Identiteetti, kuka olen, mitä “leimoja” itsessäni kannan, millaisia tarinoita itselleni kerron siitä kuka luulen olevani? “Today, I’m not what I think I am; I’m not what you think I am; I am, what I think you think I am”, lause, jonka Jay Shetty, modernin ajan munkki sanoi eräässä haastattelussa puhuttaessa identiteetistä, lainaten 1900 alkupuolella eläneen sosiologi Charles Horton Cooley ajatusta identiteetistä. Shetty nosti lauseen viitaten siihen, mitä nykyajan sosiaalinen media, uutiset, alati vaihtuvat vaikutteet, trendit ja tällähetkellä kovaa buumia tekevä tekoäly ja kuvien muokkaustekniikat tekevät meidän käsitykselle itsestämme. On tärkeää oppia tutkimaan itseään, sekä pysähtyä kuuntelemaan sitä ääntä, mikä on helposti saattanut hukkua tuon kaiken muun alle. Sillä tärkein matka mitä elämässäsi voit tehdä, on matka itseesi. Löytää oma tarinasi, sekä ehkä katkaista jotain sellaista negatiivista karmaa, jatkumoa, mikä on kulkenut sukupolvelta toiselle. Nykytutkimus on tarkastellut minäkäsitystämme vuosien ajan löytänyt erilaisia neurotieteellisiä selityksiä sille, mistä tällähetkellä identiteettimme näyttäisi koostuvat, sekä miten määritämme “minuutemme”. Tule mukaamme pohtimaan identiteetin rakenteita, sekä kuulemaan ketkä kaksi “sinua” mielessäsi asuu. Toivottaen Team Ihmiskoodin kaikukammiossa asuvat podistit Mikko & Peltsi

Aistimme olemassa olevaa ympäristöämme monin eri tavoin. Usein tähän ei edes tule kiinnitettyä suuremmin huomiota, siitä huolimatta kuinka paljon dataa keräämme kaikesta, mitä ympärillämme tapahtuu, sekä mitä “sisällämme” tapahtuu. Monet näistä kokemuksista valuukin sankoon, johon kuuluvat niin sanotut arkipäiväiset kokemukset, joihin emme enää kiinnitä niin paljon huomiota. Tuttu ympäristö, tuttu reitti keittiöön, töihin ajaminen autolla tai pyörällä sujuu suuremmitta ongelmitta, koska monet asiat ovat jo useaan kertaan koettuja ja aivot ovat oppineet “ennustamaan” tulevaa - tuttua ja turvallista, valtaosin. Mutta entä kun jokin asia muuttuu? Kun ympäristössä tapahtuu jotain uutta, joka tuo tuttuun tilanteeseen uuden mausteen? Tai jos menetämme hetkeksi jonkin merkittävän aistimme, olipa kyseessä haju, maku, näkö, tasapaino tai kuulo? Mitä se merkitsee ja miten kehomme aistijärjestelmät reagoivat ja yhdistävät keräämäänsä dataa, jotta hahmotamme ympäristömme toivotulla tavalla? Jaksossa kurkistamme aistiemme kiehtovaan maailmaan ja teemme katsauksen siihen, mitä esimerkiksi termi “sensory mismatch” tarkoittaa, mistä se voi meille muodostua ja miten kehomme voi reagoida tapahtumaan. Tervetuloa ottamaan ensikosketus aistiemme tulkintaan hieman eri tavoin kuin ehkä normaalisti tulisi ajatelleeksi. Toivottaen Team Ihmiskoodin hieman aistiharhaiset herrat Mikko & Peltsi

