Vuonna 2017 Yle Urheilu teki laajan selvityksen palkkatasa-arvon tilanteesta huippu-urheilussa. Selvityksen mukaan jalkapallossa naisen euro oli neljä senttiä: Naisten A-maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajat ansaitsivat keskimäärin 17 298 euroa vuodessa miesten vastaavan luvun ollessa yli 400 000. Samaan vuoteen mennessä "Helmarit" olivat pelanneet EM-kisoissa jo kolmeen otteeseen päästen parhaillaan välieriin asti. Miesten joukkue ei ollut kertaakaan selviytynyt edes lopputurnaukseen. Vaikka seitsemässä vuodessa on menty eteenpäin, harva suomalainen nainen pystyy elättämään itsensä pelaamalla jalkapalloa. Millaisia haasteita naisten jalkapallon ammattimaisuuden kehittämisessä Suomessa oikein on? Entä miten osaavia naisia voitaisiin rohkaista tavoittelemaan johtotehtäviä myös urheilun parissa? Aiheesta ja omasta polustaan Sirkkiksen ja Katriinan kanssa juttelemaan Mariet Louhento, joka hyppäsi taannoin yritysmaailmasta jalkapallon pariin.

Rahoitussektori on ollut pitkään suht perinteinen ja miesvaltainen. Samaan aikaan Verohallinnon tuloverotilastoiden mukaan naisten pääomatulojen kohdalla euro oli vain 44 senttiä vuonna 2019 – ansiotuloissa sama luku oli 77 senttiä. Vieraanamme on kuitenkin jo toista kertaa naistoimitusjohtaja juuri finanssialalta. Ovatko pankit siis ottaneet kaikesta huolimatta askeleita kohti diversiteettiä voimakkaammin kuin muut toimialat? Mitä pankkialalla tällä hetkellä oikein tapahtuu? Entä mitä neuvoja sijoittajien kannattaisi tällä hetkellä kuunnella? Katriinan ja Sirkkiksen kanssa johtamisesta ja rahasta keskustelemassa S-pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Keskustelu yritysten roolista osana yhteiskuntaa helposti jämähtää vastuullisuustasolle. Vaikka on luonnollisesti tärkeää edelleen huomioida, miten yritykset pyörittävät arkeaan kestävyyden näkökulmasta, johtaa tällainen lähestymistapa helposti harhaan. Kun yritysten toimintaa sen sijaan tutkaillaan kokonaisvaltaisesti, katse kääntyy ydinliiketoiminnan suurimpiin negatiivisiin ja positiivisiin vaikutuksiin. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää yritysten nettovaikutuksesta? Entä mikä oikeasti on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden ero? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana aiheesta kertomassa lisää Uprightin perustaja ja toimitusjohtaja Annu Nieminen.

Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan naistoimitusjohtajia on pörssiyhtiöissä “huimat” 12, mikä vastaa 9 prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista. Miten naisia saataisiin enemmän etenemään toimitusjohtajiksi myös pörssiyrityksiin? Uskalletaanko Suomessa ylipäätään investoida tarpeeksi tulevaisuuden kasvuun tällä hetkellä? Toimitusjohtajuudesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa OP:lla Yrityspankin toimitusjohtajana toimiva Katja Keitaanniemi.

Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä. Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot voivat tasapainoilla monimuotoisuusdatan keräämiseen liittyvien tarpeiden ja tietosuoja-vaatimusten välillä? Aiheesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa Dittmar&Indreniuksen osakas Suvi Knaapila.

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen. Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan toimistusjohtajalla Fadumo Alilla? Fadumo on myös palkittu Espoon vuoden yrittäjänä 2022. Jaksossa Fadumo nostaa esiin mm. työyhteisövalmennuksen mahdollisuudet terveydenhuoltoalan parantamisessa sekä hyviä kokemuksia siitä, miten työyhteisön tapa tehdä työtä parantuu diversiteetin takia – ei vain kiireessä tarvittavien lisäkäsien kautta.

