Welcome to the Renaissance by Amerikasta, rakkaudella

Hello kaikille pitkästä aikaa! Puolentoista vuoden breikin jälkeen palasimme äänittämään Denverissä ja Helsingissä. Tällä kertaa aiheina kuulijoiden kysymykset, esimerkiksi tulevat presidentinvaalit ja Floridan Don’t Say Gay-laki (ja ehkä ylipäätään Florida). Iloitsemme Annan juuri alkaneista tohtoriopinnoista, kesälomasta, Denver Nuggetsien finaalipaikasta ja tulevasta Beyoncén keikasta. We’re back baby!#amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka #uutiset #vaalit

Syysflunssat on selätetty sekä Helsingissä että Denverissä ja marraskuun ensimmäinen jakso on purkissa. Tässä jaksossa käsittelemme Yhdysvalloissa yleistä synnytystapaa eli sektiota. Jaksomme rakentuu amerikkalaisen Jessican synnytyskertomuksen ympärille. Jessican esikoinen syntyi sektiolla, vaikka Jessica ei ollut mielestään antanut siihen täyttä suostumustaan eikä edelleenkään oikein ymmärrä mitä tapahtui. Pohdimme, miten valtasuhteet synnytystilanteessa saattavat jättää synnyttävän henkilön päätöksenteon ulkopuolelle. Entä millä terveysperusteilla sektiot yleensä tehdään? Kuinka yleisiä ne ovat Yhdysvalloissa (vihje: joissakin floridalaisissa sairaaloissa lähes 70 % synnytyksistä tapahtuu sektiolla)? Tuttuun tapaamme paneudumme jakson teemaan yhteiskunnallisella ja kriittisellä otteella. Anna kertoo miksi Yhdysvalloissa vain pieni osa synnytyksistä on kätilöjohteisia, vaikka kätilöiden hoitamissa synnytyksissä sektion riski on pienempi. Laura kertoo artikkelista, jossa mitattiin osavaltion rakenteellisen seksismin määrän yhteyttä sektion yleisyyteen. Myös yhteiskunnallisten turvaverkkojen puute saattaa olla yhteydessä sektioiden määrään Yhdysvalloissa. Kun vanhempainvapaa on lähestulkoon olematon, voi olla tärkeä lukita synnytyspäivä kalenteriin. Vaikka puhumme sektioiden yleistymisestä yhteiskunnallisessa mielessä kriittisesti, on tärkeää muistaa että sektiot pelastavat ihmishenkiä, eikä tarkoituksemme ole lisätä synnyttäville henkilöille paineita siitä, mikä on oikea tapa synnyttää. Synnyttäminen on aina työtä ja synnyttävien henkilöiden kokemukset arvokkaita. Alkurupattelussa puhumme yleisesti hoivatyöstä ja sen näkymättömyydestä yhteiskunnassa. Useimmiten hoivatyö kasautuu naisille. Esitämme myös kuulijoita mahdollisesti järkyttävän kysymyksen: onko etäisen cool Muumilaakson Nuuskamuikkunen oikeasti mulkku? #amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka #uutiset #keisarinleikkaus #synnytys

