Arviolta 80 prosenttia ihmisistä saa papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) aiheuttaman infektion elinikänsä aikana. Suuri osa infektioista paranee itsestään, mutta HPV:n aiheuttama tulehdus on silti kohdunkaulan syövän tärkein riskitekijä. Seulonta on erittäin tehokas tapa ehkäistä syöpää, sillä HPV- ja papa-testit löytävät myös syövän esiasteita. Jopa kolmasosa kutsutuista kuitenkin jättää menemättä seulontoihin. Millä keinoilla seulontaan osallistumista voisi saada lisättyä? Entä miten HPV-rokote tulee muuttamaan sairauden tulevaisuutta? Peter Nymanin vieraina studiossa ovat Taru Salovaara, Suomen syöpärekisterin kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen sekä naistentautien erikoislääkäri Katja Kero Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Terveysdatasta ja hoidon vaikuttavuudesta puhutaan paljon. Mitä kaikkea terveysdata on ja voisiko se mahdollistaa yksilöllisemmän terveydenhuollon? Entä mitä kaikkea tarkoitetaan toissijaisella terveystietojen käyttämisellä? Mukana ajankohtaisessa jaksossa johtava ylilääkäri, toimialajohtaja ja dosentti Johanna Mattson Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpäkeskuksesta, kliinisen hematologian professori Kimmo Porkka Helsingin yliopistosta sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Muistisairauksista tiedetään nykyään paljon enemmän kuin vielä vuosikymmen sitten. Nykytiedon valossa korostuvat niin sairauden ennaltaehkäisy, varhaisen diagnoosin merkitys kuin toimintakyvyn tukeminen. Miten näitä asioita viedään Suomessa eteenpäin tällä hetkellä? Aiheesta keskustelemassa juontaja Peter Nymanin kanssa ovat Eino Solje, lääketieteen dosentti ja muistisairauksien tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Teija Hammar, THL:n johtava asiantuntija kansallisesta Muistipalvelupolku -hankkeesta.

Roche perustettiin vuonna 1896 Baselissa, Sveitsissä. Millaista on tulevaisuuden terveydenhuolto? Entä miten lääketiede ja diagnostiikka ovat muuttuneet vuosien varrella? Rochen yksi prioriteetti on syöpätaudit – miten esimerkiksi genomiprofilointi vaikuttaa syövän hoitoon? Näistä asioista keskustellaan tämän kertaisessa erikoisjaksossa. Peter Nymanin vieraina studiossa ovat Roche Diagnostics Oy:n myynti-ja markkinointijohtaja Jaana Mantere ja Roche Oy:n lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi. Lisäksi jaksossa kuullaan Roche Diagnostics Oy:n toimitusjohtajan Matheus Vieiran sekä Roche Diagnostics Sveitsin toimitusjohtajan Timo Niskasen haastattelut.

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on kolmen yleisimmän syövän joukossa sekä naisilla että miehillä. Yksi keuhkosyöpään liittyvistä haasteista on, että se todetaan usein vasta levinneessä vaiheessa. Kuinka diagnostiikkaa voisi nopeuttaa? Entä mikä on tyypillisin väärinkäsitys keuhkosyöpiin liittyen? Keuhkosyövän hoidon ja lääketutkimuksen tilannetta jaksossa avaavat keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos HUSista ja Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi. Mukana keskustelussa on myös Marjo Forsblom, jolle diagnoosi keuhkosyövästä tuli täytenä yllätyksenä.

Hemofilia tunnetaan myös nimellä verenvuototauti, mutta millainen sairaus on kyseessä? Entä mikä on lääkehoidon tilanne? Peter Nymanin kanssa studiossa ovat lasten hematologian ja onkologian erikoislääkäri Minna Koskenvuo HUSista sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.  Etäyhteydellä keskusteluun osallistuu Annina Purtsi, jonka 12-vuotias lapsi sairastaa A-hemofiliaa. Millaista on lapsiperheen arki hemofilian kanssa?

