Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Bijan Rezai Jahromi. Iranilaistaustainen Bijan saapui Suomeen lapsena, ja hänet tunnetaan perusteellisesti Iranin historiaan ja nykypäivään perehtyneenä toimittajana. Keskustelimme juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta Lähi-idässä ja sen historiallisista juurista. Mihin sunnien ja šiiojen ero perustuu ja mitä vaikutuksia sillä on nykyään? Jarkko muisteli lapsuutensa uutisia Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja tuumiskeli V. S. Naipaulin teosta Matka islamin maailmaan. (Among the believers: An Islamic journey). Nobel-kirjailija vieraili Iranissa vain muutama kuukausi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Puhuimme myös Salman Rushdiesta ja ajatollah Khomeinin hänelle langettamasta kuolemantuomiosta. Mitä siinä oli taustalla? Suuri osa iranilaisista on tyytymättömiä imaamien ja islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) hallintoon. Onko muutos mahdollinen? Muutama vuosi sitten ympäri maailmaa uutisoitiin 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta poliisin käsissä ja siitä alkaneista mielenosoituksista. Iranin islamilaisen tasavallan vaikutusvalta ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Bijan kertoi millä tavalla se näkyy Suomessa nykyään. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Laajasalo on ollut tunnettu julkisuuden hahmo jo pitkään ennen kuin hänestä tuli piispa. Moni muistaa hänet kohua herättäneestä pro-gradu-opinnäytteestä, joka käsitteli masturbaatiota. Laajasalo on ollut tekemässä myös television viihdeohjelmia. Miten se sopii yhteen papin tai piispan roolin kanssa? Keskustelimme muun muassa kirkon asemasta yhteiskunnassa, varsinkin kiihkeän politisoitumisen aikana. Onko hyvä, että papit ja kirkon työntekijät ottavat kantaa politiikkaan? Kauan sitten kirkko oli perusluonteeltaan kansalliskonservatiivinen. Onko se hiljakseen muuttunut yhä punavihreämmäksi? Keskustelimme myös Israelista ja suomalaisten suhtautumisesta siihen sekä kirkon jäsenmäärän laskusta ja sekularismista. Lopuksi Jarkko tiedusteli mahdollisuuksistaan päästä taivaaseen, uskonnoton pakana kun on. https://jarkkotontti.net/

Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarissa. Helsingin yliopisto 10.11.2023. https://jarkkotontti.net/esseet-ja-arvostelut/globaali-sananvapauskriisi-ja-oikeuskulttuuri/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola. Miten oikeushistoria eroaa muusta historiasta ja miten sitä tutkitaan ja opetetaan? Miksi juristin koulutusta tarvitaan oikeushistorian tutkimuksessa? Korpiola on tutkinut ja kirjoittanut muun muassa avioliiton historiasta keskiajalta lähtien. Aikanaan avioliiton täyttymisen edellytys oli vuoteeseen johdattaminen? Mitä se tarkoitti? Entä millä tavalla kansainväliset vaikutteet kuten katolisen kirkon kanoninen oikeus ja roomalaisen oikeuden perintö vaikuttivat Suomessa ja Ruotsissa menneinä vuosisatoina? Voiko sitä verrata nykytilanteeseen, jossa kansallinen oikeusjärjestelmä on vuorovaikutuksessa esimerkiksi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa? Turun hovioikeus täyttää tänä vuonna 400 vuotta ja Korpiola on parhaillaan tutkimassa sen historiaa. Miten se on mahdollista, kun Turun palossa vuonna 1827 arkistot tuhoutuivat? Puhuimme myös historiallisista romaaneista, ja niiden vaikutuksesta ihmisten näkemyksiin historiasta. Vääristääkö Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarja käsitystämme vuoden 1918 tapahtumista? Korpiolan kirjoittaman opiskelijajärjestö Pykälän historiikin tiimoilta tuumimme myös oikeustieteen opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden muuttumista. 