Muutaman kuukauden tauon jälkeen palasimme mikrofonien äärelle vaatekomeroihin äänittämään, ja tällä kertaa kahdella eri mantereella. Hiljaisuus teki meille hyvää. Anna kävi Suomessa lomalla ja on nautiskellut taiteesta ja kirjoittamisesta. Laura teki kevyen pienen muuton maailman toiselle puolelle, eli takaisin Suomeen viiden Floridan vuoden jälkeen. Alkurupatteluissa pohdimme paluumuuton herättämiä tunteita ja eksistentiaalisia kysymyksiä ison muutoksen jälkeen. Jakson varsinainen aihe on ajankohtaiset uutiset Amerikasta. Tartumme molemmat viime viikkojen uutisaiheisiin, mm. Texasin uuteen aborttilakiin sekä Yhdysvaltojen 9/11:n jälkeiseen 20-vuotiseen sotaan Afganistanissa. Miksi on erittäin ongelmallista, että länsimaat oikeuttavat sotilaalliset toimet naisten “pelastamisella”? Puhumme Amerikkaa kuohuttaneesta nuoren valkoisen naisen murhasta, ja siitä miten bro-kulttuuri mahdollistaa parisuhdeväkivallan merkkien sivuuttamisen. Anna problematisoi sitä, että valkoisen naisen katoaminen ja murha saa valtavasti mediahuomiota, kun taas alkuperäisväestöön kuuluvien naisten katoamiset ja murhat ovat niin yleisiä että ilmiötä kutsutaan epidemiaksi (Missing and Murdered Indigenous Women Epidemic). Ja vaikka Violence Against Women Act (WAVA) suojelee myös alkuperäisväestöön kuuluvia naisia, noudattaa se silti edelleen kolonialistisia periaatteita. Laura tuo esiin Instagramin aiheuttamat ulkonäköpaineet nuorille ja kertoo raportista, jonka mukaan ongelma on tiedostettu jo pitkään yhtiön johtoportaassa. Samalla keskustelemme myös “tavallisen” näköisistä ihmisistä televisiossa - miksi heidän näkeminen välillä jopa hämmentää? It’s good to be back! P.S. Seuraavan jakson aihe on keisarileikkaukset eli sektiot synnytyksessä. Sektiot lisääntyvät koko maailmassa, ja paneudumme ilmiön taustasyihin Yhdysvalloissa. Jos teillä tulee aiheeseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä, laittakaa tulemaan niin saamme ne käsittelyyn seuraavaan jaksoon.

Et ehkä tiennyt, että haluat juhannusviikonloppuna oppia miten Yhdysvaltojen vallankäytön kannalta keskeinen väline filibuster toimii, mutta tässä sitä nyt ollaan! Tässä jaksossa on tarjolla tiiviisti kerrottuna filibusterin historia ja sen merkitys amerikkalaiseen politiikkaan. Käytännössä filibuster mahdollistaa sen, että vaalit hävinnyt puolue voi senaatissa torpata vaalit voittaneen puolueen lakiesityksiä. Filibuster on juuri nyt ajankohtainen, koska republikaanit ovat blokanneet sen avulla muun muassa äänioikeuden turvaamiseen tarkoitetun For the People Act-esityksestä äänestämisen. Filibuster voidaan kuitenkin kiertää - näin tekivät republikaanit esimerkiksi Trumpin presidenttikaudella saadakseen korkeimman oikeuden tuomarinimityksensä läpi, ja niin tekivät demokraatit saadakseen Affordable Care Actin voimaan (tällöin kyseessä on dramaattisesti nimetty nuclear option). Miksi sääntöjä ei haluta muuttaa pysyvästi? Voisiko filibusterin poistaminen vähentää amerikkalaisen politiikan polarisoitumista ja äänestäjien uskoa demokraattiseen järjestelmään? Aiheina myöskin Britney Spears, kiroileva cheerleader, kenraali Milleyn puheenvuoro critical race theoryyn liittyen, uforaportin tulokset, tiktok-lakko ja Champ-koiran kuolema. Tämän jakson myötä siirrymme kesälomille. Podcastiamme on sen puolen vuoden olemassaolon aikana kuunneltu yli 15 000 kertaa. Kiitos teille kaikille! Palataan uusien jaksojen merkeissä alkusyksystä!

