Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?

Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat? Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme, miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.

Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen,  kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa. Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on antiikintutkija Jaakkojuhani Peltonen, jonka kanssa keskustellaan maskuliinisuudesta antiikin maailmassa. Miksi mieheyden performanssi oli niin tärkeää, ja mitä normatiiviseen mieheyteen kuului? Miltä miehen tuli näyttää ja kuinka käyttäytyä? Puhumme myös maskuliinisuuden moninaisuudesta kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa, ja pohdimme kuinka antiikin ihanteet mieheydestä näkyvät nykyajassamme – vai näkyvätkö lainkaan?

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on antiikin historian tutkija Marja-Leena Hänninen, joka on omassa työssään käsitellyt erityisesti naisen asemaa ja toimintaa roomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelemme antiikin naistutkimuksen historiasta ja nykytilasta, sen menetelmistä ja haasteista, ja avaamme roomalaisen naisen elämänvaiheita ja mahdollisia kokemuksia. Mitkä asiat vaikuttivat siihen että nainen sai äänensä perheessä ja yhteiskunnassa kuuluviin? Millainen oli ihannematroonan ideaali, ja oliko sen täyttäminen koskaan mahdollista? Entä kuinka sovittaa yhteen feministinen maailmankuva ja rakkaus antiikin maailmaa kohtaan?

Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on historiantutkija Jenni Kuuliala, jonka kanssa keskustellaan fyysisen vamman, sairauden ja kivun kokemuksista esi- ja varhaismodernissa Euroopassa. Millaisista vaivoista ihmiset kärsivät ja kuinka he elivät niiden kanssa? Mitä tarkoittaa ihmeparantuminen, ja millä tavoin uskonto, lääketiede ja taikausko sekoittuivat parannuskeinoja etsittäessä? Puhumme myös terveyden ja sairauden kulttuurisidonnaisesta luonteesta, ja pohdimme kuinka lähelle menneisyyden ihmisen kehollisia kokemuksia historioitsija voi ylipäätään päästä.

Parlatorio palaa uuden kauden kera! Kolmannen kauden avausjaksossa vieraana arkkitehti Juhana Heikonen, jonka kanssa keskustellaan antiikin arkkitehtuurin perinnöstä, varioinnista ja jatkuvuudesta. Olivatko roomalaiset maineensa veroisia rakennusmestareita? Millaisia poliittisia ja ideologisia motiiveja antiikin arkkitehtuurin variointiin on liittynyt aikojen saatossa? Seuraamme roomalaisen suunnittelun jälkiä Roomasta Ravennaan ja Monrealesta Myllypuroon ja haaveilemme omasta domuksesta ja täydellisestä atrium-pihasta.

Millaista oli lapsen elämä antiikin Roomassa, ja millaisten lähteiden kautta tutkija aihetta lähestyy? Parlatorion toisen kauden viimeisessä jaksossa vieraana antiikintutkija, dos. Katariina Mustakallio, joka avaa kuulijoille roomalaisen lapsen arkea ja kertoo lasten elämään kuuluneista tärkeistä hetkistä ja ihmissuhteista. Puhutaan lapsuuden lopusta ja lapsuuteen liittyvistä vaaroista, mutta myös ilosta, leikistä, oppimisesta - ja yhteisön jäseneksi kasvamisesta.

Miltä näyttää Rooma kuvataiteilijan silmin ja kameran linssin läpi katsottuna? Millaisia olivat ensimmäiset valokuvat ikuisesta kaupungista, ja kuinka kaupunkikuvaaminen on muuttunut kahden vuosisadan kuluessa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana taiteilija Perttu Saksa, jonka kanssa keskustellaan kaupunkiin kohdistuvasta katseesta ja pohditaan voiko Rooman hengen vangita filmille.

Millaista oli magia antiikissa ja ketkä sitä harjoittivat? Entä miksi roomalaiset kirosivat toisiaan? Parlatorion uudessa jaksossa liikutaan uskonnon ja taikauskon rajapinnalla. Vieraana antiikintutkija Saara Kauppinen, jonka kanssa keskustellaan maagisten tekstien kielestä ja magiaan liittyvästä toimijuudesta.

