S2 - 10 Äitiyden arvo ja Eevan nimeäminen (äitienpäiväspesiaali)

1. Äitiyden arvo ja Eevan nimeäminen (äitienpäiväspesiaali)

Siunattua äitienpäivää!

Äitiyden arvostus on nykypäivänä kokenut kovan arvostuksen laskun. Kuudentena päivänä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen, mieheksi ja naiseksi, yhtä lailla Jumalan kuviksi, yhtä lailla arvokkaiksi, vaikkakin naisen ja miehen välillä säilyy sukupuolten ero. Yhtä lailla Jumala myös siunaa sekä naisen että miehen. Hänen siunauksensa kohteena on erityisesti vanhemmuus: hedelmällisyys ja lasten saaminen. Tämä on Jumalan suunnitelmassa avioliiton ihmeellisimpiä lahjoja. Tämä on jo itsessään suuri lahja ja siunaus, että Jumala on asettanut avioliiton miehen ja naisen yhteen saattamiseksi, jotta sen kautta hän voisi siunata myös heidän seksuaalisuutensa ja antaa myös suurena lahjana lapsia. Lapsien kantamisessa raskauden aikana, lasten synnyttämisessä sekä lasten hoivaamisessa on naisella lastensa äitinä hyvin suuri arvo.

Juuri äitiys on kuitenkin pahasti kärsinyt inflaation. Äitiyden, lasten synnyttämisen ja kasvattamisen suuri arvo näyttää hukkuneen tai unohtuneen vapaan seksin aatteen, aborttien ja vaikkapa naisten uratoiveiden alle. Äitiydelle on yhä vähemmän nykypäivänä aikaa, halua tai tarvetta. Ja kaikki tämä nähdään nurinkurisesti naiseuden arvoa korostavana, sen sijaan että nähtäisiin avioliitossa toteutuvan äitiyden olevan suurin naiseuden arvon ilmaisu. Raamattu sen sijaan näkee asian toisin: naisen luomisen suuri lahja ja siunaus on nimenomaan se, että hänestä voi tulla äiti. Nainen voi olla hetken aikaa uuden ihmisen asunto – ja synnytyksen jälkeenkin tuon pienen ihmisen tärkein läheisyyden ja ravinnon lähde. Mikään, mitä ihminen voi täällä elämässä saavuttaa ei voi asettua tämän rinnalle. Mikään asema, johon nainenkin voi kohota tai urallaan edetä ei rinnasti sen aseman suuruuteen, joka hänellä on lapsen kantajana, synnyttäjänä ja hoivaajana – äitinä.

Tämä äitiyden suuri siunaus ja sen arvo tulee vieläkin selvemmin näkyviin ihmiskunnan suurinta katastrofia, syntiinlankeemusta tarkasteltaessa. 1.Mooseksen kirjan luku kolme kertoo, kuinka käärme viettelee ja kavaltaa ensin Eevan ja samalla hänen kauttaan paikalla olevan miehen, Aadamin lankeamaan syntiin. 1.Moos.3:12-21
Tämän tapahtuman seurauksena on kaikki vaiva, mitä elämiseen liittyy, jopa myös itse kuoleminen. Sen seuraus on kivulla synnyttäminen ja muut raskauden vaivat, sen seurauksena ovat myös perheriidat ja sukupuolten väliset taistelut, koskivatpa ne sitten mitä tahansa periaatteen tai käytännön kysymystä. Näitä vaivoja vältetään nykyään välttämällä avioliitto ja raskaaksi tuleminen. Mutta samalla tullaan välttäneeksi jotain vielä suurempaa – Jumalan siunaus ja lahja avioliiton ja äitiyden myötä; keskinäisen ja vastuullisen rakkauden, vanhemmuuden ja lasten siunaukset.

Syntiinlankeemuksen seurauksena lausutaan myös suuri lupaus: Naisen kautta – äitiyden kautta – on kerran maailmaan syntyvä ”vaimon siemen, joka rikki polkee käärmeen pään.” Tässä on julistettu alkuevankeliumi Kristuksesta, joka syntyy neitsyt Mariasta – ”Toisesta Eevasta” – jotta voisi omalla uhrillaan tehdä tyhjäksi perkeleen teot ja päästäisi meidät verellään kuoleman orjuudesta, syntiinlankeemuksen kirouksen alta (Hebr.2:14-15). Tämän tähden perkele vihaa avioliittoa ja äitiyttä.

Aadam vaimoaan katsoo tätä Jumalan silmin, armosta ja rakkaudesta käsin – evankeliumista käsin – ja antaa naiselle äitiyttä ja Jumalan elämää antavaa siunausta ylistävän nimen Eeva, joka tarkoittaa elämää. Kukaan muu kuin uskova aviomies ei olisi tuossa hetkessä antanut naiselle vastaavaa ylistystä ja arvonimeä.

Tähän liittyen kirjoittaa Martti Luther 1.Mooseksen kirjan kommentaarissaan Luther hyvin kauniit ja nykypäivällekin osuvat sanat.