Moi taas! Tässä jaksossa vastaamme taas kuulijoiden kysymyksiin. Ensin kuitenkin vaihdetaan kuulumiset ja muistellaan mm. muutaman vuoden takaista lomamatkaa Palm Beachilla, kun lähdettiin hieman rikkinäisellä ja Floridan ötököiden likaamalla autolla Mar-a-Lagon läheiselle luksusostarille etsimään kahvia. Millaista oli olla maahanmuuttajalapsena Ruotsissa, ja miten kokemukset siellä eroavat maahanmuuttajakokemuksista Yhdysvalloissa? Ruotsista onkin aika paljon nostalgisia kokemuksia, mm. sinivalkoisten Suomi-kynttilöiden myyminen ovelta ovelta ruotsalaisille koulun varainkeruutempauksena (not successful) sekä Suomen 1995 MM-kullan merkitys meille suomalaisina lapsina ruotsalaisessa lähiössä. Millainen merkitys on kielellä kohdemaahan sopeutumiseen, ja millaisia tunteita herättää äidinkielen mahdollinen köyhtyminen? Laura otti lukijan toiveesta selvää tämän hetken top 10-tietokirjoista Yhdysvalloissa. Pohdimme, mitä bestsellerit kertovat tästä hetkestä ja erityisesti ihmisten pohdinnoista pandemian aikana. Aiheina lisäksi mm. lihanormi (ja ruokanormit yleensäkin) sekä energiankulutus ja amerikkalaisten suhtautuminen energiakysymyksiin.

Oikeutta aborttiin kannattaa valtaosa amerikkalaisista. Aborttioikeutta turvaa Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden päätökset Roe v Wade (1973) ja Planned Parenthood vs. Casey (1992). Kuka oli “Roe” ja kuka oli Wade, miten päätös tehtiin 1970-luvulla, ja mitkä seikat edelsivät sitä? Aborttioikeutta haastetaan nyt useassa osavaltiossa säätämällä uusia lakeja, joita aborttioikeutta puolustavat järjestöt puolestaan haastavat perustuslain vastaisina. Yksi näistä tapauksista (Mississipin Dobbs vs. Jackson Women’s Health Organization) on nyt menossa korkeimpaan oikeuteen puitavaksi. Aborttioikeutta vastustavat tahot toivovatkin, että uusien tuomarinimitysten myötä jossakin vaiheessa Roe v Wade kumotaan korkeimmassa oikeudessa. Kerromme myös, miten konservatiiviset äänestäjät saatiin ryhmittymään “pro- life”-blokiksi abortin ympärille 1970-luvulta lähtien. Niin kutsutun “moraalisen enemmistön” tausta ei suinkaan lähtenyt liikkeelle abortin vastustamisesta, vaan se linkittyy vahvasti rasismiin, koulujen desegregaation ja kansalaisoikeusliikkeen vastustamiseen. Anna kertoo myös global gag rulesta sekä Coloradon kokeilusta tarjota ilmainen ehkäisy pienituloisille amerikkalaisille teiniraskauksien vähentämiseksi. P.S. Emme ota enää ikinä teekuppeja mukaan äänityksiin, pahoittelut ajoittaisesta lusikan kilinästä sekä hörppimisen äänistä. :D P.S.P.S. Vaikka Laura sanoo jaksossa sitkeästi “Roe vs. Wade” lausutaan tämä keissi oikeaoppisesti “Roe v Wade” kuten Anna tekee.

Miksi Trumpin hallinto halusi kieltää critical race theoryn kouluista? Miksi yhtäkkiä puhutaan niin paljon “canceloinnista”? Miksi “wokeness” on nykyisin melkein kirosana? Kaikille näille termeille yhteistä on se, että ne ovat lähtöisin mustien amerikkalaisten aktivismista, kulttuurista ja tutkimuksesta. Viime vuosien aikana termit on tempaistu mukaan valtavirtaan ja niitä toistellaan Yhdysvalloissa uutisissa, somessa ja arjen keskusteluissa. Se ei ole sattumaa, vaan sinnikkään kommunikaation ja kampanjoinnin tulosta, joka menee Yhdysvalloissa kutakuinkin näin: kun vallan väärinkäytöksestä joutuu vastuuseen, sanotaan että nyt on tultu “canceloiduksi”. Kun ajetaan vähemmistöjen oikeuksia, sanotaan että nyt on kyse “woke supremacysta”. Kun pelotellaan, että amerikkalaiset lapset aivopestään vihaamaan maataan critical race theorylla, käännetään huomio pois rasismista. Ja ennen kaikkea: lietsomalla tällaista vastakkainasettelua amerikkalaisten välille viedään huomio pois siitä, mitä Yhdysvaltojen demokratiassa tapahtuu nyt osavaltiotasolla: äänestyksestä tehdään jälleen jatkossa vaikeampaa. Kerrotaan myös tarinaa Lauran kissasta Aizosta ja etiopialaisen juristin tekemästä kirurgisesta kissaleikkauksesta mangopuun alla.