1960- ja 1970-luvuilla monet nykyäänkin yhä tunnetut juristit olivat mukana laitavasemmistolaisessa aktivismissa. Sen jälkeen opiskelijaelämä on ollut selvästi vähemmän poliittista, vai onko? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana työelämäprofessori Matti Apunen. Onko journalismi politisoitunut? Miten journalistien poliittiset mielipiteet vaikuttavat journalismin sisältöihin – vai vaikuttavatko? Onko perinteisellä journalismilla ylipäätään tulevaisuutta, kun digitalisaatio on kovaa vauhtia disruptoimassa pelikenttää? Maailma on täynnä laadukasta mediasisältöä helposti saatavilla jokaisen ihmisen puhelimeen ja usein ilmaiseksi. Mihin enää tarvitaan Yleisradion ja Helsingin Sanomien kaltaisia kalliita, menneen maailman dinosauruksia? Aluksi pohdimme kuitenkin sitä, miten Matti Apusesta tuli Matti Apunen. Jarkko ja Matti ovat molemmat Tampereen klassillisen lukion kasvatteja. Ikäerosta huolimatta löytyi jopa yhteisiä opettajia. Entä mitä Matti Apunen muistaa 1980-luvun Tampereen yliopistosta ja sen laitavasemmistolaisesta ajan hengestä? Onko se tehnyt paluun 2020-luvulla? Jarkko tenttasi Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Mattia myös siitä, palveleeko YLE tosiaankin kaikkia kansalaisia vaiko vain pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettua ja keskiluokkaista punavihreimmistöä? ⁠https://jarkkotontti.net/⁠

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Tuomas Timonen. Onko uustaistolainen woke-ideologia vallannut teatterin ja varsinkin Teatterikorkeakoulun? Tappaako puritanistinen puhdasoppisuuden vaatimus teatterin? Pohjois-Karjalasta syntyisin oleva Tuomas kertoi miten ja milloin kiinnostui runoudesta ja kirjoittamisesta. Miten syntyi esikoiskokoelma? Timosen palkitusta toisesta teoksesta Oodi rakkaudelle Jarkko muistaa ikimuistoisen säkeen: ”Kun kyse on väkivallasta ja seksistä toisto on se mikä toimii”. Cancelloitaisiinko puhdistavaa aggressiivisuutta ja väkivaltaa tihkuva Oodi rakkaudelle jos se ilmestyisi nyt? Tai voisiko nykyään enää edes kirjoittaa sillä tavalla? Pohdimme myös kirjojen hävittämistä. Instagramista löytyy kuvasarja, jossa Timonen tuhoaa lukuisilla eri tavoilla myymättä jääneitä satoja kappaleita kolmatta runokokoelmaansa Asetelmia. Teos huipentuu tuhoutumisessaan. Tuomaksen viimeisimmässä kirjassa Salkku pohditaan muun muassa taiteen ja yhteiskunnan suhdetta: ”Miten mielisairas ajatus kuunnella taiteilijaa, mitä politiikkaan tulee” – ”Vauvat ovat kivoja, taiteilijat rasittavia” https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Johanna Venho. Venho tuli suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti romaanillaan Ensimmäinen nainen (2019), joka kertoo Sylvi Kekkosesta. Mikä on faktan ja fiktion suhde elämäkertaromaanissa? Toimiko Sylvi presidentin puheiden ja kirjeiden ediittorina? Kuinka paljon ja millä perusteella kirjailija saa lisäillä kohteensa elämään kuviteltuja tapahtumia? Venhon kirjallinen ura alkoi jo viime vuosituhannella, vuonna 