Millainen kansankuvaaja oli Aleksis Kivi? Tuleeko suomenkielinen klassikko aina luetuksi kansallisten silmälasien läpi? Kirjallisuuden myytinmurtajien viimeisessä jaksossa paneudutaan Seitsemään veljekseen ja sitä mukailevaan Riina Katajavuoren Wenla Männistöön. Lisäksi pohditaan Kiven romaanin akateemista uudelleentulkintaa, Pirjo Lyytikäisen monografiaa Vimman villityt pojat. Jaksossa käsitellyt teokset eivät niinkään haasta alkuperäisteosta kuin sen tulkintahistoriaa ja kanonisoituja tulkintoja.  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.   Jaksossa käsitellyt teokset: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Riina Katajavuori: Wenla Männistö Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.  Tämä Kirjallisuuden myytinmurtajien ainoa kotimaiseen kirjallisuuteen keskittyvä jakso on omistettu joulukuussa 2023 kuolleen kriitikko-kirjallisuudentutkija Mervi Kantokorven muistolle.

Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa perehdytään Albert Camus’n Sivullisen uudelleenkirjoitukseen, Kamel Daoudin romaaniin Tapaus Meursault. Lisäksi luemme Joseph Conradin Pimeyden sydämen muunnelmaa, Tayeb Salihin suomentamatonta romaania Mawsim al-Hijra ilâ al-Shamâl (englanniksi Season of Migration to the North). Mitä merkityksiä sivullisuus saa postkolonialistisessa kirjallisuudessa? Miltä kolonialismin seuraukset näyttävät algerialaisen ja sudanilaisen kirjailijan näkökulmasta?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtavat kansalaisaktivisti, kirjailija Maryan Abdulkarim sekä suomentaja Sampsa Peltonen. Albert Camus: Sivullinen (alkuteoksen kieli ranska, suom. Kalle Salo) Kamel Daoud: Tapaus Mersault (alkuteoksen kieli ranska, suom. Leena Rantanen) Joseph Conrad: Pimeyden sydän (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kristiina Kivivuori)    Tayeb Salih: Season of Migration to the North (alkuteoksen kieli arabia, engl. Denys Johnson-Davies) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Jakson fokuksessa ovat 1900-luvun alun yhteiskuntaluokkien kuvaukset ja niistä 2000-luvulla kirjoitetut mukaelmat. Jaksossa luetaan E. M. Forsterin klassikkoa Talo jalavan varjossa sekä Zadie Smithin romaania Kauneudesta. Lisäksi aiheena on Tiina Lehikoisen Punelma – Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin kriittinen uudelleenkirjoitus. Ovatko yhteiskuntaluokkien väliset suhteet muuttuneet? Miten luokkakokemukset eroavat toisistaan? Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtamassa ovat tässä jaksossa filosofian tohtori, vapaa kirjoittaja Taija Roiha sekä kirjailija, toimittaja Emilia Männynväli.   Jaksossa käsitellyt teokset: E.M. Forster: Talo jalavan varjossa (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eila Pennanen) Zadie Smith: Kauneudesta (alkuteoksen kieli englanti, suom. Irmeli Ruuska) Eino Leino: Jaana Rönty Tiina Lehikoinen: Punelma Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Jeesus-romaani, historiallinen romaani, ongelmaromaani – miten evankeliumeja voi uudelleenkirjoittaa? Silvia Hosseini lukee Kirjallisuuden myytinmurtajien kolmannessa jaksossa Uutta testamenttia ja sen uudelleenkirjoituksia, José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sekä Michel Tournierin romaania Kolmen kuninkaan kumarrus. Kristityille Raamattu on Jumalan sanaa, uskonnottomalle mytologiaa. Onnistuvatko romaanit myytti- ja uskontokriittisissä näkemyksissään, vai onko pyhä kirja niiden myötä entistä painavampi?  Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa teologiaakin opiskellut väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen.   Jaksossa käsitellyt teokset: Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarrus (alkuteoksen kieli ranska, suom. Annikki Suni) José Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (alkuteoksen kieli portugali, suom. Erkki Kirjalainen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole Defoen romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria. Tässä Kirjallisuuden myytinmurtajien jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva?   Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen. Jaksossa käsitellyt teokset: Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm) Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo) J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Kirjallisuuden myytinmurtajien johdantojaksossa selvitetään, mitä myytin tai klassikon uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja miten feministiset uudelleenkirjoitukset kommentoivat vanhoja teoksia. Myytit kantavat mukanaan ja toisintavat arvoja, ideologioita sekä valtasuhteita, jotka vaativat kriittistä katsetta. Uudelleenkirjoitukset osoittavat myyttien ja klassikoiden ongelmia ja sudenkuoppia, joita ei klassikkostatuksen vuoksi aina tunnisteta. Jaksossa käsitellään Christa Wolfin romaania Medeia, joka on antiikin Medeia-näytelmien uudelleenkirjoitus. Polttopisteessä on myös Jean Rhysin Siintää Sargassomeri, jossa äänen saa Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle teljetty nainen. Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjailija, teatterintekijä E. L. Karhu, joka tunnetaan feministisistä uudelleenkirjoituksistaan näyttämölle sekä romaanistaan Veljelleni. Jaksossa käsitellyt teokset: Euripides: Medeia (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Kirsti Simonsuuri) Seneca: Kaksi tragediaa – Medeia ja Thyestes (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela) Christa Wolf: Medeia – kertomus kuudelle äänelle (alkuteoksen kieli saksa, suom. Oili Suominen) Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kaarina Ruohtola) Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eva Siikarla) Sarjan käsikirjoittaja, juontaja Silvia Hosseini Sarjan tuottaja Iira Halttunen Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023–2024.