Hyvää vappua kaikille! Tässä jaksossa me muisteltiin nostalgisissa tunnelmissa roadtrippejä ja kerrotaan parit vinkit teillekin. Miksi roadtripping on niin suosittu tapa matkustaa Amerikassa, ja kuinka kätevästi täällä voi suosia ekologisempia vaihtoehtoja, esimerkiksi junailua? Muistellaan mieleenpainuvimpia roadtrip-matkojamme, muun muassa Lauran pakoreissua Hurrikaani Irman tieltä sekä kuumottavia hetkiä Kalifornian kiemuraisen Highway 1:n varrella. Route 66 on jäänyt Annan mieleen, kuten myös sen varrella olevat kuolevat kylät, kun vierailijat ovat kadonneet uusien pikateiden rakentamisen myötä. Annetaan myös vinkkejä sujuvaan roadtrippailuun (snäkkiliivit kunniaan) ja vakuutushuijausten välttämiseen. Alkurupattelussa käsittelyssä muun muassa Bidenin ehdottama lapsiperheille suunnattu tukipaketti ja se miksi Amerikka-kriittisyys ja tämän maan kauneuden ja vahvuuksien arvostaminen eivät sulje toisiaan pois. #amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka #roadtrips #amerikanmatkat

Parin viikon tauon jälkeen ollaan taas linjoilla! Tästä lähtee meidän neljäs Q&A-jakso, jossa vastataan kuulijakysymyksiin mm. reservaattien kasinotoiminnasta, ylinopeussakoista ja avioerosta Yhdysvalloissa. Anna avaa myös hieman enemmän sitä, miksi on “jumissa” Amerikassa. Meiltä kysyttiin myös olemmeko nähneet täällä julkkiksia (Helloooo Owen Wilson ja Will Smith) ja millaisia hassuja käsityksiä amerikkalaisilla on Euroopasta. Alkurupatteluun meni tovi, kun ei oltu vähään aikaan juteltu. Keskustelunaiheina muun muassa hitonmoiset rahasummat, Lauran lepopäivät Orlandossa ja Derek Chauvinin oikeudenkäynti, jonka ainoasta oikeasta tuloksesta huolimatta ei saa unohtaa sitä, että huonot omenat myrkyttää hyvätkin omenat. #amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka

Meiltä on toivottu jaksoa opiodikriisistä ja tässä se tulee! Mielikuvat “hillbilly”-addiktista elävät vahvoina, mutta opioidien väärinkäyttö ja niistä johtuvat yliannostukset ovat koko Yhdysvaltojen ongelma. Vuonna 2019 amerikkalainen kuoli todennäköisemmin opioidiyliannostukseen kuin liikenneonnettomuuteen. Opioidit ovat vieneet myös monen tunnetun taiteilijan hengen (Tom Petty, Prince, Heath Ledger...RIP). Miten tähän pisteeseen on tultu? Miksi opioidit koukuttavat niin helposti? Miksi amerikkalaisten kivusta ja pahasta olosta on tullut kannattavaa bisnestä? Miksi Oxycontinia markkinoitiin aggressiivisesti amerikkalaisille vuosien ajan? Tätä(kin) aihetta käsittelemme tyylillemme uskollisina taustoittamalla ilmiön historiaa, nimeämällä valtaa väärin käyttävät tahot (tässä tapauksessa erityisesti Purdue Pharma, American Pain Society ja Joint Commission - kerromme näistä kaikista jaksossa lisää) sekä pohtimalla sanojen ja mielikuvien merkitystä (aggressiivisin tarinankertoja voittaa usein Yhdysvalloissa). Keskustelemme myös sairaalamaailmasta ja siitä, miltä opioidikriisi on näyttänyt sairaanhoitajalle. Laura jakaa läheltä piti-tilanteen lenkkipolulla alligaattorin kanssa ja kertoo miten Skam-sarja on pelastanut koko viikon. Ensi viikolla vietämme kevätlomaa, palataan siis muutaman viikon päästä :)