On aika tutustua tarkemmin myös toiseen juontajistamme: Recordlyn toimitusjohtajaan ja yhteen perustajista Katriina Kiviluotoon. Recordlyllä Katriina on datateknologioiden huippuasiantuntijoiden ympäröimänä. He ovat Katriinan mukaan onnistuneet toteuttamaan kaikki ne ratkaisut, joita asiakkaille on vuosien varrella luvattu. Katriina kertoo, mitä hänen mielestään olisi nyt tärkeintä saada yrityksissä ratkaistua, jotta data saataisiin valjastettua liiketoiminnan apuriksi.

Pankkimaailmaa ei välttämättä ensimmäisenä yhdistetä työhön paremman maailman puolesta. Toisaalta toimitusjohtajuus mielletään helposti yksinäiseksi pestiksi. Fintech alalla toimiva Enfuce haastaa molempia näkemyksiä tausta-ajatuksenaan se, että maailma olisi oikeasti parempi paikka, koska Enfuce on olemassa. Tätä kohti pyritään rohkeasti omaa tietä kulkien ja yrityksen ohjaksissa toimiikin myös kaksi toimitusjohtajaa. Miltä tuntuu kasvattaa yritystä rohkealla visiolla ja samaan aikaan uskaltaa investoida miljoonia tulevaisuuteen? Entä miten jaettu johtajuus toimii käytännössä? Yhdessä Sirkka-Liisan kanssa kasvuyrityksen rakentamisesta puhumassa Enfucen perustaja ja Co-CEO Monika Liikamaa.

Suomessa toimivien yritysten investoinnit eivät ole kasvaneet vuosikymmeneen samalla, kun Pisa-tulokset ja yleinen koulutustaso laskee. Kyseinen tilanne kotimaisten yritysten kasvun ja innovaatioiden tiimoilta tekee olon hieman epämkavaksi. Tästä huolimatta – tai ehkä jopa sitä suuremmalla syyllä – on nokianostalgian tai liiallisen osoittelun sijaan aika tarttua rohkeasti uusiin innovaatioihin ja niiden avulla palata kasvun tielle. Miten muuttaa suuntaa ja saada kasvua aikaan myös haastavina aikoina? Mitä "insinöörikansana" voisimme tehdä myydäksemme paremmin? Asiasta keskustelemassa ja myyttejä murtamassa Katriinan ja Sirkkiksen kanssa IT-alan TOP vaikuttajana ja vuoden myynnin johtajana 2019:kin tunnettu Fujitsun varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa.

Olemme jo useamman jakson aikana kuulleet erilaisten johtotehtävissa toimivien naisten kokemuksia ja näkemyksiä oman matkansa varrelta. Mutta millaisia tarinoita pöydän toiselta puolelta löytyy? Ensimmäisenä Bisnespäivän juontajakaksikosta omasta polustaan kertomassa Sirkkis. Usein puhutaan, että naiset eivät voi nousta tukitoimista toimitusjohtajiksi. Sirkkis on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että näin ei aina ole. Päinvastoin; tukitoimien kautta saattaa muodostua uniikki kombinaatio ja läpileikkaus yrityksen toimintaan ja yhteisöön.

Resilienssi on yksi viime vuosien käytetyimmistä termeistä. Ihmekös tuo: Katriinan sanoja lainataksemme nykyinen maailmanmeno kuluttaa mentaalikapasiteettia sen verran tehokkaasti, että jokaisella meistä on varmasti resilienssi ollut koetuksella. Miten resilienssiä voi kasvattaa sekä yksilönä että tiiminä? Entä mikä rooli tunteilla on tässä kaikessa? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana resilienssistä keskustelemassa viestinnän ja muutosjohtamisen konkari Kaija Pohjala.

