Yleisön pyynnöstä tällä kertaa studiossa vain Johanna ja Anu! Kuulet myös parhaita paloja Perttu Pölösen, Saimi Hoyerin, Asko Kallosen sekä KirkkoHarrin jaksoista. Suosittua BPP-podia on tehty kohta jo neljä tuotantokautta. Studiossa ovat vierailleet Suomen valovoimaisimmat edelläkävijät. Heidän kanssaan on rohkeasti sukellettu elämää suurempiin, suureksi osaksi vielä tutkimattomiin ja kaikkia meitä koskettaviin inhimillisiin teemoihin. Mitä BPP-tiimi on oppinut matkallaan? 

Laura Lepistö oppi huippu-urheilijan matkallaan, että pehmeät arvot ovat hänen avaimensa kestävään menestykseen. Kaiken keskiössä on ollut itsetuntemuksen kasvattaminen. Laura on muun muassa oivaltanut, että ammentaa motivaationsa ennemminkin ihmisenä kasvusta kuin vaikkapa titteleistä tai mitaleista. Hän kannustaa kaikkia meitä miettimään mitä menestys itselle tarkoittaa. Lauralle se tarkoittaa muun muassa hyvinvointia ja iloa. 

Toimitusjohtaja Leo Stranius päätti elää 101 päivää kuin viimeistä päivää. Kokeilussa korostui merkityksellisyys. Ajatus kuoleman läheisyydestä arjen keskellä ohjaa meidät arvojemme mukaisiin ja oikealta tuntuviin valintoihin. Se herättää meitä automaattiohjauksesta tietoisiin valintoihin. Studiossa leikitään myös tunteikasta ajatusleikkiä siitä, millainen voisi olla Leon, Anun ja Johannan elämän viimeinen päivä.  

Olli Herman astui suuriin, legendaarisiin saappaisiin Popedan uutena solistina. Mitä kohtalon omaista tapahtui tismalleen samanaikaisesti, kun unelmapesti lähti hänelle rakentumaan? Miksi vanhasta oli pitänyt irrottaa ennen kuin uusi unelma saapui? Ja miten taklata paineet uuden haasteen edessä rokkistaran malliin? 

Oma kokemus johdatti sarjayrittäjä ja työelämäprofessori Laura Strömbergin tutustumaan syvemmin myös inhimilliseen puoleen bisneksessä. Samalla kasvoi itsetuntemus ja löytyi aivan uudenlaista tasapainoa sekä oivalluksia. Hän kannustaa meitä kaikkia keskustelemaan avoimesti näistä teemoista ilman leimautumisen pelkoa. Laura jakaa myös tositoimissa testatut työkalunsa siihen, miten navigoida sisäistä ja ulkoista menestystä vaalien.

Teemmekö jotakin siksi, että se on arvojemme mukaista vai teemmekö sen siksi, että kuvittelemme saavamme sillä toisten arvostuksen? Syvällä ihmisyydessä on tarve kuulua joukkoon. Mutta kuulummeko joukkoon omana itsenämme vai roolien kanssa? Toinen näistä antaa energiaa, toinen vie. Miten yhdistyä sisäiseen soturiinsa?

Kun organisaatiota johdetaan sydämellä, huomioidaan numeroiden lisäksi myös ihmisyys. Timo luotsasi organisaationsa tekemään sydäntekoja ja lanseerasi ihmiset ensin -kulttuurin. Muutoksista lähti liikkeelle myönteinen kierre, joka yllätti voimallaan.

Yhteydestä puhutaan paljon parisuhteen ja perheen kontekstissa, mutta miten ihmisten välinen yhteys näkyy ja toimii työelämässä? Kun yhteys ei toimi, se tuottaa kipua. Kun yhteys toimii, se tuntuu hyvältä ja näkyy suoraan myös viivan alla. Yhteyttä voi vaalia ja vahvistaa. Heikko yhteys vahvistuu myös siitä, kun sitä onnistutaan korjaamaan.

Se tunne, kun pelkää paljastuvansa kelvottomaksi. Yrittäjyysmentori Laura Mäntynen (Laurrenna) tunnistaa huijarisyndrooman oireita paitsi monissa asiakkaissaan myös itsessään. Lauran oma bisnes lähti liikkeelle masennuksen keskeltä. Hän huomasi hylänneensä itsensä hakiessaan hyväksyntää muualta. Matkallaan Laura on oppinut, että kun paljastaa todelliset korttinsa, sieltä nousee vapaus ja voima. Kuuntele, miten huijari vaiennetaan!

Miten säilyttää toimintakyky haasteiden keskellä? Resilienssi on tärkeä resurssi hyvän elämän edistämiseksi. Millaisista osa-alueista se koostuu ja miten voimme sitä omassa arjessamme kehittää? Ihminen tarvitsee haasteita ja usein haasteet myös kasvattavat.

Miltä tuntuu yhteys omaan kehoon ja miksi sitä kannattaa vaalia ja vahvistaa? Kun mieli pyörittää ajatuskeloja, voivat kehon viestit jäädä taka-alalle. Häpeä ja pelot ovat isoimmat esteemme kehon kuuntelulle. Taide on ikkuna, jonka avulla voi päästä irti kaavoista takaisin luonnolliseen kehoyhteyteen. Kun ikäännymme, kehokin kaipaa enemmän rauhaa, mutta kuuntelemmeko sitä?

