Miksi virheiden myöntäminen on niin vaikeaa? Entä jos ei tee virheitä, voiko tehdä mitään muutakaan? Armollista ja huumorin sävyttämää pohdintaa virheiden tekemisen mahdollisuudesta.

Miksi aina pitää sinnitellä ja suorittaa niin kauan että on pakon edessä muututtava? Toisaalta pakko on hyvä pysäkki missä voi muuttaa itseään ja elämäänsä. Jospa kuitenkin oppisimme joustavasti ja luovasti suhtautumaan, ettei tarvitsisi niin paljon joutua pakon eteen.

Mitä pitää sietää ja miksi pitäisi? Vai onko niin, että voi itse valita olla hyvässä seurassa, että ilkeäkin ymmärtää, jos ymmärtää, käytöksensä seuraukset.

Kivulla voi olla paljon kerrottavaa, jos vain uskallamme kuunnella.

Sit- kun, eiku mutkun... Eiku NYT kun elämää! Eletään elämää niin kauan kuin sitä on, omassa elämässä läsnä ollen.

Kannattaa olla hyvän puolella, niin siitä saa itsekin osansa.

Ole oma itsesi- ilman naamioita. Näin saat sisimpääsi sen elämän mitä todellisuudessa olet vaillakin. Rohkeita valintoja itsetunnon ja oman näköisen elämän puolesta!

Henkimaailman juttuja vai ihan tavallista elämää. Asioita voi tarkastella tästäkin näkökulmasta. Ainakin kannattaa olla siunaukseksi, siitä seuraa itselle hyvää.