Erityisesti uran alkuvaiheilla hallitustyö voi tuntua etäiseltä, epämääräiseltä tai jopa mystiseltä. Vaikka hallituksissa tilanne naisten osuutta ajatellen on usein parempi kuin esimerkiksi pörssiyritysten johtoryhmiä tutkaillessa, on työtä vielä tehtävänä myös tasa-arvon saralla. Työhön liittyy myös paljon myyttejä, joista yleisimpiä on ensimmäisen hallituspaikan saamisen vaikeus. Miten hallitustyöstä voi tehdä itselleen uran? Entä mikä on hallitusten rooli toisaalta sekä johtoryhmien että hallitusten itsensä monimuotoisuuden lisäämisessä? Myyttejä murtamassa ja omaa uratarinaansa avaamassa Sirkkiksen ja Katriinan kanssa hallitustyön ammattilainen Hanna Sievinen.

Esikuvista puhuttaessa mieleen nousee helposti ensimmäisenä lapsuuden idolit. Vaikuttavimmat esikuvat eivät kuitenkaan usein pukeudu viittaan, heilu rokkitähtinä lavalla tai kiepauta ilmaveivejä MM-kisojen välierissä. Kyse on pikemminkin silmiä avaavasta representaatiosta, joka poistaa arkisiakin raja-aitoja. Tämä löytyy kantavana ajatuksena myös Bisnespäivän taustalta: Tyttäret – sekä nuoret että vanhat – tarvitsevat esikuvia valaisemaan erilaisia vaihtoehtoja ja kannustamaan heitä kulkemaan polkujaan pää pystyssä. Yksi monipuolisimmista vaihtoehdoista on toimia yrittäjänä. Menestyneiden naisyrittäjien lista on kuitenkin vielä suhteellisen lyhyt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Miten huikeita naisyrittäjätarinoita saataisiin syntymään lisää ja mikä merkitys esikuvilla onkaan tässä kaikessa? Aiheesta Sirkkiksen ja Katriinan kanssa kertomassa lisää Female Founders Suomen perustaja ja toimitusjohtaja Anna Pyykkö.

Naiset saavat vain muutamia prosentteja tarjolla olevasta pääomasta ja osuus ei tunnu nousevan merkittävästi. Pääomasijoittaja ry:n tutkimusten mukaan myös hallitusten jäsenistä hyvin suuri osa on edelleen miehiä: vuonna 2022 naisten osuus oli vain 13%. Osa naisista näkee, että heidän sukupuolensa on este sekä rahoitukselle että vastuulle hallituksissa. Moni haastateltavistamme on myös nostanut esille epätasa-arvoisuuteen liittyvät haasteet rahoituksen saamisessa. Miten tilanteen näkee Capmanin toiitusjohtaja Pia Kåll, joka toimii aktiivisesti myös useassa hallituksessa? Katriina ja Sirkkis juttelevat Pian kanssa aiheesta aina hallitusten naiskiintiöistä käytännön neuvoihin ja vinkkeihin.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka arvoa työelämässä ei vielä osata valjastaa tarpeeksi hyvin – etenkään strategisesti. Toisaalta, jos DEI-työhön edes on panostettu, tiputetaan se haastavina aikoina helposti pois. Tällainen toiminta on kuitenkin hyvin lyhytnäköistä. Taustalla saattaa vaikuttaa jakautunut suhtautuminen aiheeseen: Joillekin DEI on sydämen asia ja aktiivinen osa hyvää työelämää sekä liiketoimintaa, kun taas toisille aihe voi tuntua jopa hieman pelottavalta. Syynä useimmiten on tietämättömyys ylipäätään siitä, mitä DEI käytännössä tarkoittaa. Miten DEI-strategiat voidaan integroida osaksi yrityksen ydintoimintaa sen sijaan, että ne nähtäisiin vain lisänä tai markkinointikeinona? Millaisia konkreettisia hyötyjä yritykset voivat saavuttaa pitkäjänteisellä sitoutumisella DEI-toimintaan, ja miten nämä hyödyt voivat jopa auttaa selviytymään paremmin? Sirkkiksen ja Katriinan kanssa aiheesta keskustelemassa Inklusiivin toimitusjohtaja ja perustaja Katja Toropainen.

