Tähän koontijaksoon on kerätty aikaisemmissa Leanpodin jaksoissa käytyjä ydinkeskusteluja, ja tätä kautta kerrataan koko Leanpodin kertoma viesti. Lopuksi pyöritään tämän kysymyksen ympärillä mitä se sitten vaatisi olla lean? Kertaa siis kaikkien aikaisempien jaksojen highlight kohdat, tai jos Leanpodi on sinulle uusi tuttavuus, voit aloittaa kuuntelun tästä.

Mistä voi tietää, mitä ei tiedä? Juurisyy on meille länsimaissa vaikeampi käsite kuin ennalta arvaisi. Tästä kertoo ehkä jopa se, että Japanissa sanaa juurisyy on käytetty 1800 luvun lopulta, kun meillä Suomessa se on otettu virallisena sanana käyttöön vasta 2010 -luvulla. Mistä me siis oikein puhumme, kun puhumme juurisyystä ja juurisyyanalyysistä? Jaksossa pureudutaan juurisyy käsitteeseen sanatarkasti, ja kerrotaan kauhutarinoita väärin ymmärretyistä juurisyistä eri tapahtumista sekä niiden pohjalta tehdyistä vääristä korjaustoimenpiteistä! Lisäksi jaksossa keskustellaan reaktiivisen juurisyyanalyysin sijaan proaktiivisesta analyysistä. Entäpä onko jaksossa ohjenuoria oikean juurisyyanalyysin tekemiseen? Tottakai on. Klikkaa itsesi kuulolle, ja ota haltuun RC ja RCA !

Mikä tai mitä on Kata? Onko se keino vai työkalu? Päämäärä tai filosofia? Miten se liittyy Leaniin? Jaksossa Antti osaa kertoa näkymättömästä ja näkyvästä Katasta. Keskustelussa käydään askel askeleelta läpi päämäärämalli, ja pohditaan miten sen avulla parannetaan liiketoimintaa. Lisäksi puhutaan jatkuvasta parantamisesta, muutoksesta ja ongelman ratkaisusta, ja vilahtaapa keskusteluissa myös jo tuttu Hoshin Kanri, eli jos olet kuunnellut Leanpodin kaikki jaksot tähän saakka, huomaat kuinka asiat alkavat nitoutua yhteen.

Mistä on kyse Hoshin Kanrissa ja entä mikä on sen idea? Jaksossa keskitytään kuvastamaan tämän laajan aiheen ytimen ymmärtämistä, sekä kertomaan muutamin esimerkein miten Hoshin Kanria voisi alkaa soveltamaan organisaatiossa. Lisäksi ääneen pohditaan mitä hyötyä tästä voisi saada irti, ja miten estää väärinymmärrysten syntymistä.

Voidaanko leania soveltaa palvelutuotannossa, vai onko se vain tehdasympäristöön soveltuva viitekehys? Mitä palvelualan yrityksen olisi hyvä huomata prosesseja suunnitellessaan, ja varautuessaan poikkeamiin? Mitkä ovat leanin keskeiset asiat, joita voidaan ensisijaisesti hyödyntää palvelutuotannossa? Jaksossa huomioidaan eri kokoisia palvelualan yrityksiä aina yhden henkilön yrityksistä suuriin valtakunnallisiin yrityksiin, sekä pohditaan miten arvo tulisi ensin itse ymmärtää, jonka jälkeen se täytyisi osata myös viestiä muille.

Tehdasfysiikan oppeja on sovellettu muun muassa Toyotalla jo ennen kuin puhuttiin Leanista. Jaksossa käydään läpi miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, ja mitä tehdasfysiikan opit voivat antaa oppivalle lean ammattilaiselle, sekä mitä ongelmia se voi ratkaista liiketoiminnan kehittämisessä. Jos olet kuunnellut Leanpodin jaksot alusta asti tähän saakka, niin uskoaksemme palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtamaan paikalleen mitä tulee Leanin kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

5S on tuttu termi lähes jokaisesta lean artikkelista ja oppikirjasta, mutta mitä ovat näkyvä ja näkymätön 5S? Entä minkä vuoksi Ohno käytti mallissaan vain 4S:ää? Ovatko 5S projektit kannattavia vai ei, ja jos ovat niin mihin ne tulisi kohdistaa? Tyypillisesti myös puhutaan, että 5S on työkalu joka täytyy löytyä jokaisen lean tietäjän työkalupakista, mutta jaksossa raotetaan auki tätä sanontaa, ja alta paljastuukin syvempi merkitys. Tämä jakso sisältää siis paljon kaikkea aiheesta 5S!