Nuoren Voiman uusi podcast-sarja Kirjallisuuden myytinmurtajat julkaistaan 14.3.! Kirjallisuuden myytinmurtajissa paneudutaan myytteihin, klassikoihin ja niiden kriittisiin uudelleenkirjoituksiin. Sarjassa selvitetään, mitä näkökulmia vastamyytit tai klassikkoromaanien muunnelmat tuovat kaunokirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Murtavatko uudelleenkirjoitukset myyttejä, vai saako klassikko vain entistä vankemman aseman? Sarjan käsikirjoitus Silvia Hosseini Sarjan tuotanto Iira Halttunen Sarjan jingle Aapo Soulanto / Artlab Jaksojen äänitys Jussi Liukkonen, Ville Liukkonen & Aapo Soulanto / Artlab Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö. Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023-2024.

Jaksossa vieraana tohtoriopiskelija Siiri Porkkala Tampereen yliopistolta. Mitä on sosiaalinen ontologia ja miten se liittyy feminismiin?

Polskis! Edna Huotari ja Sofia Blanco Sequeiros sukeltavat tällä kertaa yhteiskuntafilosofian syvään päätyyn. Kesätauon päättävässä suuressa Marx-jaksossa vieraana on Marx-tutkija Paula Rauhala Tampereen yliopistolta, joka kertoo muun muassa siitä, miten 1900-lukuinen marxismi-leninismi vaikutti Karl Marxin maineeseen ja miten hän on selviytynyt sen syövereistä. Osansa saa myös Marxin ja Friedrich Engelsin ainutlaatuinen ystävyys sekä Marxin monipuolisuus ajattelijana. Viime aikoina päätään ovat nostaneet ympäristöaiheiset ja feministiset Marx-luennat.

Syvään päätyyn sukeltaa filosofian opetukseen ja tieteenfilosofiaan! Filosofian hienous piilee usein keskustelussa ja opettamisessa, siksi se on tehtävä hyvin. Miksi tieteentekijät monesti pitävät tieteenfilosofeja negistelijöinä, vaikka kyse on rakkaudesta tieteeseen, joka ilmenee myös kritiikkinä? Edna Huotarin ja Sofia Blanco Sequeiroksen vieraana filosofi, tuleva Ressun lukion lehtori Janne Karisto.

Nykyajan toisessa keskustelussa aiheina ovat kielen, oikeustieteen ja taiteen perustat. Keskustelussa käsitellään esimerkiksi kielen vallan, luokan, monikielisyyden ja saavutettavuuden kysymyksiä niin oikeussalissa kuin taidegalleriassakin. Tarvitaanko yhteisiä perustoja ja onko niitä? Tai oliko ennen paremmin - vai eivätkö vain erilaiset äänet tulleet kuulluiksi? Keskustelemassa ovat oikeustieteen tutkija Kristiina Koivukari, taiteilija Kaino Wennerstrand ja kielitieteilijä Silva Nurmio. Keskustelun vetäjänä on toimittaja Jari Hanska.

Tanssi, evoluutiobiologia ja zen - mitä yhteisiä perustoja näillä aloilla on? Keskustelussa aiheina ovat esimerkiksi henkisyys, maailmassa olemisen verkostomaisuus ja materiaalisuus, yhteisöjen merkitykset - sekä invividualismi. Mikä oikeastaan on omaamme, vai onko kaikki perimmäisellä tasolla yhteistä? Keskustelemassa ovat evoluutiobiologi Aura Raulo, koreografi Valtteri Raekallio ja zenpappi Mitra Virtaperko. Keskustelua luotsaa esseisti Silvia Hosseini.

Polskis! Syvään päätyyn -filosofiapodcastin kolmannen jakson vieraana on filosofi Päiviö Omwami, jonka kanssa käsitellään rodun filosofiaa. Miten filosofia käsittelee valkoisuutta? Ovatko skandinaaviset maat rakentaneet tietoisesti valkoisen identiteetin? Mitä on hegemoninen valkoisuus? Omwami haluaa, että filosofit ja filosofia vaikuttaisivat yhteiskuntaan myös "pölyisten salien" ulkopuolella. Myös: VÄITTELYKILPAILU, alkaen 45:50.