Uusi vuosi tuo tunnetusti mukanaan piikin hyvinvointihypeen. Salikorttien menekki kiihtyy, jumppatuntien jonot pitenevät ja erilaiset terveysjuomat katoavat kauppojen hyllyiltä. Toisaalta kuvaan astuu monilla myös uudet vuositavoitteet ja odotukset työrintamalla. Kuntokuurien tai quickfixien sijaan lähestymme aihetta kestävän ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, jossa kyse onkin aivan jostain muusta – erityisesti kiireisen ja tavoitteellisen arjen keskellä. Menestys on lopulta hyvinvoinnin sivutuote, kuten Aki Hintsa asian esitti. Voiko kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja korkeat tavoitteet saavuttaa samaan aikaan? Miten kukin voi halutessaan aloittaa matkan kohti tasapainoisempaa elämää? Yhdessä Katriinan ja Sirkka-Liisan kanssa sukeltamassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin syvään päähän juuri Hintsa Performancen toimitusjohtaja Annastiina Hintsa.

Erityisesti johdon rekrytointien osalta verkostojen merkitys on suuri. Sokeasti esimerkiksi juuri ylimmän johdon lähipiiriin nojaaminen ei kuitenkaan aina ole yrityksen etu ja pahimmillaan ruokkii kuppikuntien syntymistä monimuotoisuuden kustannuksella. Headhunting onkin ideaalisti yksi keino avartaa hakijoiden diversiteettiä. Miten tämä toimii käytännössä – vai toimiiko? Aihetta avaamassa Sirkka-Liisan ja Katriinan kanssa AW Executive Searchin toimitusjohtaja Sini Kalalahti.

On yksi asia johtaa, kun asiat ympärillä sujuvat, meri on tyyni ja tuuli suotuisa. Todellinen johtajuus mitataan usein vastan navigoitaessa myrskyn keskellä. Miten yritystä johdetaan tällaisessa tilanteessa läpi ilman, että paatti kaatuu? Miten säilytetään yhteinen kurssi ja löydetään tie haasteidenkin läpi? Viime vuosien aikana tuuli on puhaltanut erityisen kovaa ja moni yritysjohtaja on kohdannut aivan uudenlaisia haasteita. Kriisien vaikutus IT-alaan on ollut ennenäkemätöntä. Oivalluksia ja käytännön vinkkejä johtamiseen vaikean tilanteen keskellä on Katriinan ja Sirkka-Liisan kanssa jakamassa Findersseekersin toimitusjohtajan Anni Helinen.

Menestyksen yhteydessä puhutaan usein periksiantamattomuudesta, lahjakkuudesta ja onnesta. Rohkeuden merkitys on kuitenkin ilmeinen: Uskallus tarttua tilaisuuteen ja kokeilla jotain uutta ja pelottavaakin ovat lähtölaukauksia menestyksen polulla. Rohkeudella on myös roolinsa, kun yritys epäonnistuu ja vaihtoehtona on joko luovuttaa tai nousta ylös yrittämään uudelleen. Mutta miten tehdä rohkeita valintoja uralla ja unelmoida isosti? Rohkeudesta Katriinan ja Sirkka-Liisan kanssa Finalyn hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas Anne Kuutio.

Ei, kyse ei ole Barbenheimerista vaan toisesta viime aikoina erityisesti puhututtaneesta aiheesta: energiamarkkinoista. Mitä juuri ylimmän johdon tulisi tietää vihreästä siirtymästä? Millaisia mahdollisuuksia siihen liittyy eri yritysten näkökulmasta? Sirkka-Liisan ja Katriinan vieraana aihetta avaamassa energiasektorin kehitystä pitkään ja monipuolisesti nähnyt Hytraden toimitusjohtaja Anne Särkilahti. "Koko teollinen järjestelmä on murroksessa, joten on vaikea ennustaa täysin, mitä tulee tapahtumaan ja mitä kannattaa tehdä ja minä vuonna. Näin ollen olisi erittäin tärkeää ottaa käsillä oleva muutos vakavasti ja käyttää mahdollisuus fiksusti."