Koodisana - Hyvä "Elämä on asennekysymys", näin ainakin sanonta kuuluu. Väitän, että tuossa sanonnassa on kyllä paljon totuutta ja viisauttakin sisällään. Elämä on täynnä satunnaisuutta ja ennustamattomuuksia, joihin emme voi itse vaikuttaa. Osaan toki voimme, mutta paljon on tapahtumia, joissa meidän roolimme on olla joko matkustajana tai sivustaseuraajana, tarkkailijana. Tällä en suinkaan silti tarkoita sitä, että minulla itselläni ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämääni tai ympäristööni - todellakin on. Kuitenkin paljon on toimintamme ja kontrollimme ulkopuolella. Mutta se, miten näihin asioihin suhtaudun, sen voin valita. Tähän kiteytyy oma valmennusfilosofiaani adoptoitunut sana "Hyvä/Good", jonka ovat omat valmennettavani monesti kuulleet eri asiayhteyksissä. Toki etenkin silloin, kun suunnitelmat ovat toteutuneet onnistuneesti ja tulosta on tullut, mutta myös silloin, kun on tullut odottamattomia takapakkeja loukkaantumisten tai muiden elämän tuomien yllätyksien takia. Tätä sanaa johtaa aina pysähtyminen siihen, miksi "hyvä". Silloinkin, kun tilanne voisi näyttää todella kurjalta ja negatiiviselta. Joskus tuon sanan lausun viiveellä, antaen tilaa akuuteille tunteille, jotka ovat myös oikeutettuja siihen tilanteeseen ja kokemukseen. Mutta pian tämän jälkeen alkaa prosessi, johon usein tuo sana liittyy. Kyse on ratkaisukeskeisestä ajattelutavasta sekä asenteesta. Mihin kaikkeen tätä sovellan ja mihin se ei välttämättä sovellu? Miksi sinun kannattaisi pohtia tätä sanaa omassa arjessasi ja asenteessasi? Sillä jos se ei löydy omasta työkalupakista, sen olisi ehkä korkea aika löytyä, sillä uskon, että Hyvä-sanalle olisi hyvää käyttöä. ;) Hyviä kuunteluhetkiä juuri sinulle! Team Ihmiskoodin "Hyvän lähettiläät" Mikko & Peltsi https://youtu.be/IdTMDpizis8?si=lA4scoTjlW0_hA0O

Jokainen meistä on elämänsä aikana kohdannut taatusti jonkinasteisen loukkaantumisen joka on laittanut treenaamisen tai jopa arjen perusliikkumisen hetkeksi tauolle. Kolhuja tulee ja menee - niiltä tuskin voi välttyä meistä kukaan, mutta se miten niistä palautuu takaisin täyteen toimintakykyyn on merkittävää. Arjessa kohtaamme jatkuvasti muuttuvia tilanteita, jotka äärimmillään voivat olla loukkaantumiseen johtavia nopeita tapahtumaketjuja. Se miten reagoimme, pystymme mukautumaan ja adaptoitumaan tilanteen synnyttämiin vaateisiin on keskiössä lopputuloksen kannalta. Urheilufysioterapeutti, kuntoutuksen ja adaptiivisen liiketaidon opettamisen huippuammattilainen, Marko Grönholm avaa jaksossa ajatuksia, miten voisimme kehittää liiketaitoa ja adaptiivisuutta reagoida muuttuviin olosuhteisiin, sekä miten valmistaa kehoa ja mieltä oikealla tavoin tulevaan harjoitukseen ja ymmärtää harjoittelun oikeaoppista kuormituksen säätelyä? Näistä ja paljon muusta keskustelemme Markon kanssa jaksossa, jossa selviää myös miksi kannattaisi olla jakson otsikon jyrsijöistä jompi kumpi. Podterveisin Ne toiset jyrsijät, Team Ihmiskoodin Mikko ja Peltsi Marko Grönholm fact file Tuki- ja liikuntaelinongelmien fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. Vastaa Terveystalon fysioterapiatoiminnasta Turussa ja toimii koulutustehtävissä ympäri Suomea. Ollut mukana lukuisissa fysioterapia-alan kirja- ja kirjoitusprojekteissa ( ) Valittu Vuoden Fysioterapeutiksi 2022 (Suomen Fysioterapeutit) Toiminut jalkapallon Veikkausliigassa erotuomarina kausina 2013-2019 Markon Podcast: Fysioterapiaa liikkeellä - kasuaaleja keskusteluja https://open.spotify.com/show/0P0tchjktPeMcu9pVAWxsC?si=79f0f2506a6449f9

