Millaista on opiskella Aalto-yliopistossa kanditutkintoa? Mitä nyt aloittava opiskelija voisi huomioida opiskelun alkaessa, jotta opiskelu lähtisi käyntiin sujuvasti ja mukavasti. Tässä podcast-jaksossa arkkitehtuurin kandiopiskelija Mia Sinervä kertoo omasta opiskelustaan sekä kokemuksistaan yliopisto-opiskelijana. Keskustelua vetää opintopsykologi Paula Sjöblom.

Tua Halén on hyvinvointilähettiläs Oasis of Radical Wellbeing -hankkeessa ja keskittyy työssään häirintäasioihin. Hän tekee yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Mikä on häirintää? Miten siihen tulee suhtautua? Miksi sitä on aina vaan vaikka siitä puhutuaan niin paljon? Kauppiksessa opiskeleva Halén keskustelee opintopsykologi Paula Sjöblomin kanssa. He kertovat myös mitä pitää tehdä jos näkee tai kokee häirintää. AYY:n häirintäyhteyshenkilöihin saa yhteyden esim. kirjoittamalla osoitteeseen hairinta@ayy.fi.

Aalto-yliopiston opintopsykologien valmistama mindfulness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Aalto-yliopiston opintopsykologien valmistama mindfulness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Aalto-yliopiston opintopsykologien valmistama mindfulness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Aalto-yliopiston opintopsykologien valmistama mindfuness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

In the sequel episode study psychologists Meeri and Henna go through questions about concentration that they collected during Aalto Wellbeing week from Aalto students and staff. So if you have wondered which brain part is the most active while you concentrate, how social media and concentration are connected or how deadline anxiety, light or architecture affect concentration listen to this episode. Henna and Meeri also share Aalto community's top 7 tips to improve your concentration.

Do you find it challenging to concentrate during lectures? Do you often notice your mind wandering to other things, or find yourself scrolling through your smart phone when trying to concentrate on studying? In this episode Aalto study psychologists Henna and Meeri discuss what concentration actually means, what factors may affect your concentration and explain how you can start improving your ability to concentrate!

The purpose of this exercise is to help you come to terms with difficult feelings. Easily we strive to keep uncomfortable feelings out of our consciousness or just ignore them. Through a self-compassionate approach, we strive to accept and explore these feelings. Emotions often have a message for us. Grief tells us that we have lost something important to us once and for all. Jealousy speaks to which direction we would like to go. Disappointment tells us that something hasn't happened in line with our expectations. Irritation tells us that some of our needs hasn't been realized. Accepting and exploring our difficult feelings help us to identify our own needs. After identifying the needs, it is easier to correct our own activities or we can try to express our needs to others and then the likelihood of meeting needs increases. Facing and accepting negative feelings and working with them increases one's well-being in the long run. For this exercise, you can recall the situation in connection with which you experienced difficult feelings. Thank you to: Irmeli Laitinen, psychotherapist, FSHS, Christopher Germer, PhD , clinical psychologist and lecturer on psychiatry at Harvard Medical School. Kristin Neff, Ph.D., associate professor in educational psychology at the University of Texas, Austin. Music: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Tämän harjoituksen tarkoituksena auttaa sinua tulemaan toimeen kiukun kanssa. Helposti pyrimme pitämään kiukkua pois tietoisuudestamme tai torjumaan sitä.  Olemme oppineet, että ei ole oikein sopivaa olla kiukkuinen ja jos ilmaisemme suoraa, käsittelemätöntä kiukkua, joudumme ristiriitoihin toisten ihmisten kanssa. Kiukun sisäisen työstämisen avulla pääsemme yhteyteen sen kanssa, mitä kiukku haluaa meille kertoa tai miltä asioilta se haluaa meitä suojella. Kiukun työstäminen antaa myös energiaa ja voimaa muutosten tekemiseen. Tätä harjoitusta varten voit valita tilanteen, jossa tulit kiukkuiseksi jollekin toiselle henkilölle. Kiitokset: Irmeli Laitinen, psykoterapeutti YTHS, psychotherapist, FSHS, Christopher Germer, PhD, clinical psychologist and lecturer on psychiatry at Harvard Medical School. Kristin Neff, Ph.D., associate professor in educational psychology at the University of Texas, Austin. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Tämän harjoituksen tarkoituksena auttaa sinua tulemaan toimeen hankalien tunteiden kanssa. Helposti pyrimme pitämään epämukavia tunteita pois tietoisuudestamme tai torjumaan niitä. Itsemyötätuntoisen lähestymisen avulla pyrimme hyväksymään ja tutkimaan näitä tunteita. Tunteilla on usein meille viesti. Suru kertoo siitä, että olemme lopullisesti menettäneet jotain meille tärkeää. Kateus kertoo siitä, mihin suuntaan haluaisimme mennä. Pettymys siitä, että jotain ei ole tapahtunut odotustemme mukaisesti. Ärtymys siitä, että jokin tarpeemme ei ole toteutunut. Kielteisteen tunteiden hyväksymisen ja tutkimisen avulla voimme tunnistaa omia tarpeitamme. Tarpeiden tunnistamisen jälkeen on helpompaa korjata omaa toimintaa tai voimme pyrkiä ilmaisemaan tarpeemme muille ja silloin todennäköisyys tarpeiden tyydyttymiseen lisääntyy. Kielteisten tunteiden kohtaaminen ja hyväksyminen sekä niiden kanssa työskentely lisää pitkällä aikavälillä omaa hyvinvointia. Tätä harjoitusta varten voit palauttaa mieleen tilanteen, jonka yhteydessä koit hankalia tunteita. Kiitokset: Irmeli Laitinen, psykoterapeutti YTHS, psychotherapist, FSHS, Christopher Germer, PhD, clinical psychologist and lecturer on psychiatry at Harvard Medical School. Kristin Neff, Ph.D., associate professor in educational psychology at the University of Texas, Austin. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Prokrastinointiin liittyvän keskustelun toisessa osassa opintopsykologit Henna Niiva ja Mikko Inkinen pohtivat, mikä voisi olla avuksi itselle haitallisen viivyttelyn selättämisessä. Opintopsykologit käyvät läpi ympäristöön ja olosuhteisiin sekä suunnitteluun liittyviä keinoja. Opintopsykologit keskustelevat myös ajatusten ja tunteiden vaikutuksesta aikaansaamiseen.