Parlatorion uudessa jaksossa kurkistetaan Suomen Rooman-instituutin asemapaikkaan Villa Lanteen ja sen vaiherikkaaseen historiaan.   Millaiset ihmiset ovat asuttaneet renessanssihuvilaa sen 500-vuotisen tarinan aikana? Entä kuinka Suomen Rooman-instituutti päätyi Gianicolo-kukkulalle? Keskustelemassa instituutin intendentti Simo Örmä ja arkkitehti Iida Kalakoski, jotka pohtivat, miten talo on elänyt ja muuttunut asujiensa myötä sekä miten rakennuksen ominaisuudet ohjaavat siellä tapahtuvaa toimintaa ja elämisen muotoja.

Antiikin Rooma oli suurkaupunki, mutta oliko se likainen ja kakofoninen? Nukkuivatko roomalaiset yönsä hyvin, vai oliko kaupungin melusaaste jatkuva riesa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana antiikintutkija Laura Nissin, ja aiheena aistiärsykkeet antiikin Roomassa. Pureudumme aistikokemusten kulttuurisidonnaisuuteen, keskustelemme niiden tutkimisen menetelmistä, ja opimme mitä roomalaiset ajattelivat melun ja hajujen terveyshaitoista.

Millainen tauti oli Eurooppaa keskiajalla kurittanut myyttinen musta surma? Entä kuinka kulkutautien leviämistä vastaan taisteltiin satoja ja tuhansia vuosia sitten? Parlatorio-podcastin uuden kauden kolmannessa jaksossa vieraana on keskiajantutkija FT Reima Välimäki, jonka kanssa keskustellaan esimodernin historian tuntemista epidemioista ja yritetään ymmärtää ihmisen ja kulkutautien pitkää suhdetta. Jaksossa päästään kurkistamaan 1300-luvun Firenzen karanteeniolosuhteisiin ja pohditaan, voimmeko oppia jotain historian tautivitsauksista.

Mistä antiikin roomalaiset loukkaantuivat, ja kuinka he pyrkivät loukkaamaan toisiaan? Mistä tunnistaa roomalaisen herjan? Parlatorion uuden kauden toisessa jaksossa vieraana on instituutin tämänhetkinen Wihurin stipendiaatti, väitöskirjatutkija Joonas Vanhala, jonka kanssa keskustellaan roomalaisista solvauksista. Kenen ääni kuuluu tuhansia  vuosia vanhoissa Pompejin seinäkirjoituksissa? Mitä roomalaiset ajattelivat kunnianloukkauksesta ja sananvapaudesta? Oliko seinäkirjoittelu antiikin ajan Twitter?

Millaista oli itsellisen uranaisen elämä 1600-luvun Italian taidepiireissä? Kuinka taiteilijat taistelivat toimeentulostaan  asiakkaiden ja mesenaattien painostuksen alla? Löytyykö barokkitaiteilijan elämästä samaistumiskohtia nykypäivän aikataulujen, epävarmuuksien ja apurahahakujen ristiaallokossa painiville tieteen ja taiteen pätkätyöläisille? Parlatorio-podcastin toisen kauden avausjaksossa kurkistetaan taiteilija Artemisia Gentileschin (1593-c.1653) elämään ja uraan. Instituutin tutkijalehtori Elina Pyyn kanssa keskustelemassa kirjailija Mia Kankimäki ja kääntäjä Tea Pelkonen, jotka molemmat ovat sukeltaneet Gentileschin kiehtovaan maailmaan tutkimusretkillään Roomassa.

Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?  Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin.  Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään. mm. juutalaiset ja kreikankielisiä yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin.

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään?  Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa.  Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin.

Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle?  Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena.

Kuinka luonnontieteet ja lääketiede näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia vaikutti luonnontieteellisiin käsityksiin?  Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin.  Antiikissa oli myös verrataen paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.