Pitkän äänitystauon jälkeen Vehka ja Rasmus ovat historian cooleimman nobelisti, Albert Camus'n tuotannon äärellä. Luvassa eksistentialismia, Algerian haikeita kesiä ja liki varauksetonta ihailua.

Vuoden leikkauspöydällä viettänyt mega-extra-Eliot-jakso on vihdoin täällä! Vehka ja Rasmus käyvät 1900-luvun kenties kuuluisimman runoilijan tuotannon läpi juurta jaksaen. Ja Vehka pääsee viimein puhumaan Tulesta ja myrkkykatkosta.

Pitkään leikkuupöydällä seissyt Pontoppidan-jakso on vihdoin täällä! Innostava sukellus naturalismin ja tanskalaisen maaseudun historiaan on äänitetty vuosi sitten, mutta edelleen sangen kuranttia kamaa. Tiedätkö sinä ketä olivat grundtvigilaiset? Tämän kuuntelemisen jälkeen tiedät.

Neljännessä jaksossa Rasmus ja Vehka pohtivat kohtalokkaita naisia ja ajan kuljettamista mukana männynkarahkassa, sekä toteavat, että ei tämä kyllä mikään novellikokoelma ole.

Rasmus selittää, mitä riposte in tertio tarkoittaa, ja Vehka puolestaan pohtii, että kumpiko lieneekään kovempi juttu, Marvel Cinematic Universe vai Faulkner-verse. (Vastaus lienee selvä.)

Lukupiirin toisessa jaksossa Rasmus ja Vehka keskustelevat novellista "Perääntyminen".

Podcastimme palaa pitkältä tauoltaan kesälukupiirin merkeissä, kun Rasmus ja Vehka lukevat viikon kuluessa William Faulknerin "Voittamattomat" -novellikokoelman. Mutta mitä Faulknerista jää käteen, vai jääkö mitään? Näiden jaksojen myötä se selviää!

Podcastin ihkaensimmäisessä miksi ei -jaksossa perehdytään yhteen 1900-luvun ikonisimmista kirjailijoista, modernistitaituri Virginia Woolfin. Ja vastataan myös kysymykseen miksi Woolf ei koskaan saanut Nobelin kirjallisuuspalkintoa.

Ivo Andrić, ainoa balkanilainen nobelisti, vie Vehka ja Rasmuksen alueen historian pyörteisiin. Millaista on nobel-tason historiallinen fiktio? Ja oliko Andrićin valinta ohi esimerkiksi Tolkienin oikea valinta Ruotsin akatemialta? Muun muassa näihin kysymykseen vastaukset tämän kertaisessa Nobel tai ei mitään -jaksossa!

Ketterästi kuin nuori Hemingway podcastimme tarttuu liki välittömästi uusimpään nobelistiin. Autofiktion pioneerina pidetyn Ernaux'n valinta herättää ristiriitaisia tunteita etenkin Rasmuksessa, mutta tuttuun tyyliin jakson aikana Ernaux'n hienoudet avautuvat paremmin (tai no, ainakin Rasmukselle).

Vehka ja Rasmus ovat espanjalaisen melodraaman äärellä kun käsittelyssä on vuoden 1904 nobelisti José Echegaray, joka ehti elämänsä aikana tehdä suurin piirtein kaiken mahdollisen. Jaksossa päästään pureutumaan esimerkiksi arthuriaanaan ja Espanjan kuningasperheen kriiseihin. Ja vähän Echegarayn näytelmiinkin.

Pablo Neruda on yksi kuuluisimmista Nobelin voittaneista runoilijoita, mutta mitkä tekijät ovat hänen maineensa takana? Tämän kysymyksen jäljillä Vehka ja Rasmus ovat tämän jakson aikana. Luvassa paljon ymmärtämisen riemua!

Jaksossa Vehka ja Rasmus keskustelvat Roger Martin du Gardista, kirjallisuushistorian piilotetun helmestä. Tämä historijoitsija, joka rakasti lapsena saippuaoopperaa tarjoilee kahmalokaupalla hyvää draamaa ja tiukkaa aatehistoriaa.

Kuka voittaa kirjallisuuden Nobelin 6.10.2022? Oletko huolissasi siitä, että sen voittaa joku tyyppi josta et ole koskaan kuullut? Tähän huoleen Rasmus ja Vehka pyrkivät vastaamaan käymällä läpi kahmaloittain eri vaihtoehtoja. Mukana myös asiantuntevia arvioita tunnettujen kirjoilijoiden mahiksista.

Tässä jaksossa Vehka ja Rasmus perehtyvät yhteen Nobel-historian suurimmista yllätyksistä eli Pearl S. Buckin palkitsemiseen vuonna 1938. Jaksossa päästään perehtymään niin populaarikirjallisuuden luonteeseen kuin Kiinan historiaankin.

Jaksossa aiheena on Elias Canettiin, joka sai hajanaisesta tuotannostaan Nobelin vuonna 1981. Rasmus ja Vehka ovat erimielisiä siitä onko Canettin pääteos Sokeat podcastin alkutaipaleen "vaikein" kirja ja yrittävät samalla päästä valinnan tehneen Nobel-komitean pään sisään.

Jaksossa seikkaillaan tšekkiläisen avant-garden maailmassa kun käsittelyssä on runoilija Jaroslav Seifert. Vaan miten Vehka ja Rasmus pärjäävät Prahan kalmistoissa ja kaduilla?

Podcastin tähän astisen historian pisimmässä jaksossa käsittelyssä todellinen modernin tragedian mestari. Puhetta riittää kun Vehka ja Rasmus yrittävät saada edes pintaraapaisun O'Neillin loistokkaasta näytelmäkatalogista.

Kahdennenkymmenennen jakson kunniaksi ja Rasmuksen kauhuksi palaamme Nobel-historian alkuvuosiin kun käsittelyssämme on historijoitsija Theodor Mommsen. Luvassa eeppinen tarina siitä miten Vehka kohtasi monumentaalisen Rooman historian.

Jaksossa liikutaan porvarillis-kristillisissä maastossa kun käsittelyssä on 1900-luvun merkittävimpiin katolilaisiin kirjailijoihin kuuluva François Mauriac. Mammonan kiusausten ja Jumalan poissaolon alueilla liikkuva Mauriac aiheuttaa Vehkalle ja Rasmukselle harmaita hiuksia: mikä tässä nyt oikeastaan on Nobelin arvoista?