Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarisen viesti on lyhyt. Karulle järvelle ei sorsaputkea kannata laittaa. Sorsapesiä pitää tehdä sinne, missä vesilinnut ovat luontaisesti oppineet pesimään. Ennen kaikkea sorsaputkilla saadaan lisää tuottavuutta, sillä niihin eivät minkki ja supi pääse tekemään tuhojaan. Putki suojaa myös varislinnuilta. Pekkarinen avaa jaksossa, miksi vesilinnut nykyisin tarvitsevat ihmisten apuja. Metsästäjilläkin olisi syytä katsoa peiliin. Jakso on äänitetty Mikkelissä 3.3.2025.

Nisäkästutkija, emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo mäyrästä, joka on introverttiluonteinen klaanieläin. Suomessa mesästetään noin 10 000 mäyrää vuosittain, mutta tuntevatko metsästäjät, millaista kiipeilijää he metsästävät. Äänitetty Espoossa 19.2.2025

Sallalainen Timo Tuuha on ansioitunut perhonsitoja, perhokalastaja ja eräopas. Hän kertoo jaksossa, miten hän hyödyntää perhoissaan metsästyksen ohessa saatuja karvoja ja sulkia. Eräoppaana hän avaa myös Suomen tuoreimman kansallispuiston olemusta. Sallan kansallispuisto virallistettiin vuonna 2022.

Jussi Kauma on suomalaisen retkikuntahistorian ehkä merkittävin vaeltaja. Hän vei 7-henkisen retkikuntansa Pohjoisnavalle reilut 40 vuotta sitten, keväällä 1984. Kauma muistelee tässä jaksossa koettelemuksiaan jäälakeuksilla. Hänen retkikunnassaan on muun muassa ammuttu leiriä uhannut jääkarhu. Matka Pohjoisnavalle kesti 77 vuorokautta, eikä Kauma käynyt sinä aikana kertaakaan suihkussa.

Änkilän kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Hannu Toivanen on ollut mukana viime vuostiuhannelta saakka tekemässä Hiitolanjoen ihmettä. Laatokan järvilohi ei jää enää Kangaskosken patoihin, ja pian järvitaimenet voivat nousta jo Torsanjärvelle saakka. Tämä kaikki on vaatinut Hiitolanjoen lohisotureilta kärsivällistä työtä alkuperäisen vaelluskalakulttuurin elvyttämiseksi. Nauhoitus tehtiin marraskuussa 2024 Hiitolanjoen Kangaskosken äärellä.

Lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala on huolissaan vaelluskalavesien, erityisesti kemijoen, katkokäytöstä. Porssisähkön lisääntyesssä patojen suluttaminen on lisääntynyt. Ne haittaavat vaelluskalojen elinoloja Viitalan mukaan enemmän kuin kehnoiksi haukutut kalatiet. Nauhoitus tehtiin Kemijoen Tervolan latvavesillä 28.9.2024.

Näyttelijä Aake Kalliala seurasi isäänsä erälle jo pikkupoikana. Hetken koittaessa tuli metsästyskortin suorittamisen vuoro, mitä seurasi itsenäisesti suoritettua metsästystä, kunnes haavoittunut jänis kävi Aaken luonnolle niin paljon, että metsästys jäi. Vuosia myöhemmin hän suoritti metsästyskorttikokeen uudestaan. Sen jälkeen haulikko on pysynyt hyvin kädessä. Myös kalastus on aina ollut miehen sydäntä lähellä. Erällä on riittänyt niin tapahtumia kuin humoristisia tilanteita muutenkin. Äänitys on tehty Mikkelissä 10. syyskuuta 2024.

Jan Ylhäinen on menettänyt susille kaksi metsästyskoiraa. Nyt hän kertoo, millaisen koiran sudet raatelivat hengiltä isänpäivänä Miehikkälässä. Kymmeniä villisikoja sekä hirviä ja karhuja saanut Kara oli kuollessaan kuusivuotias. Ylhäinen kertoo jaksossa, mitä suomalaiselle susitilanteelle pitäisi tehdä. Jakso on taltioitu Miehikkälässä 11.11.2024.

Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää. Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten. Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun. Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024.

Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.

Kun Marika Hänninen 1990-luvulla haki rinnakkaislupaa metsästysaseille, hänen piti neuvotella asiasta nimismiehen kanssa erikseen. Metsästysasenteet ovat sittemmin muuttuneet, ja Hännisen johtamassa Nuolniemen Metsästysyhdistyksessä on naisia enemmänkin. Livekeskustelu äänitetty 31.8.2024 Nuolniemen metsästysmajalla.

Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen kertoo, miten erätarkastajat Suomessa toimivat. Metsähallituksella on 12 miljoonaa hehtaaria, mutta vain yksitoista vakituista erävalvojaa. Pelkonen kertoo, mitkä on eränkävijöiden eniten huomautuksia aiheuttavia rikkeitä.

Kuhmoolainen Tuomo Heikkinen vie Saappaat jalassa -toimittajan majavanpyyntiin. Luodikot käsissä käydään läpi, miten majavaa pyydetään niin syksyllä kuin keväällä. Heikkinen kertoo myös, miten hän metsästää kanalintuja syyssoitimilta ilman koiraa. Äänitys tehtiin Kuhmon selkosilla 30.8.2024.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindèn kertoo seikkaperäisesti, miten kanalintujakannat Suomessa lasketaan. Metsästys verottaa metsäkanalintuja paikallisesti, mutta isompi ongelma kantojen säilymiselle ovat sää, pesimämenestys, myyräsyklit ja pedot. Lindén kiittelee metsästäjien panosta globaalistikin ainutlaatuisen riistakantalaskennan onnistumisesta - vuodesta toiseen. Äänite tallennettiin Helsingin Lauttasaaressa 21.8.2024.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.

Hylkeenpyytäjä Harri Piispa, 70, vie Saappaat jalassa -podcastin aivan Suursaaren pohjoispuolella olevalle Eteläletolle, jossa kahta matalalla ollutta hyljettä väijytään pari tuntia aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa. Suursaareen on matkaa letolta vain kymmenisen kilometriä. Kumpi osoittautuukaan viekkaammaksi, metsästäjä vai hylje? Nuorena Piispa pystyi metsästämään hylkeitä vielä jäiltä, mutta ilmastonmuutoksen myötä metsästystapa on muuttunut. Nyt Suomenlahden viekasta harmaahyljettä ammutaan veneestä luodolle tai veteen. Hyljesafari Suursaaren kupeelta taltioitiin 14.5.2024, eikä aluevesiloukkauksia tehty. Seuraava jakso ilmestyy syystuotantokauden alkaessa elo-syyskuussa 2024.

Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.

Vuoden 2014 kalastusopas Kari Lossi puhuu meritaimenkannoista Suomenlahdella, ja miten niitä keväisin vapavälinein kalastetaan. Hän pohtii suomalaisten vapaa-ajan kalastajien kalastuskulttuuria. Hän epäilee, jättävätkö passiivisten pyydysten käyttäjät meritaimenen luonnonkannat mereen, vai kulkeutuvatko ne kuitenkin muiden kalojen joukossa ruokapöytiin. Luonnonkanta Suomenlahdessa on lisääntynyt istutusten vähentyessä, mutta tästäkin kannasta suurin osa tulee Lossin epäilyksen mukaan Virosta, jossa nousupurot kukoistavat suomalaisjokiin verrattuna. Nauhoitus tehtiin 10.4.2024 Porvoossa.

Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024

Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.