Tässä jaksossa juttelemme Lauran tutkimusaiheista Yhdysvalloissa. Laura kertoo, miksi ruoka on tutkijalle niin herkullinen aihe. Hän avaa väitöskirjansa löydöksiä eli miten ruokavaliot muuttuvat Yhdysvalloissa asuvien maahanmuuttajien parissa. Mitä on ruokahäpeä ja miten se vaikuttaa maahanmuuttajien ruokailutottumuksiin? Miten amerikkalaisen yhteiskunnan kiire ja toisaalta assimilaatiopaineet vaikuttavat ruokailutottumuksiin? Onko terveellisesti syövä maahanmuuttaja kelpo maahanmuuttaja? Missä vaiheessa fast foodista tuli välteltävä juttu eikä amerikkalaisen ylivertaisuuden symboli? Miten ravitsemusneuvonnan ja ruokakasvatuksen avulla luodaan normeja amerikkalaisessa yhteiskunnassa? Juttelemme aluksi myös viikon tärkeistä tapahtumista, kuten Derek Chauvinin oikeudenkäynnistä, Arkansas´n osavaltion transnuorten oikeuksia rajoittavasta lakiesityksestä, Bidenin koirien Champin ja Majorin viimeisimmistä tuhmuuksista, seka alkuperäisväestöjä loukkaavien symbolien mahdollisesta kiellosta Coloradossa. Kerrotaan myös miksi “interesting” ei lähes koskaan ole positiivinen kommentti. Hyvaa pääsiäisviikonloppua kaikille!

Tästä lähtee käyntiin uusi jaksokokonaisuus, jossa käsittelemme omia tutkimusaiheitamme Yhdysvalloissa (sekä muita meitä kiinnostavia tutkimuksia). Yhdysvaltoja kutsutaan mahdollisuuksien maaksi (land of opportunity), mutta tämä maa on varastettu alkuperäiskansoilta. Puhumme Annan maisteriopintoja varten tehdystä tutkimuksesta Oglala Lakota-heimon parissa Pine Ridgen reservaatilla Etelä-Dakotassa. Reservaatteja kuvaillaan täällä melkein ainoastaan negatiivisilla sanoilla kurjuutta ja köyhyyttä korostaen, mutta millaisia tarinoita selviytymisestä niiltä löytyy? Samalla on tärkeä puhua alkuperäiskansojen tämänpäiväisistä haasteista nostamalla esiin maan menettämisestä ja yhteisöjen systemaattisesta tuhoamisesta johtuvaa ylisukupolvista traumaa. Alkurupatteluissa käymme läpi myös paluuta “normaaliin” eli aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa, päällimmäisenä mielessä Atlantan ja Boulderin tapahtumat. Mitä historia voi opettaa meille siitä, miten Yhdysvalloissa aseenkantolupa liittyy erityisesti valkoisen miehen valtaan ja vallantuntoon? Laura kertoo myös mitä Floridan politiikassa on meneillään. P.S. Vinkkaamme myös jaksossa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aineistoa: David Treuer - The Heartbeat of Wounded Knee Tommy Orange - There There Brandon Hobson - The Removed Podcast: This Land

Q&A Osa 2! Tästä jaksosta puuttuu alkurupattelut, koska äänitimme sen jo viime viikolla Q&A Part 1-jakson jatkeeksi. Mennään siis suoraan asiaan eli vastataan kysymyksiinne, joiden aiheina tällä kertaa esimerkiksi annoskoot, amerikkalainen keskustelukulttuuri, itsensä brändäyksen uuvuttavuus, turvallisuus (aseet kaikkialla), shekit sekä jätehuolto!