Marja on valinnut ilon strategian. Jotta voi tuntea iloa, on myös sen vastavoimat toivotettu tervetulleeksi. Ilo vahvistaa psykologista turvallisuutta ja luo tilaa muillekin tunteille tulla näkyviksi. Ilo auttaa ongelmanratkaisussa ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Ilo saa meidät ponnistelemaan kohti tavoitteita. Miten iloa kohti johdetaan? Ja voiko iloinen hörheltäjä olla myös uskottava?

Kauppalehti toivoi BPP:lta jaksoa romansseista työpaikalla ja nyt se tulee! Suurin osa ihmisistä nauttii pikkuflirtistä työn lomassa. Yksi syy työpaikkaihastuksiin on, että vetovoima syntyy arvoituksellisuudesta. Näemme kollegan työroolissa, joka saattaa tehdä hänestä erityisen kiinnostavan. Työpaikkasutinat voivat toki olla mukava lisäsuola työpäivissä tai sitten ne voivat saada kaiken sekaisin. Käymme läpi kahdeksan vaiheen mallin romanttisesta prosessista. Pääset myös pohtimaan, tunnistatko sinä eroottisen vetovoiman liikehdinnän kehossasi!

Huumori vapauttaa ja energisoi. Sen avulla voimme käsitellä vaikeita tunteita ja se voi toimia selvitymiskeinona ihmiselämän kipeimmissä paikoissa. Huumori on valtava voimavara myös työyhteisöille. Huumorinkukka tarvitsee kasvaakseen avoimen, huokoisen, egottoman ja suvaitsevan ilmapiirin. Huumori on myös vallan väline ja mukana tulee aina vastuu. Kuuntele miten pitkään naamat pysyvät peruslukemilla tässä jaksossa!

Rakkaus on Jari Sarasvuon mukaan johtamisen ja työelämän tärkein teema. Sen välittäminen on mahdollista kaikissa ammateissa. Rakkauden synonyymeina voidaan pitää kaikkia kardinaalihyveitä, kuten rohkeutta, myötätuntoa ja inhimillisyyttä. Rakkaus näkyy arkipäivämme teoissa, kuten esimerkiksi siinä, rakastammeko enemmän pykäliä vai apua kaipaavaa asiakasta. Rakkaus on henkinen päätös toimia epäitsekkäästi. Rakkaudettomuuden Jari huomaa itsessään vihlovana omatuntona. Hän kertoo kohdanneensa elämässään armeliaisuutta, jota ei omilla teoillaan ansainnut. Nämä kokemukset ovat vieneet lähemmäs rakkautta. Kun ihminen saa kokea armoa ja rakkautta, hän haluaa jakaa sitä eteenpäin.

Carla on Suomen kirkkaimpien musiikkitähtien lähin kumppani. Hän on ollut rakentamassa mm. Cheekin ja Jenni Vartiaisen menestystarinoita. Samalla hän on toiminut manageribisneksen suunnannäyttäjänä Suomessa. Carlalle menestys on sitä, että pystyy elämän eri osa-alueilla olemaan rehellisesti se kuka on. Hänelle se on tarkoittanut itsetuntemuksen lisäämistä ja historian kipeiden kokemusten käsittelyä. Matkalla hän on oppinut, että esihenkilötyössä on toiminut resepti: katso peiliin, hyväksy, korjaa, mene eteenpäin. Miten Madonna on pelastanut Carlan hengen? Ja mikä on tärkein oppi, jonka Carla on oppinut tähdiltään?

Vieraana: enkisen kasvun ohjaaja Kaisa Peltola Teemana: Häpeä Miten häpeä estää meitä olemasta ja tekemästä mitä todella haluamme? Mitä häpeän alta löytyy? Kaisan mukaan häpeä on ohjelmisto, joka peittää kaikista luovinta ja ihmeellisintä osaa meistä. Häpeän voi kuitenkin ottaa oppaaksi ja sitä kohti voi mennä. Silloin ei tulekaan hylätyksi, vaan alkaa olemaan elossa.

Viisaus- ja myötätuntotutkija Jenni Spännäri Teemana: Myötätunto & viisaus Homo sapiensin hengissä pysymisen edellytys on myötätunto ja kohdatuksi tuleminen. Myötätunto organisaatiossa ei ole mikään nice to have -juttu, vaan kivijalka, jonka päälle rakentuu psykologinen turvallisuus, innovaatiot ja tuloksellinen tekeminen. Lisäksi myötätunto alentaa stressiä, pidentää elinikää ja auttaa haavojakin paranemaan nopeammin. Myötätunto liittyy myös viisauteen. Mistä tekijöistä rakentuu viisas organisaatio?

Vieraana: Organisaatiokonsultti, johtajuuden ja esihenkilötyön valmentaja Anne Nahkala Teemana: Tunnelukot työelämässä Miten tunnelukot näkyvät työelämässä? Emme voi jättää tunteitamme, emmekä myöskään tunnelukkojamme työpaikan ovien ulkopuolelle. Ne tulevat kanssamme samassa paketissa palavereihin ja päätöksentekoon. Kun lisäämme itsetuntemustamme ja tulemme tietoisemmaksi mielemme malleista, löydämme itsemme ja myös suuremman potentiaalimme äärelle. Tälle perustalle rakentuu myös psykologisesti turvallinen organisaatio. Lämmin kiitos myös jakson yhteistyökumppanillemme Abloylle!

Entä jos päinvastainen onkin totta? Näemme vain murto-osan siitä näkymästä, mikä eteemme aukeaa. Miten tunnistaa oman mielen kahleet ja vapauttaa luovuus? Saku Tuominen on lopettanut kaiken ideoinnin ja alkanut luottaa ideoihin, jotka tulevat pyytämättä. Samalla on alkanut löytyä myös mielenrauhaa, olosuhteista huolimatta.