Kauden päätteeksi Mariam pohtii mennyttä kautta. Pitäisikö käsitellä enemmän eroavaisuuksia kulttuurien välillä vai onko se edes järkevää?

Miten nuorisotyössä voitaisiin paremmin ottaa huomioon eri taustaisia nuoria ja heidän vanhempiaan? Vieraana meillä on keskustelemassa African Care:n hankekoordinaattori Fathi Osman

Voiko mitään sanoa? Kuinka pitkälle pitää itsesensuuria sietää? Mariam pohtii, onko suuri virhe tuoda huonoja asioita esiin yhteisön ulkopuolisille? Toisaalta tämä maailmassa, jossa me kaikki eletään ei ole mustavalkoinen vaan harmaa sen kaikissa sävyissä. Mutta sitten kun puhutaan maahanmuuttajista yksilöllisiä eroavaisuuksia ei nähdä vaan yksilö edustaa automaattisesti kaikkia muita maahanmuuttajia valtaväestöön kuuluvien silmissä.

Tällä kertaa Mariam jakaa kokemuksia yhteisöjen sisällä tapahtuvasta kolorismista eli vaalean ihon ihannoinnista. Miten se käytännössä näkyy erityisesti tyttöjen ja naisten elämässä?

Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa äänestysaktiivisuus on tiedettävästi matala, mutta entä ne jotka äänestää? Mikä saa heidät äänestämään ja mitä kaikkea siihen liittyy? Tässä jaksossa Mariam vastaa kysymykseen ja pohtii asiaa yhteisöllisyyden näkökulmasta. Äänestävätkö maahanmuuttajataustaiset vain toisiaan? Mikä vaikutus rasismilla on tässä kaikessa?

Millaisessa ristiaallokossa toinen sukupolvi kasvaa? Jakson vieraana on huippu Brigita Krasniqi, joka kertoo paitsi Kosovon albaanien näkökulmasta käsin myös laajemminkin toisen sukupolven nuoriin kohdistuvista odotuksista. Miten eri sukupolvet saadaan yhdessä keskustelemaan vaikeista aiheista ja onko keskustelun aloitus nuorten vastuulla? Nuorten arjessa pohdituttaa oman itsensä näköisen elämän luominen, vanhempien odotukset ja ympäröivän yhteiskunnan tarve toiseuttaa. Toisaalta pohditaan tasapainoilun vaikeutta, kun haluaisi nostaa epäkohtia, mutta on kova tarve antaa hyvä vaikutelma kaikista maahanmuuttajista. Ja onko maahanmuuttajataistainen nuori omituisuus, jonka kohtaamiseen tarvitsee erikoiskoulutuksen?

Millaista on elää afgaani yhteisössä Suomessa? Jaksossa vieraana on huikea Zahra Alimy, joka valottaa meille elämää afgaani yhteisöissä Suomessa. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita se tuo? Ja ehkä tärkeimpänä pohditaan, mitä toisiltamme voimme oppia! Pureudutaan ilmiöihin konkreettisesti ja mietitään ratkaisuja ruohonjuuritasolla. Reflektoidaan myös Mariamin yhteisöllistä lapsuutta 2000-luvun alun Suomessa ja miten yhteisöllisyys on muuttunut ajan saatossa.

Miksi tulevat aluevaalit aka sote-vaalit ovat tärkeä uusien rakenteiden muovaamisen kannalta? Jakson vieraana on upea Laura Rantanen, joka on myös ehdolla Varsinais-Suomen aluevaaleissa. Lauran kanssa käydään perusteet läpi eli mitkä on aluevaalit ja mistä niissä päätetään. Pohditaan myös, miten ne tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään tulevaisuudessa. Jutellaan myös mm. miten saadaan juuri ne äänestämään, jotka eniten käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita ja tuoda heidän ääntään kuuluviin. Miksi osa ei äänestä ja miten poliitikkojen jaksaminen vaikuttaa heidän tekemiinsä päätöksiin? Keskustellaan myös saavutettavuudesta yleisesti ja Lauran omista vaaliteemoista.