Isometrinen harjoittelu - voimaa vailla näkyvää liikettä Isometrinen harjoittelu on tullut vuosien aikana treenimaailmassa tutuksi mitä erilaisimmissa trendeissä kuntoilijoiden keskuudessa. Kuten hyvin usein, ihmisrotumme uskolliseen tyyliin, homma karkaa jopa liioittelun puolelle tässäkin trendissä ja lopulta hurjimmat jäkittää lankkuasennossa kotisohvan vieressä jopa tunteja. Koska haaste kiertää somessa, niin miksipä ei. :) Isometrinen, eli kansankielellä staattinen-harjoittelu ei kuitenkaan ole turhanpäiväistä “jäkittämistä” liikkumattomana patsaana, vaan sillä on tärkeä rooli harjoittelussa, jota voidaan soveltaa moneen eri tarkoitukseen. Mitä tarkoitetaan isometrisellä harjoittelulla, mihin tätä harjoitusmuotoa voisi soveltaa sekä mitä eri perinteisiä isometrisen harjoittelun metodeita on olemassa? Näistä ja paljon muusta aiheeseen melkein liittyvästä rupatellaan Peltsin kanssa rennosti lankkuasennossa köllötellen, joten hyppää mukaan kylkikaaria hivelevään sivulankkuun – muista kuitenkin konsultoida lääkäriäsi ennen harjoittelun aloittamista – kanssamme ihmettelemään mitä ihmettä esimerkiksi Jari Isometsällä on tekemistä tämän aiheen kanssa? Vähän jo otsasuonia pullistelevin terveisin, Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi Lähteet: https://www.just-fly-sports.com/modern-speed-training-alex-natera/ https://barbend.com/isometric-training/ https://nydnrehab.com/blog/how-isometric-exercises-can-reduce-tendon-pain/ https://blog.nasm.org/isometric-exercises https://zhealtheducation.com/blog/overcoming-vs-yielding-isometrics-what-they-are-and-why-it-matters/ https://www.sciencedirect.com/topics/nursing-and-health-professions/isometric-exercise

Elämä itsessään on mielenkiintoinen loppumaton tapahtumien verkko jossa syy-seuraus -suhteet, kausaalisuus, mutta myös täysi kaaos ja sattumanvaraisuus näyttelevät loputonta näytelmäänsä. On kuitenkin tiettyjä lainalaisuuksia - kuten esimerkiksi painovoima, jonka olemassa olo täällä maapallolla on vakioitu, jota, halusimme tai ei, emme pysty tahdonvoimalla kumoamaan normaaliolosuhteissa. Painovoiman lisäksi elämässä on lähes laiksi luettavia ja käytännössä happotestattuja viisauksia, joita vastaan kiistely tai niiden vähättely on lähes tarpeetonta. Ne ovat syntyneet tuhansien ja taas tuhansien toistojen saatossa, ihmisten huomaten, että toistettaessa kyseistä toimintamallia sen lopputulos on suurella todennäköisyydellä ennustettavissa, toki edelleen jättäen tilaa sille sattumalle tai kaaokselle. Mutta ”odsit” ovat siirtyneet suuremmin kausaalisuuden suuntaan. Mitkä ovat nämä yhdeksän universaalia itämaista (kuten myös länsimaista) viisautta, joiden kautta toimiminen voisi tuottaa todennäköisesti parempaa lopputulemaa monelle osa-alueelle elämääsi? Tervetuloa mukaan poikkifilosofiseen hetkeen kanssamme ja nappaa mukaasi pala itämaista viisautta joilla luoda arjen menestystarinoita! Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi

Albert Einstein totesi kuuluisasti: "Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Sillä tieto rajoittuu kaikkeen siihen, mitä nyt tiedämme ja ymmärrämme, kun taas mielikuvitus kattaa koko maailman ja kaiken, mitä koskaan tulee tietää ja ymmärtää." Mielikuvituksen avulla ihmiset voivat tutkia ideoita asioista, jotka eivät ole fyysisesti läsnä, sekä luoda jotakin sellaista, mitä todellisuudessa on mahdotonta rakentaa. Mutta lopulta uskaliaimmatkin ideat ovat saaneet ajan saatossa todellisen muodon – kuten esimerkiksi Wrightin veljesten haaveet lentokoneen rakentamisesta. Tätä ajatusta ja mielikuvituksen tuottamaa unelmaa edelsivät jo aikanaan 1500-luvulla Leonardo da Vincin hahmotelmat lentolaitteista. Mielikuvitukseen liitetään usein lapsenmielisyys – kyky tarkastella ympäröivää todellisuutta vailla ehtoja, sääntöjä tai olettamuksia. Kyky leikkiä ajatuksilla ja antaa mielen luoda ja tehdä taikojaan. Tätä taitoa tulisi vaalia koko ihmisiän, sillä sen neurologiset vaikutukset – kuinka eri aivoalueemme aktivoituvat ja tekevät moninaista yhteistyötä, sekä miten unelmointi ja mielikuvitusleikit vapauttavat meissä luovuutta – ovat mittaamattoman arvokkaita. Mitä aivoissamme tämänhetkisen tutkimuksen valossa tapahtuu, mitä mielikuvitus on ja miten sitä voi harjoittaa? Entä miten tarina muuttuu, kun sen kerronta tai siihen liitetty musiikin tyyli vaihtuu? Voit huomata, miten huikea työkalu oma mielikuvituksesi on, kun annat sille hetkeksi vallan temmeltää äärettömässä mielen leikkikentässä. Tervetuloa mukaan Ihmiskoodin Ihmemaahan, jossa aasinsillatkin on rakennettu proteiinipekonisuklaakonvehdeista. Toivottavat, Team Ihmiskoodin Mikko ja Peltsi Tehtävälista miten ruokit mielikuvitustasi: Etsi seikkailuita Kyseenalaista näkökantasi/havaintosi Unelmoi! Puhu tai laula ääneen Leiki Löydä ja luo sininen ympäristö Katso tähtiin Mene kävelylle Lähteet: “Robust prediction of individual creative ability from brain functional connectivity” by Roger E. Beaty et al. PNAS “Episodic simulation and episodic memory can increase intentions to help others” by Brendan Gaesser et al. PNAS “Brain networks of the imaginative mind: Dynamic functional connectivity of default and cognitive control networks relates to openness to experience” by Beaty, R. E et al. Human Brain Mapping “The brain’s default network: updated anatomy, physiology and evolving insights” by Randy L. Buckner et al. Nature Reviews Neuroscience “Revealing topological organization of human brain functional networks with resting-state functional near infrared spectroscopy” by Haijing Niu et al. PLOS ONE “Similarities and differences in the default mode network across rest, retrieval, and future imagining” by B Bellana et al. Human Brain Mapping https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-main-ingredient/202009/how-imagination-can-transform-your-life https://www.medicalnewstoday.com/articles/266426 https://www.scientificamerican.com/article/where-imagination-lives-in-your-brain/

Aika on yksi filosofian vaikeimmista ja eniten keskustelluista käsitteistä. Sen ymmärretään usein liittyvän tapahtumien keskinäiseen järjestykseen ja kehitykseen siten, että jokin tapahtuma sijoittuu toisen tapahtuman edelle tai jälkeen. Lisäksi on olemassa nykyhetki, tämä hetki. Wikipedia määrittelee ajan seuraavasti: "Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa, ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekunti." Sana "peruuttamaton" pysäyttää ajattelemaan. Se, mikä on nyt, ei ole enää hetken päästä, vaan siirtyy menneisyyteen. Olemassa on vain tämä hetki ja odotus tulevasta. Ikäännymme päivä päivältä, eikä kukaan meistä jää tänne ikuisiksi ajoiksi – ei edes 1980-luvun kuuluisan elokuvan "Highlander" päähenkilö, Connor MacLeod. Mielenkiintoisia numeraalisia "virstanpylväitä" elämämme eri vaiheista paljastavat tutkimukset, kuten American Time Use Survey ja Our World in Data. Mitä ajatuksia tai päätelmiä herää, kun tarkastelet näitä lukuja? Sahil Bloom on julkaissut aiheesta kiehtovan tiivistelmän, jonka lukemista suosittelemme ([https://twitter.com/SahilBloom/status/1591424548280610816).](https://twitter.com/SahilBloom/status/1591424548280610816). "smartCard-inline") Liity mukaan kuuntelemaan numeroiden tarinaa – ehkä löydät lukuja, jotka pysäyttävät sinut ja herättävät rikkaita muistoja mieleesi!

