Mitä juurisyyt ovat? Mitä ne tarkoittavat sairauksien ja oireiden takana? Tämän kiehtovan ja jo paljon tutkitunkin aiheen äärellä keskustelussa Maria Nordinin kanssa. (00:00) Intro (00:17) Esittelyt (00:30) Marian taustatarina (03:46) Yliherkkyydestä normaaliin elämään (05:07) Neuroplastisuuden harjoittaminen (07:05) Puolustusjärjestelmän aktivointi (09:46) Ehdollistuminen (12:56) Lapsuuden kokemusten ja traumojen yhteys (15:22) Kokemusten vaikutus juurisyihin (23:42) Mihin eri juurisyihin voi saada apua (26:17) Kuinka kauan harjotteita täytyy tehdä (28:58) Kiitollisuus (29:54) Juurisyy-kokemuksia (33:50) Autoimmuunisairaudet (36:35) Idan ajatuksia aiheesta (37:15) Narskuttelun juurisyy (41:52) Juurisyyt ja geenit (44:39) Maailmankuvan vaikutus (46:45) Identiteetti (54:10) Menetelmä ei ole sama asia kuin hoito (56:36) Loppupuhe

Katja kertoo kokemuksiaan erilaisista kohtaamisista Suomen terveydenhuollossa. Mukaan mahtuu monenlaisia kokemuksia joista harmillisen moni olivat negatiivisia. (00:00) Jakso alkaa (00:10) Aiheen pohjustus (00:29) Vieraan esittely (02:17) Mitä kohtaamisista tulee mieleen (03:21) Kohtaamisia erikoissairaanhoidon piirissä (08:17) Kiireen vaikutus käyttäytymiseen (09:17) Toiveet hoidon suhteen (14:50) Keskustelu voi auttaa enemmän kuin lääke (17:43) Yksilöllinen hoito (20:08) Apua hakevan uskottavuus (21:36) Työnohjaus (23:14) Ahdistuksen hallinta (26:21) Mistä kiireentunne voi johtua (31:43) Tilanteet, joissa tunne saa tulla (35:26) Matalan kynnyksen kohtaamispaikat (38:29) Kehollisuuden merkitys (41:33) Neuvo ihmisille, jotka ovat hankalassa tilanteessa (43:30) Katjan runo (49:07) Loppusanat

Hiljaisuuden sietäminen ei ole helppoa etenkään jos sitä ei ole harjoitellut. Onko ihmisten kanssa pakko olla aina äänessä vai voiko joskus olla myös yhteisessä hiljaisuudessa? (Pahoittelut jaksossa tulevista pauke-äänistä - kokeilumme tehdä jakso nuotion äärellä tässä suhteessa kostautui) (00:00) Jakso alkaa (00:11) Miehet eivät puhu (00:48) Hiljaisuuden sietäminen (02:51) Tyhjän tilan täyttäminen (03:27) Hiljaisuuden täyttäminen yksilötyössä (07:05) Milloin kannattaa olla hiljaa arjessa (09:28) Mahdollisten väärinymmärrysten välttäminen (12:18) Kuuntele, mitä muilla on sanottavana (14:46) Hiljaisuuden sietäminen yksin (15:55) Ihmisillä on tarve puhua (17:02) Kuunteletko sinä ymmärtääksesi, vai kuunteletko vastataksesi (19:15) Eri aiheista puhuminen (20:17) Sanojen merkitys (25:07) Suoraan sanominen (29:04) Älä usko kaikkia ajatuksiasi (31:15) Puhumattomuus ei ole huono asia (34:20) Loppupuhe