Edna Huotarin ja Sofia Blanco Sequeiroksen luotsaama Syvään päätyyn saa ensimmäisen vieraansa, joka esittää tulikivenkatkuisen Foucault-kritiikin! Onko maantieteeseen perustuva mannermainen filosofia ja metodiin viittaava analyyttinen filosofia edelleen relevantti vastakkainasettelu? Onko mannermainen filosofia synteettistä? Mukana jaksossa on filosofi Mattias Lehtinen, joka tutkii muun muassa politiikan ontologiaa. Lopussa saadaan tietää tärkein, eli: keitä filosofeja Edna, Sofia ja Mattias panisivat, keiden kanssa he menisivät naimisiin ja ketkä kuolisivat.

Ajattelevatko suomalaiset kriitikot olevansa neutraaleja makuarvostelmatehtailijoita? Ainakin he ovat aika samasta puusta veistettyjä, lähinnä valkoisia humanisteja. Tiedostetaanko omien ominaisuuksien vaikutus tekstiin? Käydäänkö missään keskustelua kritiikin diversiteetistä? Tässä sitä käyvät päätoimittaja Vesa Rantama (Nuori Voima), toimituspäällikkö Anu Silfverberg (Long Play) sekä kriitikko, väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros.

Uudessa podcastissa mennään syvään päätyyn kiertämättä lähtöruudun kautta! Filosofit Edna Huotari ja Sofia Blanco Sequeiros kertovat, miksi filosofiasta kannattaa kiinnostua. Entä mitä on Ednan edustama mannermainen ja Sofian edustama analyyttinen filosofia, ja voivatko ne muuta kuin tapella? Sofia tunnustaa paheellisen mannermaisen menneisyytensä synnit jaEdna testaa Sofian mannermaiset skillsit pahamaineisella Adorno-visalla.

On paljon taiteenlajeja, joilla ei ole vakiintunutta julkista vastaanottoa - kritiikillä on vuosikymmenten saatossa vakiintuneet kohteensa. Päivälehtikritiikin muoto on vaikea esimerkiksi yhteisötaiteen tai muiden teosmuodon ylittävien taiteen muotojen käsittelyyn. Miten kritiikki voi laajentaa alaansa vastaamaan nykyistä taidekenttää - ja pitäisikö sen? Studiossa musiikkitieteilijä ja kriitikko Sini Mononen sekä Long Playn toimittaja Anu Silfverberg ja Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.

Raha on harvoin taidekritiikin aiheena, joten kriitikot eivät välttämättä osaa puhua siitä silloinkaan, kun olisi tarve. Puhe on usein reaktiivista, laskevien palkkioiden voivottelua. Onneksi poikkeuksiakin on! Kritiikin sokeat pisteet -sarjan ensimmäisen jakson vieraana on kriitikko Mervi Kantokorpi, joka on puhunut rahasta jo vuosikymmenten ajan. Juontajina Vesa Rantama (Nuori Voima) ja Anu Silfverberg (Long Play).

Onko keväällä kirjallisuuspalkintoja? Vesa Rantama ja Sanna Nyqvist lähtevät keskusteluun epäileväisinä, mutta osoittautuu, että niitä on oikeinkin mukavasti. Jaksossa puhutaan Runeberg-voittajasta Marisha Rasi-Koskisen Recistä, Vuoden tiedekirja -palkinnon erikoisista säännöistä, Ranskan suurimmasta eli Goncourt-palkinnosta sekä mm, Vuoden aforismiteoksesta, Virpi Alasen Hiilellä piirretystä hymystä. Lisäksi Vesa ja Sanna kertovat uusimmat raatikuulumisensa ja kertovat, missä aikovat tuomaroida seuraavaksi. Raadit ovat lähtökohtaisesti suljettuja, joten Palkintopuhetta on harvinainen tilaisuus kurkistaa sisälle!

Palkintopuhetta astuu rohkeasti kirjallisuuspalkintojen ruuhkakuukauteen! Sannalla on päällä raatityön kiireisin vaihe ja Vesa veikkasi jälleen Finlandia-voittajan oikein. Miksi Anni Kytömäki voitti, ja mitä siellä raadissa oikein tehdään? Finlandia, August, National Book Award, Goncourt, HS... Lisäksi Sanna Nyqvist ja Vesa Rantama puhuvat raatityön salamyhkäisyydestä ja ammattilukijan arjesta, Runebergin pitkästä ja Savonian lyhyestä listasta sekä siitä, miksi Skotlanti edustaa työväenluokkaa britti-imperiumin kirjallisuusinstituutiosta. Jälleen käy ilmi, että kirjallisuuspalkinnot liittyvät aivan kaikkeen maailmassa.