Tiedätkö jo kaiken imuohjauksesta? Onko termit Push ja Pull tuttuja? Voiko imuohjausta soveltaa joka paikassa ja mitä hyötyjä siitä saadaan? Onko imuohjauksen soveltaminen vaikeaa ja sen vuoksi se ei ole suositussa käytössä? Miksi imuohjausta tulisi hyödyntää ja olisiko paikoin järkevää toteuttaa Push tuotantoa? Jaksossa tuodaan esiin imuohjauksen saloja ja oivalluksia usealta eri näkökannalta.

Mitä päivittäisjohtamisen käsite pitää rutiinien lisäksi sisällään? Missä asioissa ajaudutaan tyypillisesti harhaan ja mitkä asiat ymmärretään monesti väärin, kun aletaan toteuttamaan päivittäisjohtamista? Jaksossa pureudutaan aikaisemmista leanpodin jaksoista poiketen hieman syvemmälle tasolle aiheen käsittelyssä. Antti osaa kertoa mitä päivittäisjohtamisen rutiineihin tulee kuulua, sekä mitä päivittäisjohtamisella tavoitellaan. Keskustelun aikana karsitaan tyypilliseen tapaan yleisten harhaluulojen ja ymmärrysten oksia pois ja tehdään pointtia selväksi. 

Jaksossa käsitellään nimensä mukaisesti ihmisiä, ja mitä tulisi muistaa ottaa aina huomioon kun yritämme viestiä omia ajatuksiamme toisillemme. Antti osaa kertoa miten eri ihmiset oppivat asioita, ja kuinka olennaista on muistaa paitsi viestiä niin myös kuunnella oikein. Pohdinnassa on myös lean käsitteenä ja voisiko se tarjota kaikille ihmisille jonkin yhteisen asian, joka ohjaisi ajatuksiamme ja toimiamme aina vain kohti parempaa? Lopuksi keskustelemme tuhon voimista, jotka tuhoavat ihmistä..

Olisiko hyvä aika toisinaan pysähtyä pohtimaan, että mitä tässä olemme tekemässä ja kenelle? Tiedämmekö mitä asiakkaamme haluavat? Olemmeko markkinatilanteeseen nähden tiedoiltamme, taidoiltamme ja tuotteiltamme ajantasalla? Mistä me oikeastaan puhumme, kun sanomme tuottavamme asiakkaalle arvoa? Arvo on määritelty lean talon katoksi, ja se voi olla yllättävän monimutkainenkin aihe. Jaksossa tarjotaan ajatuksia miten tätä arvo asiaa voisi ajatella, ja miten siitä kannattaa hyötyä.

Vaikka Jidoka kuullostaa meille oudolta sanalta ja se olisi sen vuoksi helppo sivuuttaa, on se kuitenkin määritelty Lean taloon kokonaiseksi pylvääksi joka pitää osaltaan taloa kasassa. Jaksossa käydään läpi paitsi tämä koko Jidoka käsite, myös annetaan syttöjä miten itse voit alkaa työssäsi hyödyntämään Jidoka filosofian mukaisia oppeja. Kertaamme myös vian syntymisen mekanismia, ja pohdimme voiko Jidoka varjon alla keksiä itse omia työkaluja, joilla tuottavuutta ja laatua voi parantaa. Jakson aikana Antti paljastaa montako laadun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvää työkalua häneltä löytyy farkkujensa taskusta tarpeen mukaan, joita hän on opetellut ja soveltanut eri tapauksiin jo reilut kaksi vuosikymmentä!

Onko Just In Time keino vai tavoite? Voidaanko systeemitasolla saavuttaa täydellinen virtaus ja jos voidaan niin miten? Liittyvätkö ketterät toimintatavat ja JIT jotenkin toisiinsa? Tässä jaksossa pureudutaan kiinni JIT käsitteeseen, joka on samalla sekä hankala ymmärtää, mutta oivallettuaan hyvin mielenkiintoinen asia. Jaksossa koitamme kuvata miten JIT:n omainen virtaus voidaan saada aikaiseksi, ja samalla puntaroimme onko täydellisen virtauksen aikaansaaminen oikeastaan edes järkevää? Tämä ja monta muuta kysymystä valmiiksi pureskeltuna jaksossa. Klikkaa itsesi kuulolle!