Miksi joskus on niin vaikea uskoa, kuinka paljon voimme kehon kautta vaikuttaa omaan mieleen ja ajatuksiin? (00:00) Jakso alkaa (00:07) Miksi on vaikeaa muistaa, miten paljon omalla hengityksellä on merkitystä (02:11) Hengitysharjoituksista täytyy tehdä rutiini (03:04) Esittelyt (04:54) Kivut kehossa (08:07) Hengitysharjoitus on hyvä ensiapu arjen kiireisiin (09:57) Kuinka lähteä opettelemaan hengitysharjoituksia (10:47) Ruutuajan vaikutus olotilaan (13:02) Ahdistus on epämääräinen möykky (14:29) Pysähtyminen ja hengittäminen synnytyksessä (15:32) Kehollisten hoitojen vaikutus (19:16) Eri tavat rauhoittaa oloa ja hengitystä (19:40) Ruokavalion merkitys (21:59) Oma hyvinvointi jää helposti muiden hyvinvoinnin alle (23:49) Sama liikuntamuoto ei välttämättä sovi kaikille (27:24) Tärinän vaikutus (30:09) Kokeile hengitysharjoituksia useamman kerran (33:18) Loppupuhe

Tarvitseeko aina opiskella lisää? Kehittyä koko ajan paremmaksi? Mistä tämä tarve lähtee? tiedonjanosta, vertailusta muihin, riittämättömyyden tunteesta vai halusta olla parempi ihminen? (00:00) Miten ikuinen opiskelijuus voi olla ansa (01:05) Neljä muutoksen askelta (04:40) Taran mietinnät aiheesta (05:23) Esittelyt (06:11) Opettele hakemaan tietoa päästäsi (07:57) Reflektoi oppimaasi (12:11) Ratkaisut voi löytää yllättävistä paikoista (15:11) Juurisyiden selvittäminen (17:08) Itsensä vertaaminen muihin (17:58) Itsensä kehittäminen ilman määränpäätä (21:08) Yhteiskunnan merkitys kehittymisessä (21:23) Tiedonnälkä hoitoalalla (23:48) Uupumus ja riittämättömyyden tunne (24:55) Kenen tarpeista kehittyminen lähtee (32:17) Pysähdy ja tutki, mitä olet jo saavuttanut (32:48) Ajanhallinnan pulmat (39:05) Itsensä kehittäminen ei ole huono asia

Mikä meitä motivoi tekemään asioita lyhyen aikavälin palkinnoilla, ja mikä pitkän aikavälin? Kuinka voit itse vaikuttaa tähän? Miten esimerkiksi dopamiini vaikuttaa asioiden aloittamiseen? (00:00) Jakso alkaa (01:01) Onko motivaatiolla väliä (02:11) Ruuan merkitys jaksamiseen (07:24) Esittelyt (08:07) Mitkä asiat vaikuttaa siihen, ettei saa asioita aikaiseksi (10:31) Asioiden pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin (17:39) Tutki omia tapojasi (25:09) Tunnista, mitkä asiat itsellä toimii (28:10) Vaativuus (29:41) Chattikommenttien lukua (30:56) Huomioi sanavalintasi (32:46) Loppupuhe

Yhteisöllisyys on ihmisille tärkeää. Olemmehan laumaeläimiä. Jääkö ihmiset kuitenkin nykyään liian yksin? Tänään aiheesta keskustelee kaksi psykoterapeuttia eli Taran vieraana psykoterapeutti Maria Kurru. (00:00) Jakso alkaa (00:37) Liike auttaa jännitykseen (01:29) Päivän aiheen pohjustus (02:06) Onko yhteisön merkitys jäänyt (04:05) Yksinäisyyttä on paljon (08:13) Vertailu somemaailmassa (10:20) Empatian kokemisen taito häviää somemaailmassa (11:21) Yhteisöllisyys pelimaailmassa (13:45) Nykyään kaikilla on omat ruudut (14:51) Työyhteisöt (15:57) Mitä kautta yksinäisyyttä voi lievittää (20:40) Pienikin kohtaaminen voi auttaa (22:12) Kysy muilta, mitä heille kuuluu (25:07) Älä ota paineita muiden somemaailmasta (26:35) Ihmissuhteiden pituus (30:01) Loppuyhteenveto