1998 ilmestyneellä esikoisrunokokoelmalla Postia Saturnukseen. Sen jälkeen hän on julkaissut useita teoksia, runoutta, romaaneja lapsille ja aikuisille ja myös tietokirjoja. Vuonna 2022 ilmestyi Venhon kirjoittama elämäkerta näyttelijä Martti Suosalosta ja vuonna 2020 hän kirjoitti yhdessä Anne Brunilan kanssa Brunilan elämerran Kuka olisi uskonut - muistikuvia. Miten biofiktio eroaa elämäkerrasta tietokirjallisuutena? Entä väheksytäänkö lasten- ja nuortenkirjallisuutta? Miten Venhon biologian opinnot yliopistossa vaikuttivat hänen toiseen elämäkertaromaaniinsa, Toven Janssonista kertovaan Syyskirjaan (2021)? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Keskustelimme suomettumisesta ja jälkisuomettumisesta. Virkki on juuri julkaissut räväkän tietokirjan Jälkisuomettumisen ruumiinavaus (2023). Suomessa vallitsee yhä eriskummallinen vaikeneminen koko yhteiskunnan läpäisseestä kylmän sodan ajan suomettumisesta. Sitäkin vakavapampaa on ollut jälkisuomettuminen. Virkin kirja kertoo, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yleinen Venäjän myötäily jatkui muuttaen vain vähän muotoaan. Rakenteet, perinteet ja korruptoivat henkilösuhteet olivat iskostuneet syvälle koko yhteiskuntaan. Räikeitä esimerkkejä jälkisuomettumisesta ovat olleet esimerkiksi ns. Tiitisen listan salaaminen ja Paavo Lipposen toiminta Putinin putkimiehenä. Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja lukemattomat muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat myötäilivät Venäjän kantoja aina helmikuuhun 2022 saakka. Vasta Venäjän avoin sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset. Miksi siihen meni niin kauan? Millä kaikilla tavoilla mafiavaltio Venäjän lonkerot ovat tunkeutuneet Suomeen? Entä kuinka moni tietää, että suomettumisen korruptio levisi paitsi politiikan keskeisiin päättäjiin myös suojelupoliisiin. Suomeen tuli jo vuosia sitten läntiseltä kumppanilta tieto, että Supon pitkäaikainen päällikkö oli kaksoisagentti. Viime aikoina olemme saaneet lukea outoja kertomuksia siitä, kuinka Putinin oligarkeille on myönnetty Suomen kansalaisuuksia. Entä mitä tarkoittaa lustraatio ja miksi se pitäisi vihdoinkin Suomessa käynnistää? Tarvittaisiinko Idänsuhteiden historian ja muistin instituutti, johon kerättäisiin kattavasti tietoa suomettumisilmiöstä koko sen laajuudessa? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäalan yrittäjä Marko Kulmala. Keskustelimme tarinoista. Emme pelkästään kirjallisuudessa vaan maailmassa yleensä: politiikassa, taloudessa ja bisneksessä, ihmisenä olemisessa. Aloitimme Kulmalan omalla tarinalla, joka alkoi Tampereelta ja kulki sieltä kirjallisuuden opintojen kautta Helsinkiin toimittajaksi ja tv-tuottajaksi. Vuonna 2005 Kulmala perusti Insano-viestintäyrityksen. Tuumimme muun muassa sitä, kuinka Ukraina voitti tarinoiden sodan presidentti Zelenskyin oivaltavilla esiintymisillä. Suomen tarinaa pohdimme myös, suomettumisen YYA-vuosista aivan tuoreisiin juonenkäänteisiin asti. Entä miten teknologiset mullistukset kuten kirjapainotaito ja sosiaalinen media ovat muuttaneet tarinoiden maailmaa. Vai ovatko ne? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija ja kirjallisuudentutkija Markku Eskelinen. Markku kertoi nuoruudestaan ja 1970- ja 1980-lukujen ajanhengestä. Kouluvuosiltaan Eskelinen muistaa kuinka vasemmistonuoret kerääntyivät kirjakauppojen eteen protestoimaan Neuvostoliiton vainoaman Nobel-kirjailijan Aleksandr Solženitsynin teoksien julkaisemista vastaan. Eskelinen aloitti ensin oikeustieteen opiskelijana, mutta päätyi lopulta kirjallisuustieteeseen. Hän varasti Akateemisesta Kirjakaupasta Jacques Derridan kirjan ja oli tuomassa Suomeen mannereurooppalaista filosofiaa. Jyrki Lehtolan kanssa julkaistussa kohuteoksessa Jälkisanat. Sianhoito-opas nuoret intellektuellit hyökkäsivät rajusti aikakauden suomalaisen kulttuurin isoja nimiä vastaan. Yhä kulttimaineessa oleva teos on jo osa suomalaista kirjallisuushistoriaa. Samoihin aikoihin Eskelinen julkaisi myös ensimmäisen oman romaaninsa Nonstop. Sittemmin Eskelinen kunnostautui myös kirjallisuudentutkijana ja pelitutkijana. Tietokonepelit ovat nousseet kulttuurin marginaalista sen keskiöön. Muutama vuosi sitten ilmestyi Eskelisen suomenkielisen proosakirjallisuuden historia Raukoilla rajoilla, joka herätti kiivasta keskustelua. Keskustelumme sivusi myös kirjallisuuden ja kirjallisuuspuheen nykytilaa. Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita, joita kustantamoissa nykyään käytetään? Rajoittavatko ne taiteen vapautta? Aikanaan kirjallisuustieteessä julistettiin tekijän kuolemaa ja keskityttiin teksteihin, nyt tekijänerot ovat tehneet paluun identiteettipolitiikan myötä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, juristi ja Väestörekisterikeskuksen entinen ylijohtaja Hannu Luntiala. Luntiala tunnetaan useista romaaneistaan ja esimerkiksi jazzmuusikko Juhani Aaltosen elämäkerrasta. Mutta kaikki alkoi runoudesta. Miten ja milloin? Miten Hannu päätyi opiskelemaan juridiikkaa ja miten hänestä sukeutui kirjailija? Entä millaista on ylijohtaa vuosien ajan Väestörekisterikeskusta eli nykyistä Digi- ja väestötietovirastoa kirjallisten intohimojen ohessa? Luntialan vuonna 2007 ilmestynyt romaani Viimeiset viestit rakentuu tekstiviestikeskustelujen ympärille. Sitä on kuvailtu maailman ensimmäiseksi tekstiviestiromaaniksi. Teos oli ehdolla European Book Prizen eli Prix du Livre Européen saajaksi ja se on käännetty usealle kielelle. Vuonna 2008 ilmestynyt In memoriam -romaani puolestaan koostuu kuvitelluista muistokirjoituksista. Identiteettivarkaudesta kertova Petri Vallin toinen elämä ilmestyi syksyllä 2010. Ihmissyöjän päiväkirja vuodelta 2016 kertoo kahden kosovolaisen vaatetäin maahanmuuttotarinan. Rekisteri-romaanissa (2021) pohditaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja sitä estäviä valtarakenteita. Hannu kertoi myös kuolemanpelostaan ja viimeistelyvaiheessa olevasta runokokoelmastaan. Sen teema sivuaa myös kuolemaa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kulttuurihistorian dosentti ja kirjailija Jari Ehrnrooth. Keskustelumme aaltoili Jarin elämänkaaresta yleiseen yhteiskunnan tilan pohdintaan. Miten mielipiteet ja ajattelu ovat muuttuneet vuosikymmenestä toiseen? Nykyään sivistysporvariksi, konservatiiviksi ja oikeistolaiseksi itseään luonnehtiva Jari oli monen muun lailla nuoruudessaan vasemmistolainen. Miksi ja miten siirtyminen vasemmistosta oikeistoon tapahtui? Pohdimme myös yliopistomaailman yleistä vasemmistoilmapiiriä ja sitä, miten se rajoittaa ajattelua. Jari on kirjoituksissaan kritisoinut hyvinvointivaltion ideologiaa. Millä perusteilla? Ja mikä on Jarin