Mitä onnellisuudella tarkoitetaan? Voiko sitä määritellä, ja jos voi, niin miten? Onnellisuuden tavoittelu on ihmiskunnan historiassa ollut varmasti yksi suurimmista tutkimusmatkoista. Lukuisat laulutkin kertovat siitä – onnesta, onnellisuudesta ja, toki, sen vastavoimista: onnettomuudesta ja epäonnesta. Onnellisuudelle ei itsessään löydy tarkkaa mittaria – ehkä hyvästä syystä. Se on myös hyvin subjektiivista, henkilökohtaista ja kulttuurisidonnaista. Mikä yhdelle tuottaa onnellisuutta, ei välttämättä ole sitä toiselle. Ehkä juuri tämä tekee siitä taianomaisen? On kuitenkin olemassa elementtejä, joiden kautta onnellisuutta voi tutkia ja oppia määrittämään algoritmeja, jotka auttavat löytämään onnellisuutta. Jotkut niistä saattavat vaatia kiertoteitä: vierailuja surussa, luopumista, onnettomia hetkiä. Toiset vaativat taitoa pysähtyä ja aistia vain tätä hetkeä, elämää. Tässä jaksossa käymme läpi onnellisuutta käsitteenä, adhedoniaa eli kyvyttömyyttä kokea onnellisuutta, onnen tarpeellisuutta ja sen ”haittapuolia”, sekä tekijöitä, jotka varastavat onnellisuutta, ja keinoja, joilla voit lisätä onnellisuutta elämässäsi. Onnellisuuden taikapölyä päivääsi sirotellen, Team Ihmiskoodin ”keijukaiset” Mikko & Peltsi Lähteet: Adhendonia testi: https://www.drjudithjoseph.com/anhedoniaquiz https://greatergood.berkeley.edu/topic/happiness/definition#why-practice-happiness https://greatergood.berkeley.edu/article/item/how_much_control_do_you_have_over_your_own_happiness https://www.verywellmind.com/what-is-happiness-4869755 https://www.psychologytoday.com/us/basics/happiness

Moni kokenutkin treenaaja kompastuu varsin usein treenissä kahden olennaisen osa-alueen sössimiseen. Siihen, mitä tapahtuu ennen varsinaisen treenin alkua ja siihen, mitä suoritteiden välillä tulisi tehdä. Mitä alkulämmittelyissä tulisi ottaa huomioon ja millaisia tekniikoita tehokas alkulämmittely pitää sisällään. Entä mitä treenissä suoritteiden väleissä, tauoilla, tulisi ja EI tulisi tehdä. Tässä jaksossa Ihmiskoodi ja Pauski esittää oman (jo tutuksi tulleen) huolestumisensa ja vetää toki samaan kelkkaan Pelsinkin mukaan. Tervetuloa mukaan oppimaan 2.0 tekniikat menestyksekkääseen alkulämmitelyyn ja kuulemaan, minne ja miksi Ihmiskoodi pystyttäisi Faradayn häkin. Potentiaalisin poditerveisin, Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi

Meille on annettu tunteiden lahja - tai kirous. Opimme tunteita ja tunneilmaisua jo pienestä lapsesta pitäen - sitä kuuluisaa ”ensimmäistä” hymyä tai naurua vauvalta vastineeksi itkulle joka on yksi ensimmäisiä äänekkäämpiä ilmaisun muotoja. Tunteiden tunteminen, niiden eritteleminen, ilmaiseminen ja käsittely vaatii harjoittelua. Joillakin meistä se on helpompaa tai jopa ylikorostunutta ja joillekkin tunteiden näyttäminen - saati sitten nimeäminen - on suurien ponnisteluiden takana. Mitä ovat perustunteet, millä eri tasoilla tunteet näkyvät, sekä miten voit harjoitella tunnistamaan tunteita, niin itseltäsi kuin ehkä myös muilta ympärilläsi? Tule mukaan tunnerikkaaseen jaksoon, jossa kaksi keittiöpsykologian kandia, Pauski ja Peltsi pohtivat onko miehellä muutakin kuin näläntunne. Tunteella matkassanne aina mukana, Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi Lähteet ja hyödyllistä lisämateriaalia: https://news.berkeley.edu/2017/09/06/27-emotions/ https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1702247114 https://www.opinvoimala.fi/sivu/tunteet-ja-tunnesaately https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/tunne-ja-kaveritaitokortit-2/ Kirjallisuus: Colemann, D. 1997. Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otavan Kirjapaino Isokorpi,T., Viitanen, P. 2001. Tunnevoimaa! Tammi Pietarinen, J. 1995. Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä. Yliopistopaino Räikkönen, K., Nurmi Jari-Erik (toim.) Persoonallisuus, terveys ja hyvinvointi Tunnekartta: https://s3-us-west-1.amazonaws.com/emogifs/map.html#

Maailmassa on lukuisia sananparsia, sanontoja ja lausahduksia joihin parhaimmillaan on kiteytynyt jokin erinomainen ajatus tai ohje, joka johdattelee herättämään syvempää pohdintaa. Itselleni on vuosien saatossa siirtynyt omilta opettajiltani, mentoreiltani ja kollegoilta monia lausahduksia, jotka ovat olleet auttamassa kirkastamaan omaa oppimista ja ajattelua, sekä auttamaan jonkun tärkeän asian muistamisessa. On joitakin jopa tullut itsekkin kehiteltyä tai sopivasti muokattua oman mielen ja muistin mukaiseksi. Ajattelimme Peltsin kanssa jakaa muutamia näitä sanontoja eteenpäin jos näistä saisit itsellesi vipuvarsia omaan harjoitteluun, ravitsemukseen ja omaan hyvinvointiisi. ”Se kellä onni on niin Vermoon vetoa lyömään”, vai miten se nyt meni.. Kaskujen makuisin Ihmiskoodi terkuin Oman elämänsä Väinämöiset, Mikko ja Peltsi

Meditaatio on ollut ihmiskunnan historiassa aina läsnä. Meditaatio on saanut ajansaatossa monia eri muotoja ja tyylisuuntia aina lähes mystisistä sävyistä neurotieteen nojaamiin tekniikoihin. Mitä meditaatiolla tarkoitetaan, mitä yleisimpiä mediaatio tapoja/tekniikoita on olemassa ja mitä tutkittuja hyötyä näiden harjoittamisesta voisi olla? Raotamme mielenhallinnan mystistä verhoa ja otamme ensiaskeleen aiheen pariin podissa yhdessä Peltsin kanssa, joka on varsin meritoitunut meditoija, ai millätavoin? No, kuuntelemalla se selviää. ;) Lähes ylivertaisin mielenhallintaterveisin Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi Muutania aplikaatioita ja sivustoja meditaation kokeilemiseen: Aplikaatiot: Calm Headspace Sivustot: https://www.mindful.org/how-to-meditate/ https://www.reveri.com/ https://kuntoplus.fi/terveys/meditaatio/meditaatio-vasta-alkajille

10 vinkkiä kehon muokkaukseen ja lihaskasvuun Vuosi on nyt aluillaan ja monella meistä on asetettu erilaisia kasvutavoitteita: ura, henkilökohtainen kasvu, uuden oppiminen, kestävyyskunnon parantaminen..Kenellä mitäkin. Päätimme aloittaa Ihmiskoodissa tämän vuoden vahvasti, eli sukeltaa lihasten kasvattamisen, hypertrofisen harjoittelun, prinsiippeihin. Mitä kehossa tapahtuu, kun lihasmassaa pyritään rakentamaan ja millaisia kultaisia sääntöjä olisi hyvä pitää mielessä, jotta harjoittelu olisi laadukasta ja hypertrofiaa tukevaa? Kuinka paljon on riittävästi ja mikä on hukkaan heitettyä puurtamista? Hyppää kanssamme ääniaalloille, ota vinkit haltuusi ja nauti kuuluisista ”gainsseista”. Kasvuhakuista vuodenalkua toivottaen, Team Ihmiskoodi, Mikko ja Peltsi