Ihmiset kokevat häpeää monenlaisista asioista. Kehohäpeä lähtee usein lapsuuden kokemukseista ja esim. koulukiusaamisesta. Häpeän kohteet eivät katso sen perään voiko asiaan vaikuttaa kuten paino tai pituus. Useimmiten taustalla on muiden ihmisten kommentit. (00:00) Jakso alkaa (00:08) Mitä kehohäpeä tarkoittaa (01:44) Miten kehohäpeä näyttäytyy (04:12) Tapahtumien vaikutus kehohäpeään (06:22) Esittelyt (07:42) Kehohäpeä ja normi (09:12) Vaillejäämisen vaikutus kehohäpeään (13:01) Miikan ja Sannan häpeä tänäpäivänä (15:44) Ongelmallisten ajatusmallien synty (18:32) Koulukiusaaminen (20:54) Kehohäpeä ja välttely (23:04) Addiktiokäyttäytyminen (24:30) Itsekuri ja häpeä (25:31) Somen tuoma kehohäpeä (33:03) Loppusanat

Emppu valmistui psykoterapeutiksi, ja kertasimme hänen neljän vuoden matkaansa tähän pisteeseen. Jaksossa käymme läpi mitä kaikkea psykoterapeuttiopinnot pitävät sisällään, mikä oli mielekkäintä, ja mikä oli haastavaa. (00:00) Jakso alkaa (00:22) Empun esittely (01:18) Miltä valmistuminen tuntuu (01:59) Mitkä asiat olleet mieluisia ja mitkä haastavia (04:56) Kognitiivisen käyttäytymisterapian maailma (10:31) Mitä oivalluksia neljän vuoden aikana on tullut (12:08) Vuorovaikutus asiakkaan kanssa (16:24) Mitä kaikkea psykoterapeuttiopintoihin kuuluu (23:24) Empun opinnäytetyön aihe (24:09) Mitä Emppu haluaisi sanoa niille, jotka harkitsevat psykoterapeuttikoulutusta (26:22) Psykoterapiaan hakeutuminen (29:05) Mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu (33:24) Loppusanat

Syntymästä puhutaan paljon, mutta kuolemasta vähemmän. Miltä läheisen menettäminen tuntuu, ja miten asiaan tulisi suhtautua? Podcastissa oikeita kokemuksia ja tuntemuksia asian käsittelystä omassa elämässä. (00:00) Jakso alkaa (01:17) Miten koemme kuoleman (08:30) Lapsuudessa tapahtuneesta kuolemasta puhuminen (10:06) Lemmikkien kuolema (11:00) Läheisen kuolema (12:11) Kuolemaan suhtautuminen (17:44) Muistot ja mielikuvat (21:51) Välien poikki meneminen (24:04) Oman mielen menettäminen (28:06) Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen (30:24) Kuolemasta puhuminen (34:10) Loppusanat

Monenlaista auttamistyötä tekevät voivat kohdata työssään tilanteita, jotka koettelevat omaa jaksamista ja riittävyyden tunnetta. Uupuminen voi tapahtua huomaamatta, etenkin jos niin fyysiset kuin psyykkiset oireet sivuutetaan. (00:00) Jakso alkaa (00:50) Aiheen pohjustus (02:24) Miten ihmisten jaksaminen näyttäytyy (04:02) Väsymyksen ja uupumuksen ero (05:10) Auttajien kierre (07:33) Auta ensin itseäsi, sitten muita (08:26) Rajojen vetäminen (13:51) Elämäntilanteet vaikuttaa jaksamiseen (15:46) Omat arvot (16:42) Oma historia vaikuttaa auttajiin (18:43) Asioiden jäsentäminen (20:40) Aina ei tarvitse tehdä asioita yksin (22:48) Mitä sanoja käytät omasta tilanteestasi (27:33) Asioiden hyväksyminen (29:31) Anna ensin hyvää itsellesi, jotta on jotain, mistä ammentaa muille (30:41) Loppusanat

