Monissa urheilulajeissa kootaan jatkuvasti kaikkien aikojen parhaita kentällisiä ja miksi ei samanlaista harkintaa voisi kohdistaa myös uskontojen perustajiin. Uskontojen perustajien ykköskentällisessäni viilettää keskushyökkääjänä itsestään selvästi Buddha, sillä hän on ylivoimainen suosikkini tässä hyvin sekalaisessa seurakunnassa. http://uskoitseesi.blogs.fi

Richard Dawkins puhuu teoksessaan The God Delusion "uskon viruksesta", joka tarttuu jo lapsuudessa. Hän korostaa, että evoluutio on kehittänyt lapsen mielen sellaiseksi, että lapsi luontaisesti hyväksyy kaikki auktoriteetiksi hyväksymiensä ihmisten esittämät asiat sellaisenaan niitä lainkaan kyseenalaistamatta. http://uskoitseesi.blogs.fi/2007/01/05/uskon_virus~1517018

Richard Dawkinsin lanseeraama uskon viruksen käsite avaa aivan uusia näköaloja uskojen leviämistapojen ymmärtämiseen.Kun tarkastelee uskoa helposti tarttuvana sairautena, on helppo esimerkiksi ymmärtää, ettei usko ole suinkaan perinnöllinen sairaus, vaikka se hyvin usein peritäänkin. http://uskoitseesi.blogs.fi

Oletko koskaan miettinyt miksi uskovien pitää kokoontua säännöllisesti yhteen julistamaan toisilleen ainoaa totuuttaan, mutta ateisteilla ei tällaista tarvetta ole? Kyse on luonnollisesti vahvistamisesta. Kun ihminen omaksuu kokonaan todistamattomissa oleville väittämille perustuvan opin, on suorastaan väistämätöntä, että hän jossain vaiheessa alkaa kuitenkin myös itse miettiä näiden väitteiden perusteita. Kaikkien pelkkään uskoon perustuvien oppirakennelmien perusongelma on tämän oman ajattelun torjuminen. Koko teksti on osoitteessa http://uskoitseesi.blogs.fi

Eräs tätä blogia kommentoinut kirjoittaja antoi viestissään ymmärtää, että tiede olisi hänen mielestään ainakin hyötynyt viime vuosisadan maailmansodista, jollei jollain tavalla jopa niiden aiheuttajakin. Kirjoittajan mielestä uskolla sen sijaan ei ollut näiden sotien kanssa mitään tekemistä. Olen kuitenkin tästä asiasta aivan toista mieltä. http://uskoitseesi.blogs.fi/2007/03/03/usko_ja_aatteet~1842024

Minua on alkanut yhä enemmän vaivata se miksi uskontoja ei voida arvioida samalla tavalla kuin muita ideologioita. Kukaan ei kimmastu, jos sanon kommunismia menneisyyteen jäykistyneeksi ja ahdasmieliseksi aatteeksi, mutta jos väitän samaa muhamettilaisuudesta, syyllistyn monen mielestä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. http://uskoitseesi.blogs.fi

Richard Dawkinsin luoma uskon viruksen käsite on erittäin tärkeä, kun pohditaan niitä mekanismeja, joiden avulla erilaiset uskot leviävät populaatioissa. Uskon viruksen käsitteen avulla voidaan nähdä aivan uudessa valossa ne tavat, joilla uskomukset säilyvät ja vahvistuvat. http://uskoitseesi.blogs.fi

Yksilön uskonnollisella vakaumuksella ei ole yhteiskunnan kannalta merkitystä niin kauan uskonto pysyy yksityisasiana. Ongelmaa ei siis ole niin kauan kuin johonkin vakaumukseen uskova ei yritä pakottaa muita ihmisiä elämään tai toimimaan oman vakaumuksensa mukaan. http://uskoitseesi.blogs.fi

Jopa tärkeimpänä perusteluna uskonnolle esitetään usein väite, että vain uskonto tuo moraalin yhteiskuntaan. Väitetään jopa, että ilman uskontoa ei voi olla moraalia. Meidän nykyisin hyväksymällämme moraalikäsityksellä ei kuitenkaan ole käytännössä enää juuri mitään kiinnekohtia esimerkiksi Raamatun kuvaamassa seemiläisessä paimentolaisyhteiskunnassa tuhansia vuosia sitten voimassa olleen moraalikäsityksen kanssa. http://uskoitseesi.blogs.fi