Vuosi lähenee loppuaan ja monesti joulun pyhät on hyvää aikaa pysähtymiselle kun joulukiireet on hoidettu. Pysähtyminen antaa oivan hetken reflektoinnille, tarkastelulle mitä vuosi on pitänyt sisällään. Mitä oppeja ja kokemuksia vuosi toi tullessaan, niin hyvässä kuin huonossa ja millaisia odotuksia tai tavoitteita tulevalle vuodelle voisi asettaa? Halusimme antaa muutamia ajatuksia Sinulle oman listasi tueksi, josta voisi olla odottamatonta, käänteentekevää voimaa luomaan tulevasta vuodesta Sinun Vuotesi. Suuri kiitos teille jokaiselle kuuntelijallemme tästä vuodesta. ❤️🙏🏻 Se määrä upeita palautteita, mitä olemme teiltä saaneet on luonut uskoa siihen, että olemme pystyneet luomaan jotain sellaista, mikä on resonoinut positiivisesti elämäänne ja olette halunneet pitäneet meidät mukananne. Sydämellistä Joulunaikaa ja Upeaa Uutta Vuotta kaikille! Ensivuonna jälleen nähdään ja tehdään vuodesta yhdessä ikimuistoinen! Kiittäen, Team Ihmiskoodi Mikko & Peltsi

Itsevarmuuden koodi Itsevarmuus ja itseluottamus ovat tärkeitä ydinominaisuuksia jokaiselle meistä. Sitä rakennetaan jo pienestä pitäen onnistumisten, epäonnistumisten, esikuvien ja muiden oppien myötä. Joskus se saa kolhuja omien kompastelujen kautta, joskus jonkun muun toimesta - välillä aiheesta ja välillä aiheetta. Mutta myös toisinpäin: onnistumiset ja positiivinen palautteenanto luo lisää luottamusta omiin taitoihin. Kuten sanottu, nämä ominaisuudet eivät ole onneksi geneettisen perimän tuotoksia, vaan niitä voi harjoittaa ja kehittää. Joillakin meistä toki kyseinen "taito" on voinut mennä yliohjauksen puolelle ja reppuun on tarttunut jopa ylenpalttisesti itsevarmuutta ja itseluottamusta. Miten siis näitä ominaisuuksia voit kehittää ja mistä komponenteista rakentuu terve itsevarmuus? Et uskalla ottaa kuunteluun, ethän?😉 Itsevarmuutta huokuvin terveisin, Team Ihmiskoodi Pauski & Peltsi

Ihmiskehon ihmeellisyydet Ihmiskeho on uskomaton kokonaisuus, jonka läpikotainen ymmärtäminen on lähestulkoon mahdotonta. Kehossamme on paljon toimintoja joiden syntyperää tai tarkoitusta harvoin tulemme itsessään ajatelleeksi. Kuten esimerkiksi miksi auringonvalo saattaa laukaista aivastus -refleksin, entä miksi meillä löytyy nielusta outo ”päärynäpallo” tai miksi saatamme haukotella tahattomasti, tilanteessa, jossa ei tulisi haukotella? Näille kaikille löytyy fysiologiset syynsä, sekä joidenkin taitojen harjoittaminen, mitä tässä jaksossa käymme läpi, voi olla itsessään todella hyödyllisiä. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan miten Peltsin ja Pauskin kieli kääntyy, vai kääntyykö? Aurinkoisin terveisin, aivastuksella tai ilman Fotonisieppari Mikko ja lähes aurinkokuningas Peltsi