Auttajien keskuudessa on paljon turhaa vastakkain asettelua lyhytterapeutteja kohtaan. Eikö tärkeintä olisi, että mahdollisimman moni pääsisi avun piirin? Lyhytterapia on loistava keino päästä alkuun elämän ongelmakohtien tunnistamisessa vaikkapa pidempää psykoterapiaa odotellessa. Eri ammattiryhmät voisivat saada enemmän hyvää aikaan yhdessä tehden. (00:00) Tarvitseeko terapian olla aina vuosien pituista (02:05) Suhtautuminen lyhyempiin terapioihin (03:35) Kuka tahansa voi saada vahinkoa aikaiseksi (06:37) Epäilyt erilasia terapiasuuntauksia kohtaan (09:02) Lyhytterapia voi olla reitti toisenlaiseen apuun (11:28) Avun markkinointi on pielessä (14:56) Esittelyt (16:03) Muutokset terapiamaailmassa (19:26) Miksi lyhytterapiaan ei saisi mennä (22:43) Vastakkainasettelu (29:37) Loppusanat

Ongelman ratkaiseminen alkaa usein ongelman ymmärtämisestä. Monesti kuitenkin ihmiset eivät halua kuulla ongelman juurisyytä ja kuinka sitä olisi mahdollista lähteä ratkaisemaan. (00:00) Esittelyt (00:53) Mitä vastuu itsestä tarkoittaa (03:33) Erilaiset hoidot eivät ole ihmelääke (09:03) Mistä eri oireet voivat tulla (11:26) Kukaan ei hyödy, jos valehtelet voinnistasi (15:04) Vastuun ottaminen työyhteisöissä (17:37) Maailma ei pyöri sinun ympärilläsi (18:23) Omien rajojen vetäminen (20:28) ADHD ja rajat (23:52) Kieltäytymistä ei tarvitse selitellä (25:03) Vastuu diagnooseistasi (27:34) Jokainen on vastuussa omista tunteistaan (31:38) Käytännön vinkki tunteiden havainnointiin (33:25) Pienet teot voi vaikuttaa hyvinvointiin (34:53) Sillä millä sävyllä mietit asioita on suuri vaikutus (38:06) Loppusanat

Vanhempien puhe itsestään vaikuttaa paljon siihen kuinka suvun nuorimmat näkevät itsensä ja mikä on oikeaa ja riittävää. Tänään keskustelua minä-kuvasta ja kuinka negatiiviset ajatukset voivat tulla myös sukupolven yli. (00:00) Jakso alkaa (00:08) Oman suvun vaikutukset omaan kehonkuvaan (03:11) Ulkonäkökommentit eivät ole vitsi (04:59) Esittelyt (06:02) Minkä asioiden äärellä Sanna työskentelee (08:20) Riittämättömyys ja turvattomuus (13:16) Dieettikulttuuri (14:53) Kehonkuvan muutokset vuosien saatossa (16:20) Kaikille ei käy yksi ja sama ruokavalio tai tapa liikkua (18:03) Anna itsesi voida hyvin (20:24) Minkälaisen kehosuhdeperinnön viet eteenpäin (21:55) Sannan matka itsensä hyväksymiseen (27:23) Itsensä hyväksyminen on pitkä tie

Jokaisella on asioita ja keinoja jotka auttaa selviytymään elämän erilaisista haasteista ja jotka tuovat iloa elämään. (00:00) Jakso alkaa (00:19) Kuinka auttaa jännittävää asiakasta (02:58) Esittelyt (06:21) Ensihavainnot kehon ja mielen yhteydestä (09:51) Kehon ja mielen yhteys elämän haasteissa (13:37) Häpeä (18:47) Mitkä auttavat pääsemään yli vaikeista tapahtumista (22:40) Miten omat kokemukset vaikuttavat töihin (24:47) Kivun yhteys mieleen (30:23) Ritvan tsempit