Meillä luterilaisissa maissa uskonto ja kirkko ovat meidän onneksemme vetäytyneet kiltisti pois julkiselta areenalta. Ne eivät enää tosissaan yritäkään saada valtiovaltaa toimimaan puhdasoppisen kristinopin mukaisesti. http://uskoitseesi.blogs.fi

Tämä jakso ei ole ääneen luettu essee, kuten useimmat muut jaksot, vaan eräänä aamuna matkapuhelimen nauhuriin luettu spontaani ajatuspurkaus, jossa on kuitenkin sen verran asiaa, että otin sen mukaan, vaikka tarina hieman vaelteleekin....

Suomalainen tutkija sanoi taannoin muhamettilaisen maailman kärsivän edelleen väkivaltaisten ristiretkien aiheuttamasta traumasta. Tutkijan mukaan tämä trauma hiertää edelleen läntisen maailman ja muhamettilaisen maailman välejä. Tämä on taas sitä tyypillistä länsimaista itsekriittisyyttä, jossa vika on aina meissä itsessämme, jos joku vihaa meitä. http://uskoitseesi.blogs.fi

Olen viime aikoina tutustunut aiheeseen perehtyneiden psykologian, aivotutkimuksen ja evoluutiobiologian tutkijoiden tutkimustuloksiin ja jonkinlaisen yhteenvedon aikana on varmasti pian. Ajattelin kuitenkin ensin esitellä niitä tutkijoita, joiden ajatuksiin olen itse viime kuukausina eniten tutustunut. http://uskoitseesi.blogs.fi

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa edistynyt valtavin harppauksin oikeastaan koko sodanjälkeisen ajan. Itse asiassa naisen asema on pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa jo turvatumpi ja tasa-arvoisempi kuin missään muussa yhteiskunnassa tai yhteisössä koskaan koko tunnetun maailmanhistorian aikana. http://uskoitseesi.blogs.fi

Muhamettilaisuuden perusongelma on, että se on lukittu kehittymättömyyden tilaan. Useimmat kristilliset uskontokunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosisatojen mittaan ympäröivän yhteiskunnan ja maailman kehityksen mukana. Muuttumaton ja mukautumaton muhamettilaisuus taas pyrkii vetämään muun yhteiskunnan omalle vuosisatojen takaiselle kehitystasolleen. http://uskoitseesi.blogs.fi

Eräs kristinuskon ja muhamettilaisuuden kovimpia myyntivaltteja on aina ollut lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä. Nämä uskonnot lupaavat kylmän rauhallisesti, että voit tavata kaikki rakkaasi ja viettää kuolemasi jälkeen uuden loputtoman elämän ilossa ja onnessa. http://uskoitseesi.blogs.fi

Oletko koskaan ihmetellyt miksi kaikki Raamattuun pohjaavat uskonnot pitävät epätoivoisesti kiinni siitä, että niiden oppi on nieltävä sellaisenaan kokonaisena, vaikka mukana on yleensä melkoisen vaikeasti nieltäviäkin outouksia?

Elämän tarkoitus on ikävän karkoitus, laulaa Martti Syrjä ja esittää samalla hyvin mielenkiintoisen filosofisen väitteen. Douglas Adamsin ’Linnanradan käsikirja liftareille’ –kirjassa maailman kaiken tiedon omaavan tietokoneen vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta taas on tylysti: 42.

Uskon vahvasti, että oma elinikäinen ateismini perustuu siihen, että en ole nimenomaan varhaislapsuudessani joutunut uskonnollisen kasvatuksen kohteeksi.

Tämä kirjoituskokoelma syntyi, kun päätin kirjoittaa päästäni ulos siellä jo kolmen vuosikymmenen ajan liikkuneet ajatukset uskosta ja etenkin omaksi tiekseni jo varhaisessa teini-iässä valitsemastani uskonnottomuudesta.