Maanpuolustustahto on tärkeä aihe Suomessa ja korkea maanpuolustustahto on yksi Suomen puolustuksen perusteista asevelvollisuuden ohella. Myös sotilaallisesti liittoutuneena maana Suomi tarvitsee kansalaisiltaan tahtoa ja sitoutumista maanpuolustuksen parissa toimimiseen. Tuoreessa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyneessä kirjassaan Rikkautta, humpuukia ja puolustuskykyä, filosofian tohtori dosentti Teemu Häkkinen käsittelee maanpuolustustahtoa aseellisen konfliktin resurssina ja ilmiönä itsenäisessä Suomessa 1920-luvulta aina lähelle nykyhetkeä asti. Tässä jaksossa keskustellaan kirjan pohjalta, miltä maanpuolustustahto näyttää kansallista puolustusta rakentavana henkisenä resurssina. Teemu Häkkistä haastattelee tutkija ja dosentti Miina Kaarkoski.

Turvallisuusjännite -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten Nato-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella – ja miten Nato tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Miten maa-, meri- ja ilmavoimien kadettien opinnot eroavat toisistaan? Millaista on opiskella Maanpuolustuskorkeakoulussa verrattuna yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Tässä jaksossa kadetit kolmesta eri puolustushaarasta kertovat tähänastisista opiskeluistaan ja vertailevat eri koulutusohjelmia. Keskustelijoina kadetit Heikki Kuoppala ja Tuuli Vasikkaniemi. Moderaattorina kadetti Eeli Jämsä. --- Korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun hakuaika on 13.3.-27.3.2024. Lue lisää sotatieteiden kandidaatin tutkinnon koulutusohjelmiin hakeutumisesta: upseeriksi.fi

Nykyaikaisessa informaatioympäristössä tiedon levittäminen ja vastaanottaminen on entistä helpompaa. Tämä koskettaa lähes kaikkia kansalaisia, sillä muun muassa sosiaalisen median kautta tieto tavoittaa suuretkin massat nopeasti. Millaisia ongelmia kansalaisten kokema informaatiotulva voi aiheuttaa? Miten väärää tai virheellistä tietoa voidaan tunnistaa? Entä miten väärän tiedon leviämiseen voidaan vastata? Keskustelijoina IRWIN-hankkeen tutkijat Maro Ketola ja Silvia Sommarberg. Moderaattorina tutkija Pekka Koistinen. IRWIN-hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen ja poikkitieteellinen hanke, joka toteuttajina ovat Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. MPKK tarkastelee hankkeessa viranomaisten päätöksentekoa ja viestintää puutteellisen tiedon ja disinformaation kontekstissa aikakriittisissä tilanteissa.

"We can not understand the military or warfare just by looking at the military itself." In this episode Lt. Col. Janne Pukkila, professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava from the Finnish National Defence University's (FNDU) Russia Research Group discuss about Russia research in Finland and globally, previewing the upcoming Russia Seminar 2024, hosted by the FNDU on 14-15 February. --- The Finnish National Defence University will organise the sixth annual Russia Seminar on 14-15 February 2024 in Helsinki (Santahamina), Finland. The aim of the international seminar is to increase discussion on the Russian war against Ukraine and produce new knowledge on Russia's military policy, military thinking and power. You can watch the seminar live or find a recording on the National Defence University's Youtube channel. The working language will be English. Read more: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/en/russia-seminar

Ukrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan keskeiset opit liittyen tekniikkaan ja sen käyttöön? Entä miten taistelukenttä on muuttunut, mitä on säilynyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Jaksossa aiheista keskustelemassa everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

Suomen Nato-jäsenyys näkyy lukuisten muiden osa-alueiden lisäksi myös kielessä. Miten ja kenen toimesta Nato-terminologiaa edistetään suomen kielessä? Miksi Nato-termistöä on ylipäätään tarpeellista kääntää suomeksi ja ruotsiksi? Entä millaisia haasteita käännöstyöhön on liittynyt Jaksossa aiheista keskustelemassa terminologisen työn erityisasiantuntija Niina Elomaa valtioneuvoston kansliasta ja sektorijohtaja Annastina Reims Puolustusvoimien kielikeskukselta. Moderaattorina kielten asiantuntija Laura Murto Puolustusvoimien kielikeskukselta. Nato-sanasto on julkaistu valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla. Sanasto päivittyy saman suoran linkin taakse jatkossakin: Nato-sanasto (en-fi-sv).