Toiminnan kehittäminen edellyttää perusasioiden olevan kunnossa. Lean talon pohjassa on kuvattuna vankat toiminnan perusasiat, joiden päällä kokonainen lean talo kykenee pysymään pystyssä. Vankan pohjan rakentamiseksi, tarvitset ajattelutyökaluihisi mukaan hieman filosofiaa, visuaalista johtamista, perus stabiilisuutta ja standardointia, sekä tietysti reilu ripaus tuotannon tasoittamista Heijunkaa. Nämä tarkemmin kerrottuna jaksossa.

Oletko lean tietoinen, mutta et oikein tiedä miten koko aihe pitäisi hahmottaa kuvana mielessäsi? Tiedät ehkä jo paljonkin leanista, mutta oletko varmasti huomioinut kaiken oleellisen?  Hae tukea lean ajatteluusi ottamalla haltuun lean talo, ja siinä esitetyt olennaiset asiat. Jaksossa puhutaan siis lean talosta, ja käydään läpi miksi se on hyvä kuva esittämään asioita. Lean talo on aiheena suuri, jonka vuoksi aivan rönsyilyttä ei selvitty jakson äänityksestä. Pysymme kuitenkin koko keskustelun ajan lean sateenvarjon alla, joten eiköhän tehdä näillä puhein sinun kaupat ja klikkaa itsesi kuulolle?

Mistä voi syntyä epästabiilisuutta, ja miten sen syntymistä voi ehkäistä? Voinko saada hommat rullaamaan niin hyvin, ettei siinä ole merkkiäkään epästabiilisuudesta? Mitä tämä epästabiilisuus pitää käsitteenä sisällään? Mitä sitten pitää tehdä, jos on osunut köntsä tuulettimeen, tai palikat ovat muutoin aivan sekaisin? Tässä mainitakseen muutama kysymys, joihin jaksossa vastauksia. Klikkaa kuulolle.

Tässä jaksossa perehdytään siihen, miten tieteellinen menetelmä toimii osana parannusmallia. Kurkkaamme hieman tieteellisen menetelmän historiaan, sekä pohdimme autoritäärisen johtamisen ja parannusmallin eroavaisuuksista. Käymme läpi myös miten mittaamista tulisi tehdä parannustoiminnassa ja mitä ylipätään pitäisi mitata. Jakson alkuun kerrataan parannuksen ehdot, jotka esiteltiin kattavammin Jaksossa 3 - Jatkuva parantaminen.

Mitä eroa on korjaamisella ja parantamisella? Korjaammeko vain jatkuvasti epäkohtia, eikä koskaan paranneta? Onko katseemme siis aina menneessä, kun täytyisi muistaa katsoa myös tulevaan? Miten jatkuvaa parantamista tehdään ja johdetaan? Onko Kaizen sama asia kuin jatkuva parantaminen? Monta kysymystä, mutta paljon myös vastauksia. Klikkaa kuulolle.

Miten virtaustehokkuutta voidaan kasvattaa? Mitä lainalaisuuksia tämä virtaustehokkuus tottelee? Jos haluamme olla Lean, niin onko toiminnamme tason oltava äärimmilleen virtaustehokas? Tässä jaksossa pureskelemme tämän virtaustehokkuus käsitteen palasiksi, ja tutkimme mistä se koostuu. Lopuksi päädymme tulokseen, että virtaustehokkuuden kasvattamisen suhteen, on ensin tehtävä valinta. Haluammeko olla virtaustehokas?

Oletko tietämättäsi trendiliinaaja? Tiedätkö mielestäsi jo mitä lean on? Leanpodin ensimmäisessä jaksossa tartumme aiheeseen trendiliinaus, sekä viemme keskustelua kohti oikeaa leania. Pian saamme aikaan kuitenkin melkoisen sopan ja ainakaan Leanpodin ensimmäisen jakson kuuntelu ei tee sinusta täysiveristä ammattiliinaajaa sen lupaamme. Ota penkki allesi ja klikkaa itsesi kuulolle. Täältä tulee nimittäin kottikärryllinen kerrallaan sitä oikeaa leania pureskeltavaksi!