vastaehdotus? Pohdimme myös Jarin väitettä koko länsimaisen kulttuurin rapautumisesta ja meitä uhkaavasta sivilisaatioiden konfliktista. Entä mitä mieltä 15-vuotiaana kirkosta eronnut Jari on uskonnosta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Toni Malminen. Hän on asianajaja, oikeustieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen työelämäprofessori, Professor of Practice. Malminen on harvinainen esimerkki teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhdistämisestä. Hän tutkinut oikeushistoriaa ja oikeusfilosofiaa, mutta toiminut myös liikejuridiikan parissa asianajotehtävissä. Malminen tunnetaan lisäksi aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei arkaile ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös omaa erikoisalaa laajemmin. Keskustelimme suomalaisesta oikeuskulttuurista Malmisen väitöskirjan aiheen, amerikkalaisen oikeusrealismin, näkökulmasta. Suomessa vallitsee legalismi, luja usko lain kirjaimeen ja juridiikan objektiivisuuteen yleensä. Amerikkalainen oikeusrealismi sen sijaan kiinnitti huomion viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisuihin (law in action). Lainsäädäntö (law in books) on vain todellisen oikeuden raaka-ainetta. Suomalaisissa keskusteluissa ei ole pohdittu esimerkiksi sitä, miten juristien henkilökohtaiset poliittiset kannat ja arvomaailma heijastuvat heidän laintulkintoihinsa. Onko juridiikka vain savuverho vallankäytölle, jota esimerkiksi perusoikeusjuristit harjoittavat ajaen omia päämääriään? Entä koko suomalainen perusoikeuskoneisto? Tuskin missään muualla on vastaavaa järjestelmää, jossa kansanedustajat päättävät perustuslakivaliokunnassa itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuudesta. Järjestelmä siirtää myös huomattavaa valtaa perustuslakiasiantuntijoille, jotka antava lausuntoja lakien perustuslainmukaisuudesta. Heillä on valtaa ilman vastuuta. Olisiko perustuslakituomioistuin ratkaisu? Lopuksi pääsimme oikeasti tärkeisiin asioihin eli kirjoihin ja Marvel-sarjakuviin. Jarkko ja Toni ovat molemmat löytäneet nuoruutensa ja lapsuutensa sarjakuvat uudestaan. Hämmentävä yhteensattuma! https://jarkkotontti.net/ 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Vesa Haapala. Hän on kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Pistimme kirjallisuuden ajankohtaisuudet pakettiin: Miksi  veronmaksajien pitäisi ylläpitää kirjallisuudentutkimusta? Mikä on  kirjallisuuden ja kirjallisuuden tutkimuksen suhde? Ovatko  woke-ideologia ja identiteettipolitiikka vallanneet yliopiston?  1990-luvulla kirjallisuuspuhe teoretisoitui ja rummutettiin ”tekijän  kuolemaa”. Teokset olivat tärkeitä, ei se, kuka ne on kirjoittanut.  Nykyään kirjallisuutta arvioidaan ja mittaillaan taas tekijän  identiteetin kautta. Onko sananvapaus uhattuna yliopistolla, kun  1970-luvulta tuoksahtava ilmapiiri on palannut? Vesa on juuri saanut valmiiksi tammikuussa 2023 ilmestyvän romaanin Alexis.  Se kertoo ensimmäisestä suomalaisesta ammattikirjailijasta Aleksis  Kivestä eli Alexis Stenvallista. Miten 2000-luvun kirjailija on  onnistunut luiskahtamaan 1800-luvulla eläneen ihmisen nahkoihin? Onko  Kiven surullinen kohtalo murskakritiikkeineen, mielenterveysongelmineen  ja rahavaikeuksineen ainutlaatuinen vai toistuuko se yhä kirjailijoiden  elämässä? Onko suomalaisen romaanikirjallisuuden tragedia se, että  ensimmäinen on yhä paras? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo. Katleenan uusin kirja Journalismin kuolema - Mitä medialle oikein tapahtui? (Tammi 2022) on herättänyt laajaa huomiota. Kirjassa esitetään paljon kriittisiä ja hyvin perusteltuja huomioita suomalaisesta mediasta. Luottamus mediaan on heikentynyt. Media on polarisoitunut ja politisoitunut. Osa toimittajista on pikemminkin aktivisteja kuin puolueettomia journalisteja. Heille hyvyys on tärkeämpää kuin totuus. Onko journalismi lopullisesti rikki? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Wayne State Universityn sosiologian professori, kriminologi Jukka Savolainen. Onko yliopisto rikki? Keskustelimme Yhdysvaltojen ja Suomen yliopistoissa leviävästä woke-kulttuurista ja yleensäkin tieteen politisoitumisesta ja tutkijoiden itsesensuurista. Ajan henkeä vastaan on hankala asettua. Erityisesti puhuimme rikollisuudesta ja sen tutkimisesta. George  Floydin kuolemasta käynnistynyt Black Lives Matter -liikehdintä ulottui Eurooppaan ja Suomeen saakka. Laajalle levinneen uskomuksen mukaan poliisi Yhdysvalloissa toimii rasistisesti. Mutta onko tämä narratiivi kestävä jos katsomme aiheesta tehtyä tutkimusta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Jani Saxell. Keskustelumme polveili kirjallisuudesta politiikkaan ja sieltä tv-sarjoihin, peleihin, Marvel-sarjakuviin ja elokuviin. Kävimme läpi kirjailijaksi kasvamisen, 2000-luvun alun globalisaatiokriittisen liikehdinnän, Yhdysvallat ja Trumpin nousun, Venäjän nykytilanteen ja Jugoslavian hajoamissodat. Nostalgioimme Stranger Thingsin hengessä 1980-luvun roolipelejä ja scifi-kirjallisuusfandomia, johon koulupoikina osallistuimme omilla pienlehdillämme. TV-sarjojen nousu kulttuurin  eturintamaan puhutti myös, Twin Peaksista se kaikki alkoi ja sen jälkeen 2000-luvun suuret teokset Sopranos, Mad Men, Breaking Bad ja The Wire. Pohdimme Janin vanhoja ja uusia kirjoja. Viimeisimpänä Helsinki Underground (WSOY 2020), vuoden 2047 Kalasataman ekokaupunginosaan  sijoittuva scifi-romaani. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja Tuomas Enbuske. Kaksi keski-ikäistä kaljupäätä pisti maailman asiat järjestykseen. Ehdimme pistää pakettiin muun muassa politiikan, talouden, median ja uskonnot. Tuomas, entinen ateisti, suhtautuu kristinuskoon nykyään myönteisesti ja ilmoittautui konservatiiviksi. Jarkko yritti puolustaa John Stuart Millin ja kumppaneiden liberalismia Tuomaan burkelaista konservatiivisuutta vastaan. Totesimme myös, että taiteilijoilta ei pitäisi kysyä mitään. Salman Rushdiestakin ehdimme puhua, ja sananvapaudesta yleensä. Ihan aluksi Jarkko pääsi vihdoinkin avautumaan Tuomaan hänelle tekemästä vääryydestä vuonna 2007. Äntligen! https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesäspesiaalin vieraana kuvataitelija Tarmo Paunu. Olemme Pispalassa, Tarmon kotiateljeessa - ja tamperelaisuuden ytimessä. Puhuimme taiteesta, kirjallisuudesta ja maailmasta yleensä. Mukana vahva annos nostalgiaa, kouluvuosista Tampereen Klassillisessa koulussa ja lukiossa. Clasu on kasvattanut paljon kirjailijoita, esimerkiksi Lauri Viidan, Hannu Salaman ja Jouko Turkan. Salama oli myös Tarmon isäpuoli. Mitä jälkiä ihmiseen lapsuudesta ja nuoruudesta jääkään, ja miten se vaikuttaa taiteen tekemiseen? https://jarkkotontti.net/