Evoluutio näkökulmasta liike on ollut elinehto. Olemmeko vieraantuneet liikunnasta sekä sen vaikutuksesta mielelle? Pienikin muutos auttaa, missä keho on mukana kuten kotityöt ja koulumatkan kävely. Asioita voi tehdä ja aloittaa myös ilman motivaatiota. Vertailusta toisiin voi myös inspiroitua, eikä sen tarvitse olla myrkyllistä. Liikunnasta voi olla apua myös jännityksen purkamiseen vaikkapa ennen hammaslääkäriä. Mihin käytämme aikaa joka vapautuu kun käytämme autoa, robottiimuria ja etätapaamisia? (00:00) Jakso alkaa (00:59) Aiheen pohjustus (03:16) Aiemmin on ollut pakko liikkua (05:55) Arkiliikunta (07:20) Esittelyt (08:25) Liikunta voi hoitaa masennusta paremmin kuin terapia ja lääke (12:35) Rutiinien tärkeys (14:05) Älä mieti liikaa liikkumistapaa (17:18) Liikunta ei vaadi paljoa aikaa (18:17) Mittaaminen (19:53) Liikkeen vaikutus mielialaan (23:20) Motivaatiota ei aina tarvitse olla (28:04) Kehon ja mielen yhteys

Opettajien ja huoltajien välillä on ollut vastakkainasettelua jo vuosikymmeniä. Onko tilanne pahentunut vai tuoko media asiaa enemmän esille? Toisen näkökulmasta oppilaat ovat hirviöitä ja toiselle huoltajat ovat kohtuuttomia raivopäitä. (00:00) Tänään tämän äärellä (00:48) Miksi tuntuu siltä, että opettajat ja huoltajat ovat sodassa keskenään (03:24) Koulukiusaaminen ja nepsy-pulmat (06:11) Esittelyt (06:45) Lapsen ja opettajan välinen vuorovaikutussuhde vaikuttaa paljon oppimiseen (08:26) Vastakkainasettelun lopettaminen (10:10) Työajan rajaaminen (12:26) Pienen kyläkoulun ja isomman koulun ero (15:53) Luokkakoot ja erityisluokat (19:50) Kuinka yhteistyötä koulun ja kodin välillä voisi parantaa

Tosi TV ja juoru kulttuuri on nykyään ruokkinut häpeilevää elämää jonka johdosta asiantuntijatkaan eivät uskalla kunnolla jakaa mielipiteitään vahvojen vasta sanojen pelossa. Kateus kertoo usein omista toiveista, mutta voi silti herättää häpeän tunteita. (00:00) Tulossa tässä jaksossa (00:42) Milloin Ilpo on viimeksi tuntenut häpeää tai kateutta (01:41) Häpeä piiloutuu (04:07) Häpeän juuret (05:23) Mistä Ilpo on tuntenut kateutta (06:27) Esittelyt (07:22) Miksi on kadehdittavaa, että toinen pystyy valehtelemaan (09:22) Voiko häpeää näyttää (12:15) Myötähäpeä (13:13) Voiko elää ilman häpeää (14:59) Yllättävät asiat jotka aiheuttaa häpeää (16:33) Häpeä työyhteisöissä (20:07) Arvostus (23:24) Häpäisykulttuuri

Traumaoireissa ja ADHDssa on paljon samankaltaisia oireita. Oireiden syy ja taustat eivät ole samat, mutta kuinka se voi näkyä ulospäin vaikka koulussa ovat hyvin samankaltaisia. Traumapsykoterapeutti ja Insinööri käyvät keskustelua omien kokemuksiensa läpi niin työn kuin oman arjen puolesta.

Työnohjaajalla ei ole koskaan sinulle oikeita vastauksia tai ainakaan niitä ei saisi oikeina vastauksina esittää. Työnohjaus voi auttaa reflektoimaan omaa ajatusmaailmaa ja miettimään onko asioiden syy-seuraus suhteet osattu miettiä oikein. Isossa roolissa työnohjauksessa on oman työn jäsentäminen. Työnohjaaminen on myös täysin eri asia kuin terpia tai valmennus.