S2 - 12 Jumala pukee yllemme pyhän puvun

”Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä. Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.” (1.Moos.3:21-24)

Jumala karkotti ihmisen paratiisista, koska iankaikkinen elämä maan päällä syntisenä johtaisi ihmisen elämään iankaikkisesti hänen vihansa alla, kirjaimellisesti helvetissä. Jumala siis karkoitti ihmisen elämän puun luota, jotta hän voisi oman Poikansa sijaisuhrin ja veren kautta pelastaa ihmisen tältä kohtalolta: synniltä, kuolemalta ja perkeleeltä. Kristus on tullut ihmiseksi, jotta hän kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta olisi meille uusi, elävä tie Eedeniin, elämän puun luo taivaallisessa paratiisissa. Kuoleman puu, risti, on tullut meille elämän puuksi, sillä siihen naulittuna on kuollut puolestamme Jumalan Poika, meille elämäksi.

Suuri yllätys on kuitenkin siinä, että Jumala itse tekee syntiin langenneille ja häpeän alaisille miehelle ja naiselle puvun nahasta, joka peittää heidän häpeänsä – sekä pukee itse tämän puvun heidän ylleen. Tässä vuodatettiin maailmanhistorian ensimmäisen kerran veri ihmisen syntien sovitukseksi ja synnin suuren häpeän peittämiseksi – jotta he voisivat tässä puvussa jatkaa olemista Jumalan edessä (vaikka heillä ei ollutkaan enää pääsyä Eedeniin). Meidät puetaan Kristuksella, hänen armollaan ja vanhurskaudellaan, jotta meillä olisi tässä asussa pääsy Jumalan eteen.

Tämä kuva Jumalan tarjoamasta pyhästä puvusta, joka peittää syntiemme häpeän, tulee esille Vanhan liiton pappien asusteessa, joista mainitaan, että ne ovat Herran pyhittämät pyhät vaatteet. Vain näissä pyhissä vaatteissa, jotka Herra on pyhittänyt, voivat papit astua Jumalan eteen. Se vaate peittää heidän syntinsä ja häpeänsä. 2.Moos.28:2-4; 3.Moos.16:4.

Tämä pukeminen ja syntien häpeän peittäminen tarkoittaa ennen kaikkea syntien anteeksiantoa, joka näihin vaatteisiin liittyy. Samalla tavalla kuin pyhät vaatteet puetaan pappien ylle, pukee Herra kansansa syntien anteeksiantamuksella, jotta hänen kansansa olisi pyhä, synneistä puhdistettu pappisvaltakunta. Jes.1:18; Sak.3:4-5.

Kristuksen veri puhdistaa meidät, erityisesti meidän omatuntomme puhtaiksi kaikesta synnistä: Hepr.9:14; 1.Joh.1:7. Tämä pyhä vaatteemme, Kristuksen ristillä hankkima vanhurskaus on se puhdas juhlapuku, jolla Jumala pukee seurakunnan (Matt.22). Kristus pyhittää seurakunnan vedellä pesten, sanan kautta, jotta se olisi hänen pyhä, tahraton morsiamensa. (Ef.5:25-26)

Kristus myös lupaa antaa meille Pyhän Henkemme, ”voiman korkeudesta”, jonka kautta hän pukee meidät puhdistaen ja uskon antaen. Me emme siis pue tätä voimaa itse, vaan se puetaan meidän yllemme. Luuk.24:49. Tämä tapahtuu ennen kaikkea pyhässä kasteessamme, jossa meidän yllemme puetaan itse Kristus ja kaikki se, mitä hän on verellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan ansainnut. Gal.3:27. Tässä puvussa meidän häpeämme ja syntimme ovat peitetyt ja annetut anteeksi, ja meidät puetaan Kristukseen – yllämme on Uuden liiton pappien vaate, jossa saamme tulla Jumalan eteen.

Raamatun ensimmäisen kirjan kuva Jumalan antamista vaatteista esiintyy myös Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa, joka kuvaa upealla tavalla, kuinka Kristuksen veressä puhdistettu ja puhtaisiin vaatteisiin pue