Miksi ja mistä lähtökohdista Venäjä-tutkimusta tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa? Millaisia tavoitteita tutkimukselle on asetettu ja onko Suomen Nato-jäsenyys tuonut muutostarpeita tutkimuksen toteuttamiseen? Keskustelijoina erikoistutkija Pentti Forsström ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Moderaattorina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu. --- Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää 6. vuosittaisen Venäjä-seminaarin 14.-15. helmikuuta 2024. Kansainvälisen seminaarin tavoitteena on lisätä keskustelua Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan ja tuottaa uutta tietoa Venäjän sotilaspolitiikasta, sotilaallisesta ajattelusta ja voimasta. Seminaaria on mahdollista seurata Maanpuolustuskorkeakoulun Youtube-kanalta suorana tai myöhemmin sinne tallennettuna. Lue lisää: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/venaja-seminaari

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta? Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslasin alla ovat niin Venäjän kuin Ukrainan johtamisen onnistumiset ja epäonnistumiset sodassa. Lisäksi pohdinnassa on, minkälaisia vaikutuksia sodasta tehdyillä havainnoilla on suomalaiseen johtamisen opetukseen ja koulutukseen. Keskustelijoina ovat sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila sekä majuri Otso Sutela Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston strategiselta sektorilta. Moderaattorina eversti Aki-Mauri Huhtinen.

Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaamista sekä erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista tuetaan? Entä voidaanko kotien ja kansalaisten tietoisuutta sekä harjaantumista parantaa ja millä keinoin? Jaksossa vieraana aktiivimartta Marjukka Mikkola Marttaliitosta. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas. Jakso on viimeinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä missä fyysisessä toimintaympäristössä valtio vetää selvät rajat maastoon ja luo pelisäännöt siihen, kuka saa tuon rajan ylittää ja miten, kybertoimintaympäristössä tämä on paljon haastavampaa. Miksi kyberturvallisuuden rakentamiseen tarvitaan koko yhteiskunta – niin viranomaiset, kaupalliset yritykset kuin kansalaisetkin? Mitä tarkoittaa viranomais-siviiliyhteistyö, mitä se mahdollistaa ja mitä rajoituksia sillä on? Entä miten kurotaan umpeen tekninen ja strateginen näkökulma kyberturvallisuuteen ja -puolustukseen? Jaksossa keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinonen sekä Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen. --- MPKK:n Sotataidon laitos järjestää kybersotataidon seminaarin 30.11.2023 webinaarina. Seminaarissa keskustellaan sotilas-siviili-kyberoperaatiotaidosta ja Puolustusvoimien roolista kyberturvallisen Suomen rakentamisessa. Seminaarin kohderyhmää ovat kyberpuolustuksen ja -turvallisuuden parissa työskentelevät viranomaiset ja yritysten edustajat sekä kyberalan opiskelijat. Lue lisää seminaarista ja ilmoittaudu mukaan 26.11. mennessä: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kybersotataidon-seminaari

Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle? Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Miten Suomi toimii osana Naton yhteistä puolustusta? Miten Suomi on päättämässä Naton jäsenenä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä? Millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta? Entä kuinka Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa Nato-jäsenyyden vaikutuksista keskustelemassa on eversti Petteri Kajanmaa, joka toimii Suomen sotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnassa SHAPE:ssa.

Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023. Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastustoiminnasta ja hätätilanteiden hallinnasta. Tässä podcastissa kysytään, ovatko sopimuspalokunnat kansallisen turvallisuuden kannalta niin sanottu ”radiolla käskettävä joukko”, jonka suorituskykyä ei voida menettää? Jaksossa vieraana Suomen sopimuspalokuntien liiton varapuheenjohtaja Juho Luukko. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas. Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvien näkökulmasta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sodankäynnissä? Entä mitä uhkia tekoäly tuo mukanaan? Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.