Tässä jaksossa vastaamme taas kuulijoiden esittämiin kysymyksiin, joita tulikin laidasta laitaan ulkonäköasioista maailmankarttoihin. Kuinka yleistä täällä on hampaidenvalkaisu? Onko amerikkalaisiin helppo tutustua? Mitä amerikkalaisille lapsille opetetaan muista maista? Mennäänkö täällä autolla kaikkialle? Muun muassa tällaisiin kuulijakysymyksiin vastaamme tämän viikon jaksossa, joka on jaettu kahteen osaan kysymysten määrän vuoksi. Osa 2 ilmestyy jossain vaiheessa ensi viikolla, stay tuned! Käymme läpi myös juuri kongressissa hyväksyttyä elvytyspakettia, Lauran lähestyvää väitöstilaisuutta, Annan saamaa koronavirusrokotetta ja sitä miten lehmänlanta liittyy Denveriä lähestyvään “historialliseen” lumimyrskyyn. P.S. Kuuluuko meidän ääni teille tosi hiljaisella? Laittakaa palautetta, jos äänen kanssa on ongelmia. Ollaan tehty nää jaksot etänä ja meidän omassa tuotanto”yhtiössä”, joten vielä opetellaan.

Korkeakoulutus ja amerikkalaiset huippuyliopistot ovat perinteisesti olleet Yhdysvaltojen ylpeys. Miten saavutettavissa korkeakoulutus on tänä päivänä amerikkalaisille? Tässä jaksossa kertaamme, millaisia koulutusvaihtoehtoja lukion päättävillä nuorilla on Yhdysvalloissa. Vertaamme eri sukupolvien kokemuksia korkeakoulutuksesta: erityisesti valkoisten amerikkalaisten korkeakoulutusta tuettiin 1930-luvun laman jälkeen ja G.I.Bill-lakialoitteen myötä valtavin summin, kun taas viimeisten vuosikymmenten aikana suurin osa osavaltioista on panostanut entistä vähemmän korkeakoulutukseen. Tämä on johtanut eriarvoisuuksiin, sillä koulutuksen hinta on siirtynyt yhä enemmän opiskelijan maksettavaksi sen sijaan, että koulutus nähtäisiin julkisena hyödykkeenä. Monella amerikkalaisella saattaakin olla kymmeniä tuhansia tai paljon sitä enemmän opintolainaa. Puhumme myös siitä, millä koulutusaloilla vähemmistöt ovat edelleen aliedustettuina ja mitkä syyt tähän vaikuttavat. Toisaalta amerikkalaisille on olemassa korkeakoulutukseen suhteen edullisempia vaihtoehtoja kuten community college-tutkinto tai koulutusta tukevia stipendejä, mutta riittävätkö ne? Lisäksi puhumme omista kokemuksista amerikkalaisilla kampuksilla. Ehkä sellainen läpileikkaava teema tässä jaksossa on myöskin yleinen hajoilu ja väsymys pandemian aikaiseen opiskeluun. Tämä jakso päättää koulutuskokonaisuutemme, laittakaa ihmeessä vielä aiheesta kysymyksiä jos haluatte niitä mukaan ensi viikon Q&A-jaksoon!

