että yritysten tulee jo valmistautua aikana, jossa osa asiakaskohtaamisista on käytännössä kahden tekoälyn keskustelua, vaikka ihminen siellä välissä vielä keikkuukin.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisestä jaksosta tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi viisi (5) vuotta! Sen kunniaksi päätimme kysyä etukäteen kuuntelijoiltamme vinkkejä, millaisia kysymyksiä meidän toivottaisiin käsittelevän. Kysymykset olivatkin kerrassaan loistavia! Ne liittyivät mm. media-alan yhteiseen mittausvaluuttaan, somehaittojen mahdollisuuksiin perinteiselle medialle, analytiikan ja kyselytutkimusten suhteeseen sekä siihen, mitä jää käteen muille kuin winner takes it all -toimijoille, kun puhutaan vaikkapa paikallismediasta.

Jaakon ja Kallen vieraana on tekoälyn huippuasiantuntija Minna Mustakallio, joka työskentelee AI and Impact Leadinä liikkeenjohdon konsultointiyritys Un/knownissa. Jaksossa syvennytään vastuulliseen tekoälyyn erityisesti mediakontekstissa.

"Olisipa hienoa, jos analyytikko voisi joskus jutella koneen kanssa" - näin pohdimme kolme vuotta sitten tämän podcastin tekoälyjaksossa, Se oli aikaa ennen ChatGPT:tä ja muita generatiivisen tekoälyn työkaluja, joten nyt on hyvä hetki päivittää tilanne: miten konkreettisesti tekoälyn vaikutus näkyy analytiikassa – asiakkuuksista analytiikkajärjestelmiin – ja miten analyytikon työ muuttuu.

Jakson kimmokkeena oli tällä viikolla julkisuuteen tullut tieto kansainvälisestä ja monikielisestä Global Press Journal -mediasta, joka liioitteli tavoittavuuslukujaan 100-kertaisiksi markkinointimateriaaleissaan ja mediakortissaan. Viitisen vuotta sitten julkaisimme Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisen jakson, jonka nimi oli ”Media ja suurten yleisöjen harha – ovatko kaikki mittarit kelvottomia”. Jakso on yksi kuunnelluimmista. Jatkamme samasta teemasta: mikä on viidessä vuodessa muuttunut, vai onko mikään? Viisi vuotta sitten ei ollut esimerkiksi Onlyfansia – jolla saattaa olla yllättävä rooli suurten yleisöjen harhasta "parantumisessa".

Myös media-alalla pätee vanha totuus, että läheinen tulevaisuus usein yliarvoidaan ja kaukainen aliarvioidaan. Toimintaympäristön ennakointi on strategisesti viisasta, kun halutaan hahmottaa mahdollisia kehityskulkuja ja mihin satsata. Jälkikäteen on helppo todeta, että kaikkeen hypeen ei kannata ensiaallossa kaikkia rahojaan laittaa. Jaksossa käydään läpi mm. Aikakausmedia.fi-julkaisun tekemää koostetta media-alan innovaatioraporteista vuodesta 2010 lähtien.

Kasvuhakkerointi eli growth hacking eli kasvun hakeminen epätavanomaisilla menetelmillä ei ehkä ole aivan yhtä kuuma pöhinäsana kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, mutta termiin ei kannata takertua: on monia tapoja hakea kasvua yhdistämällä sisältö-, tuote- ja palvelukehitystä. Tekoälyn kehitys tuo lisää mahdollisuuksia.

Miksi uutismedian mittarit ovat pysyneet vuosikausia samoina – esimerkiksi sivulataukset – vaikka esimerkiksi tulevaisuudentutkijat, kuten amerikkalainen Amy Webb, ovat kauan ennakoineet näiden ”huomiomittareiden” loppua. Entä vaikeuttavatko Euroopassa korostuvat tietosuoja-asiat uutismedian mittaamisen kehittämistä? Miksi monesta eri luvusta koostettavat indeksit eivät välttämättä ole hyvä ratkaisu?

Useimmiten suvi on hiljainen, mutta ei nyt!

Tämä on ensimmäinen Olutta ja analytiikkaa -Minicast! Pureudumme ajankohtaisiin analytiikka-aiheisiin max. 10 minuutin jaksoissa, jonka voit nauttia tuoreena vaikka kesämökin wc:ssä! Aloitamme tietysti itsestämme eli painonhallintaproggiksestamme, jossa analytiikalla oli roolinsa ja jonka lopputuloksen lupasimme kertoa

FAST. Mikä ihmeen FAST? Free ad-supported streaming television eli FAST on nyt kuumimmista kuumin sanayhdistelmä suoratoistobisneksessä. Mutta mistä tässä kuumassa perunassa on kyse varsinkin kun mainosmyynti ja asiakkaiden määrä ovat vielä vähintäänkin kysymysmerkkejä. Suomessa on juuri päästy kokeilemaan uusia FASTeja, nimittäin Sanoman Ruudun kautta lanseerattuja kanavia, kuten Huutokauppakeisari, Ryhmä Hau, Star Trek, Frasier, Melrose Place... Tässä tiukassa katsauksessa perkaamme läpi ilmiön ja pohdimme sen menestymisen mahdollisuuksia hyvinkin kilpaillussa markkinassa.