Tässä jaksossa tarkastelemme, miten kehomme ja mielemme kommunikoivat keskenään ja miten tämä yhteys vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Miten stressi, tunteet ja ajatuksemme vaikuttavat fyysiseen terveyteemme ja päinvastoin? Tarkastelemme neurologisia ja endokrinologisia prosesseja, jotka ovat avainasemassa tässä monimutkaisessa vuorovaikutuksessa, mukaan lukien roolit, joita HPA-akseli, kortisoli ja vagus-hermo näyttelevät kehomme reagoidessa stressiin. Kuinka siis voimme hyödyntää tätä ymmärrystä parantaaksemme mm. johtamistaitoja, neuvottelukykyjä ja selviytymistä haastavissa vuorovaikutustilanteissa? Jaksossa käymme läpi konkreettisia työkaluja ja tekniikoita, jotka auttavat sinua pysymään rauhallisena ja keskittyneenä, kun paine kasvaa. Hyppää mukaan ääniaalloille ja aloita oma matkasi kohti syvempää ymmärrystä siitä, miten mielesi ja kehosi kommunikoivat keskenään, sekä kuinka vaikuttaa siihen. Lämpimin the gut feeling -terveisin, Mikko & Peltsi Podcastiin käytettyä kirjallisuutta: The Body Keeps the Score: Brain, Mind, and Body in the Healing of Trauma" kirjoittanut Bessel van der Kolk "When the Body Says No: Understanding the Stress-Disease Connection" kirjoittanut Gabor Maté "Waking the Tiger: Healing Trauma" kirjoittanut Peter A. Levine "Mind Over Medicine: Scientific Proof That You Can Heal Yourself" kirjoittanut Lissa Rankin "The Mind-Gut Connection: How the Hidden Conversation Within Our Bodies Impacts Our Mood, Our Choices, and Our Overall Health" kirjoittanut Emeran Mayer "Full Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illness" kirjoittanut Jon Kabat-Zinn

Miksi kannattaa joskus epäonnistua? Epäonnistumisilta ei voi välttyä elämässä, ne aloitetaan jo lapsena kun alamme opetella kävelemään. Yritämme ja kaadumme, yritämme uudelleen. Epäonnistumisista opimme aina yleensä jotain. Se voi olla tulosta harkitsemattomuudesta, naiviuudesta, ylimielisyydestä, rohkeudesta, kokeiluhalusta, tietämättömyysestä - monesta eri syystä. Se, mitä oppia haluamme niistä ottaa tai mitä yllättäviäkin lopputuloksia joku moka voi tuoda tullessaan on osa elämän huimaa arvoituksellisuutta - sitä satunnaisuuden leikkiä, missä yksi valinta voi muuttaa ehkä koko elämäsi suunnan. Sillä epäonnistuminen ei todellakaan aina tarkoita että seuraus siitä olisi negatiivinen. Mitä mokia, emämokia ja ammatillisia kompastumisia on osunut Pauskin ja Peltsin taipaleelle ja mitä herrat ovat niistä oppineet, jos ovat. Ja mitä elämän käänteentekevää yltiöpäisestä uskalluksesta ja siitä seuranneesta mokasta voi joskus seurata. Tervetuloa kompastelemaan kanssamme ääniaalloille! Ei-aina-ykkösellä sisään tiimi, Mikko & Peltsi

Yksi monista ihmisaivojen erikoisuuksista on muistamisen taito. Mitä aivoissa tapahtuu, millä tavalla muistia tallennetaan, sekä millaisia keinoja meillä on oppia muistamaan paremmin ja tehokkaammin? Entä mitä eri tekniikoita on olemassa, jotka voivat helpottaa muistamista? Onko lukunopeudella ja lukutekniikalla väliä oppimiselle ja asian sisäistämiselle? Näistä, sekä paljon muusta aiheesta ja aiheen vierestä puhumme tässä podcastissa Peltsin kanssa. Ja jos ilmansuuntien muistaminen on ollut haastavaa, ei hätää, Peltsillä on siihen takuuvarma muistisääntö! Tervetuloa muistorikkaalle matkalle ihmisaivoihin - tätä jaksoa et halua unohtaa. :) Team Ihmiskoodi, Miehet, jotka muistavat melkein toistensa nimet.