episodi 17 – Pentti Järvelin
”Mä mietin että voinko mä mennä pelaamaan sulkapalloa, koska mä oon skeittari?”
Pentti Järvelin on monelle enemmän skeittauksesta tuttu Tekijä isolla T-kirjaimella. Pena on nimittäin tehnyt 55 jaksoa podcastia skeittauksesta, nimellä Skeittauksesta. Perinteinen painettu media on myös hallussa – leikkaa-liimaa-tee-se-itse -meiningillä tehtyjä Hai Jump -lehtiä ilmestyi 10 numeroa, näistä useassa pitkälti yli 200 sivua!
Niissä saattoi tulla seuraavalla sivulla vastaan mitä vaan. –Ja tulikin, Pentti myöntää.
Lopulta lehden tekeminen vei Pentiltä kaiken vapaa-ajan kolmeksi kuukaudeksi ennen julkaisua, sivuja oli piirtäjille postitettuna ympäri Suomen ja äidiltä oli painokustannuksia varten tuhansia euroja velkaa jotta lehti saatiin painettua Suomessa ja Kelasta haetuilla vastakkain liimatuilla kirjekuorilla ja vajailla postimerkeillä lukijoiden laatikkoon.
Toisin sanoen Pena on tottunut touhuamaan lajikulttuurin eteen hyvin pitkälti omasta persnahasta repien. Kaikkia kulttuurin jäseniä Penan touhut eivät aina täysin ole miellyttäneet – mutta koskapa mikään tekemisen arvoinen on kaikkia miellyttänyt?
Tässä Arktiset Linjat -jaksossa puhutaan monenlaisista asioista, mutta lähtökohtana oli puhua ainakin lumilautailun ja skeittauksen välimaastossa harmaalla alueella elävästä lumiskeittauksesta – eli snedeyksestä – joka lajina on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa pientä paluuta 2000-luvun alun hypen jälkeen.
Korona tyhjensi skeittihallit, ja ajoi rullalautailijat korvikkeiden pariin. Onko kyse hassuttelusta vai vakavasti otettavasta lajista tai alakulttuurista? Mitä ylipäätään elämässä kannattaa ottaa vakavasti?
Pena ennakkoluulottomana kaverina on ottanut haltuun snedeyksen lisäksi myös lumisurffauksen, murtomaahiihdon, bleidauksen, avantouinnin ja melonnan kaltaisia aktiviteettimuotoja.
Keskustelu rönsyilee näistä vähän kaikissa, ja lisäksi luovuudessa, riittämättömyyden tunteessa, alakulttuurin vaikutuksessa identiteettiin, sulkapallon pelaamisessa (läpällä), kulttuurien käytöskoodeissa, ”aitoudessa” sekä vaikka ja missä.
Toivottavasti rohkenet Pentin tavoin ottamaan uutta vastaan ja kuuntelemaan jakson, oli oma identiteettisi sitten skeittari, snoukkari, skimbaaja, snedeejä tai ei mitään näistä.
Ja hei, Penan Skeittauksesta-podcast oli iso inspiraatio sille, että Arktiset Linjat on olemassa, jotenka vain ja ainoastaan kunnollista on, että saamme miehen itsensä linjoille.
Ensimmäiset 40 minuuttia puhutaan Skeittauksesta-podcastista, Hai Jump -lehdestä ja niihin liittyvistä koukeroista. Siitä liukastutaan kohti Pentin henkilökohtaista elämää, harrastuksia ja sitä luvattua lumiskeittausta.
Pentti Järvelin, Arktiset Linjat. Snedeyksestä ja elämästä. Olkaa niin hyvät!
Pentti Järvelin on monelle enemmän skeittauksesta tuttu Tekijä isolla T-kirjaimella. Pena on nimittäin tehnyt 55 jaksoa podcastia skeittauksesta, nimellä Skeittauksesta. Perinteinen painettu media on myös hallussa – leikkaa-liimaa-tee-se-itse -meiningillä tehtyjä Hai Jump -lehtiä ilmestyi 10 numeroa, näistä useassa pitkälti yli 200 sivua!
Niissä saattoi tulla seuraavalla sivulla vastaan mitä vaan. –Ja tulikin, Pentti myöntää.
Lopulta lehden tekeminen vei Pentiltä kaiken vapaa-ajan kolmeksi kuukaudeksi ennen julkaisua, sivuja oli piirtäjille postitettuna ympäri Suomen ja äidiltä oli painokustannuksia varten tuhansia euroja velkaa jotta lehti saatiin painettua Suomessa ja Kelasta haetuilla vastakkain liimatuilla kirjekuorilla ja vajailla postimerkeillä lukijoiden laatikkoon.
Toisin sanoen Pena on tottunut touhuamaan lajikulttuurin eteen hyvin pitkälti omasta persnahasta repien. Kaikkia kulttuurin jäseniä Penan touhut eivät aina täysin ole miellyttäneet – mutta koskapa mikään tekemisen arvoinen on kaikkia miellyttänyt?
Tässä Arktiset Linjat -jaksossa puhutaan monenlaisista asioista, mutta lähtökohtana oli puhua ainakin lumilautailun ja skeittauksen välimaastossa harmaalla alueella elävästä lumiskeittauksesta – eli snedeyksestä – joka lajina on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa pientä paluuta 2000-luvun alun hypen jälkeen.
Korona tyhjensi skeittihallit, ja ajoi rullalautailijat korvikkeiden pariin. Onko kyse hassuttelusta vai vakavasti otettavasta lajista tai alakulttuurista? Mitä ylipäätään elämässä kannattaa ottaa vakavasti?
Pena ennakkoluulottomana kaverina on ottanut haltuun snedeyksen lisäksi myös lumisurffauksen, murtomaahiihdon, bleidauksen, avantouinnin ja melonnan kaltaisia aktiviteettimuotoja.
Keskustelu rönsyilee näistä vähän kaikissa, ja lisäksi luovuudessa, riittämättömyyden tunteessa, alakulttuurin vaikutuksessa identiteettiin, sulkapallon pelaamisessa (läpällä), kulttuurien käytöskoodeissa, ”aitoudessa” sekä vaikka ja missä.
Toivottavasti rohkenet Pentin tavoin ottamaan uutta vastaan ja kuuntelemaan jakson, oli oma identiteettisi sitten skeittari, snoukkari, skimbaaja, snedeejä tai ei mitään näistä.
Ja hei, Penan Skeittauksesta-podcast oli iso inspiraatio sille, että Arktiset Linjat on olemassa, jotenka vain ja ainoastaan kunnollista on, että saamme miehen itsensä linjoille.
Ensimmäiset 40 minuuttia puhutaan Skeittauksesta-podcastista, Hai Jump -lehdestä ja niihin liittyvistä koukeroista. Siitä liukastutaan kohti Pentin henkilökohtaista elämää, harrastuksia ja sitä luvattua lumiskeittausta.
Pentti Järvelin, Arktiset Linjat. Snedeyksestä ja elämästä. Olkaa niin hyvät!
Arktiset Linjat podcast näytetään tässä palvelussa avoimen RSS-syötteen kautta. RSS-syötteen tiedostot, kuvaukset, kansikuvat ja muu metadata ovat podcastin omistajan omaisuutta, eivätkä ole yhteydessä Podplayn kanssa.