Tällä kertaa ääneen pääsee te ihanat kuuntelijat ja Mariam reagoi kuuntelijoiden kokemuksiin vieraanvaraisuudesta!

Toivejaksossa Mariam kertoo omista kokemuksistaan vieraanvaraisuudesta suomalaisessa ja kurdilaisessa kulttuurissa. Puhutaan myös missä kohtaa ne ovat samanlaisia ja missä kohtaa hiukan eriäviä

Neljännen kauden avausjaksossa pohditaan ystävyyttä ja ylikulttuurista kohtaamista! Miten saada rohkeutta tutustua uuteen ihmiseen, jonka kulttuuri eroaa omasta? Mikä on MLL:n koordinoima Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta ja miksi se on tärkeää? Voiko ystävyyttä noin vain syntyä?  Pohditaan kulttuurien kohtaamista ja kotoutumista yhdessä Marian kanssa, joka työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirissä Perhetoiminnan sekä Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan koordinaattorina. Huom! Tämä ei ole mikään kaupallinen yhteistyö vaan lähtöisin meidän halusta tukea upeaa toimintaa. Ja marraskuun loppupuolella koulutetaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan! Käy kurkkaamassa sivut www.olettarkea.fi

Keitä ovat inkerinsuonalaiset paluumuuttajat? Kolmannen kauden viimeisessä jaksossa pohditaan kulttuurin siirtymistä seuraavalle sukupolvelle sekä paluusta juurille. Asiantuntijavieraana on huikea Lea Pakkanen, joka valottaa inkerinsuomalaisten vaiherikasta historiaa, joka jää usein historian perusopetuksessa  mainitsematta. Minkälainen asema inkerinsuomalaisilla on nykyään Suomessa? Miksi heistä on vaiettu ja miksi heidän kohtelunsa kuulostaa samalta kuin maahanmuuttajien? Linkki Lea Pakkasen "Inkeriläiset - unohdetut suomalaiset" -näyttelyn sivuille https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/inkerilaeiset-unohdetut-suomalaiset Linkki Lea jaSanteri Pakkasen "Se tapahtui meille" -kirjaan https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512416349/se-tapahtui-meille/

Tämän kertaisessa jaksossa pohditaan äärioikeistoa ja sen vaikutusta erityisesti Lähi-idästä tulleisiin maahanmuuttajiin. Asiantuntijavieraana on upea Ulkar Aghayeva, jonka kanssa keskustellaan nuorten miesten radikalisoitumisesta, äärioikeiston noususta sekä sen vastavoimasta, antirasismista.  Jakson sisältö voi olla paikoitellen rankkaa kuunneltavaa, joten suosittelemme pitämään taukoja kuuntelusta, jos tulee raskas olo. Puhumme mm. natseista, rasistisista poliiseista, pelon lietsomisesta sekä äärimmäisestä rasismista.

Vastataan usein kysyttyyn kysymykseen eli siihen, miten Lähi-idästä tulleita maahanmuuttajia voidaan tavoittaa.

Mitä tarkoittaa olla nöyrä ja kiitollinen Suomelle, kun tänne on saapunut turvapaikanhakijana tai pakolaisena? Puhutaan meidän ajatuksista sekä kokemuksista teemaan liittyen. Ja mitä koemme, että etenkin valtaväestö ajattelee kiitollisuudesta. Keskustellaan myös mallimamun myytistä ja sen vahingollisuudesta sekä rasistisia mielipiteitä julkisesti laukovista maahanmuuttajista. Miten eripura ja kilpailu parhaimman mallimamun tittelistä näkyy maahanmuuttajaryhmien kesken?