Yhdysvalloissa postinumerolla on valtava vaikutus elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Miten postinumero vaikuttaa koulutukseen? Monet amerikkalaiset huokaavat helpotuksesta, kun lapsi siirtyy kalliista päiväkodista julkiselle puolelle peruskouluun, mutta onko peruskoulutus täällä kaikille samantasoista? Miten peruskouluja rahoitetaan, ja millaiset tekijät vaikuttavat mm. luokkakokoon ja opetuksen laatuun? Miksi yhden osavaltion sisällä kahden eri koulun saaman rahoituksen välillä voi olla valtavia eroja? Miten tämä kaikki kytkeytyy segregaatioon ja rasismiin? Ja miksi amerikkalaisessa peruskoulutuksessa käytetään niin paljon standardisoituja testejä? Keskustelunaiheina myöskin Lauran väikkärin palautuksen jälkeinen tyhjyys, turkinpippurit sekä suomen kielen merkitys lapsille jämptisti puhuessa.

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista päiväkotisysteemiä kuin Suomessa, mutta onko se aina ollut täällä mahdoton unelma? Tässä jaksossa puhumme pienten lasten hoidosta ja siitä, miten pullantuoksuisten äitien nimeen vannova lobbausryhmä sekä presidentti Nixon apureineen onnistuivat vesittämään tärkeän lastenhoitoon liittyvän lakiesityksen 1970-luvulla. Miten vaikeaa on löytää lapselle hoitopaikka? Kuinka paljon se maksaa, ja miten hinta vaikuttaa etenkin naisten elämään? Onko pienituloisilla mitään mahdollisuutta saada lapsi päiväkotiin? Päiväkotien välipalaohjeet ovat myös keskustelunaiheena, ja se miten pienten lasten opetus ja valmistaminen koulua varten alkaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällä jaksolla käynnistämme laajasti koulutusta käsittelevän jaksokokonaisuuden sarjan. Lisäksi juttelemme härkäviikoista, Annan toimistoelämästä, Tom Brady-naamareista ja Teksasista.

Onko meillä paluu Suomeen edessä lähivuosina, millainen on amerikkalainen deittailukulttuuri, miten Yhdysvaltoihin pääsee opiskelemaan, saako työviisumin helposti, millainen on amerikkalainen kouluruokailu, millaista on olla amerikkalaisen miehen kanssa naimisissa, miten voi ymmärtää kaikkia kielessä käytettyjä lyhenteitä, paljonko veroja maksetaan, ja miksi koirarakkaassa Amerikassa on niin paljon rescue dogseja? Muun muassa tällaisiin kuulijakysymyksiin paneudutaan tämän viikon jaksossa. Ihanaa ystävänpäivää kaikille täältä. Amerikasta rakkaudella, Anna & Laura

Ronald Reagan, Andrew Wakefield, Robert Mendelsohn, Joseph Mercola, Robert F. Kennedy Jr., Putin… nimiä joita et ehkä ensimmäisenä kuule, kun puhutaan rokotevastaisuudesta. Tässä jaksossa keskiössa on Yhdysvaltojen rokotevastaisuuden historia ja siihen keskeisesti liittyvät hahmot, rokotevastaisuudesta rahallisesti hyötyvät tahot sekä viestintästrategiat, joilla isketään ihmisten pelkoihin. Miksi Brooklynin ortodoksijuutalaisessa ja Minnesotan somaliyhteisössa levisi tuhkarokko, kun taudin oli jo todettu hävinneen Yhdysvalloista? Miksi Kalifornian varakkailla asuinalueilla on 17 000 ainakin osittain rokottamatonta esikouluikäistä? Laura kertoo kuinka paljon sosiaalisen median yhtiöt tienaavat kohdentamalla mainontaa rokotuskriittiselle yleisölle, ja Anna puhuu siitä, miten yhden brittilääkärin petokseksi todettu tutkimus oli valtava takaisku kansanterveydelle. Lopuksi käsittelemme sitä, miksi häpeän aiheuttaminen tai faktojen toistelu rokotekriittiselle ihmiselle ei läheskään aina ole toimiva strategia.