Suomi on ollut viime vuosiin asti korkealla syövän hoidon tilastoissa. Hoidon ja diagnostiikan kehitys edellyttää kuitenkin muutoksia myös suomalaiseen terveydenhuoltoon. Ollaanko hoitotilastoissa kärkisijoilla myös 10 vuoden päästä vai onko suunta alaspäin? Kuinka huolehditaan siitä, että myös potilaat voivat osallistua hoitopolkuun liittyvään päätöksentekoon? Peter Nymanin vieraina Terveysradiossa ovat Suomen Suolistosyöpäyhdistys Coloresin toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä, Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien ylilääkäri, professori Heikki Minn, sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Yksilöllinen terveydenhuolto on tämän vuosikymmenen terveydenhuollon megatrendi ja tulevaisuudessa terveydenhuollossa nähdäänkin yhä yksilöllisempiä ratkaisuja ja hoitoja. Mutta mitä yksilöllisellä terveydenhuollolla oikeastaan tarkoitetaan? Ollaanko Suomessa edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä terveysdatan hyödyntämisessä? Entä millaisia konkreettisia muutoksia potilaiden arkeen on odotettavissa? Peter Nymanin vieraina Terveysradion studiossa ovat Findatan johtaja Johanna Seppänen, Kaiku Healthin toimitusjohtaja Lauri Sippola sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Noin yhdellä sadasta suomalaisesta on sydämen vajaatoiminta. Kyseessä on tila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Vajaatoiminta kehittyy, kun erilaiset sairaudet heikentävät sydänlihasta ja sen supistumiskykyä. Noin 90 prosentissa tapauksista taustalla todetaan olevan sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine tai läppävika. Mitkä ovat ne hälytysmerkit, joihin pitäisi viimeistään reagoida? Mikä on sydämen vajaatoiminnan ennuste ja mitä odotetaan tulevaisuudessa? Entä mikä on potilaan oma rooli sairauden seurannassa? Jaksossa sairauden hoitomuotoja avaa kardiologian erikoislääkäri Juuso Blomster. Lisäksi vieraina ovat Espoon sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Annukka Siro sekä Vesa Kurikka, joka sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vesalla todettiin sydänlihasrappeuma hänen ollessaan vain 43-vuotias.

Biopankit kokoavat tietoja ja näytteitä suostumuksen antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta varten. Miten biopankeista saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty? Kenellä on pääsy biopankkinäytteisiin? Onko yhteistyö biopankkien kanssa lääkeyhtiölle vain takaovi potilastietoihin? Peter Nymanin vieraina ovat Suomen biopankkien osuuskunta FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti, Auria Biopankin johtaja Lila Kallio sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi. Suomen Biopankkien sivuilta löydät lisätietoja biopankkitutkimukseen osallistumisesta.

On arvioitu, että noin puolet Alzheimerin tautiin sairastuneista eivät saa diagnoosia, koska eivät osaa hakeutua tutkimuksiin tai oireita ei tunnisteta. Miten alkava muistisairaus voitaisiin diagnosoida varhaisemmassa vaiheessa? Entä voiko taudin etenemiseen vaikuttaa? Peter Nymanin luotsaaman podcastin vieraina ovat Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu sekä Maire Virkki, joka sairastaa alkavaa Alzheimeria. Ajankohtaista tutkimusta jaksossa valottaa geriatrian professori Miia Kivipelto.

Miten varmistetaan se, että kaikki suomalaiset saavat tasa-arvoista ja parasta mahdollista hoitoa? Onko ongelmallista, että uusia lääkkeitä ei oteta kaikkialla käyttöön yhtä nopeasti? Miten tasapainotetaan potilaan etu ja hoidon tasa-arvoisuus maailmassa, jossa lääkehoito on mahdollista räätälöidä hyvinkin yksilöllisesti? Näitä teemoja pohtivat Kelan ylijohtaja Elli Aaltonen, FIMEA:n ylijohtaja Eija Pelkonen ja Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi yhdessä juontaja Peter Nymanin kanssa.