Keitä ovat saamelaiset ja miksi heistä ei kuulla mitään? Tämän jakson ideana meillä oli tutustua saamelaisiin ja perehtyä siihen, miten Suomessa saamelaiset elävät. Ajattelimme, että jos saamelaisia kohdellaan hyvin, niin sittenhän meillä maahanmuuttajilla ei ole hätää. Uusimmassa jaksossa keskustellaan @petralaiti kanssa arjen rasismista, jota kohtaa vaikka ulkonäöllisesti ei eroa valtaväestöstä sekä rakenteellisesta tietämättömyydestä. Puhutaan myös somen merkitystä vähemmistöille ja onko joulun klassikkoelokuva Joulupukki ja noitarumpu rasistinen sekä mitä jokainen voi tehdä tukeakseen saamelaisten oikeuksia. Lisätietoa saamelaisista saa mm. näistä lähteistä: Ranta & Kanninen: Vastatuuleen, saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Saamelaiskäräjien nettisivut: https://www.samediggi.fi

Kalevalaa ja karjalanpiirakoita pidetään suomalaisuuden symboleina ja tässä jaksossa mennäänkin niiden alkulähteille Karjalaan. Jakson vieraana on karjalainen aktivisti Maura Häkki. Keitä ovat etniset karjalaiset ja miten se eroaa maakunta-identiteetistä? Assimilaation kokemukset ja kulttuurinen omiminen ovat asioita, joita jaksossa käydään läpi ei-näkyvästi vähemmistöön kuuluvien kannalta. Miten nykyään voi lähestyä Kalevalaa kulttuurisen omimisen näkökulmasta? Keskustellaan kapean suomalaisuuden määritelmän vahingollisista seurauksista kuten myös rotuopista ja ylisukupolvisesta traumatisoitumisesta. Pohditaan myös sosiaalisen median vaikutusta vähemmistöjen harjoittamaan aktivismiin. Tämä jakso on tehty Suomeen muuttaneiden pakolaisten näkökulmasta, jotka pakenivat tänne etnistä vainoa ja sortoa. Lisää tietoa karjalaisista saa mm. näistä kirjoista: Anneli Sarhimaa, Vaietut ja vaiennetut karjalankieliset karjalaiset Suomessa sekä Hannes Sihvo, Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. Karjalazet Nuoret Suomes -järjestön pienkeräys: https://www.karjalazet.fi/2021/06/01/pienkerays-1-6-31-8-2021/

Tämän kerran jaksossa Mariamin seurana on Paco, jonka kanssa keskustellaan sanojen voimasta. Pohditaan sanojen merkitystä ja miksi sillä on väliä sekä miten antirasismi tähän kaikkeen liittyy. Antirasismi on siis rasismin aktiivista vastustamista. Käydään läpi myös sitä, milloin maahanmuuttajasta tulee suomalainen ja onko monimuotoinen kuva suomalaisuudesta edes realistista.

Kolmannen kauden johdatuksessa esitellään sen teemoja ja taustaa. Kuka on suomalainen? Ovatko suomalaiset oikeasti niin yhtenäinen ryhmä kuin väitetään? Onko suomalaisuuden käsite murroksessa vai kriisissä? Mitä nousussa oleva äärioikeisto oikein haluaa? Mitä on olla maahanmuuttaja ja mikä on oikea sana kuvaamaan näitä nykypäivän suomalaisia? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen pureudutaan ruohonjuuritasolla käytännön esimerkein jokaisen jakson myötä!

"Jos sanon olevani suomalainen, kieriikö isoisä haudassa?" Mitataanko identiteetti prosenteissa? Miltä suomalaisuus tuntuu 25 vuoden Suomessa asumisen jälkeen? Missä on koti? Voiko samaan aikaan olla monta eri identiteettiä? Mitä, jos ns. oikea kotimaa tuntuukin vieraalta eikä kodilta? Kauden päätösjaksossa mennään henkilökohtaiselle tasolle meidän kokemastamme identiteetistä.