Itselle haitallinen viivyttely ja tehtävän aloittamisen lykkääminen on lähes jokaiselle korkeakouluopiskelijalle tuttua. Opiskelutehtävän aloittamisen sijaan, opiskelija löytääkin itsensä somesta tai esimerkiksi kotitöiden parista. Opintopsykologit Henna Niiva ja Mikko Inkinen keskustelevat tuplajakson 1. osassa, mitä viivyttely oikein on, milloin viivyttely voi olla hyvä strategia, mitä kaikkea itselle haitallisen viivyttelyn taustasyihin voi lukeutua ja miksi opiskelijaelämä on erityisen altista aikaa viivyttelylle. Opintopsykologit myös pohtivat, millaisissa tilanteissa he itse lykkäilevät aloittamista. Keskustelu jatkuu osassa 2, jossa opintopsykologit pohtivat keinoja itselle haitallisen viivyttelyn selättämiseksi.  

Opiskelijaelämään liittyy usein toive tutustua uusiin ihmisiin ja löytää oma opiskeluporukka. Kuitenkin kolmasosa opiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opintoihin liittyvään ryhmään. Koronatilanne on vielä osaltaan tuonut omat haasteensa uusien kavereiden löytämiseen. Miten opiskelija voisi tutustua uusiin ihmisiin? Ja miten ihmissuhteita voi syventää kaveruudeksi tai ystävyydeksi asti? Opintopsykologit Alli Mattila ja Henna Niiva keskustelevat ihmissuhteiden luomisesta ja siitä, millaiset uskomukset saattavat joskus toimia esteinä kavereiden saamiselle. Opintopsykologit miettivät, millaisia ajatuksia sosiaaliset tilanteet voivat herättää ja millaisia kohtaamisia uusien ihmisten kanssa heille on jäänyt erityisesti mieleen.

As a master's student at Aalto University, there are many opportunities to build one's own life out of student life. How is it done? In this podcast episode, you can hear the experiences of Maria Karesoja, a master's student in economics, and maybe even small tips are promised. Host: study psychologist Paula Sjöblom.

Millaista on opiskella Aalto-yliopistossa kanditutkintoa?  Mitä nyt aloittava opiskelija voisi huomioida opiskelun alkaessa, jotta opiskelu lähtisi käyntiin sujuvasti ja mukavasti. Tässä podcast-jaksossa arkkitehtuurin kandiopiskelija Mia Sinervä (o.s. Makkonen) kertoo omasta opiskelustaan sekä kokemuksistaan yliopisto-opiskelijana. Keskustelua vetää opintopsykologi Paula Sjöblom.

Psykologi Sanni Saarimäen ja Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen mindfulness-harjoitus.

Psykologi Sanni Saarimäen ja Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen mindfulness-harjoitus.

Psykologi Sanni Saarimäen ja Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen mindfulness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Psykologi Sanni Saarimäen ja Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen mindfulness-harjoitus. Musiikki: Serena (Longer Version) by Spheriá | https://soundcloud.com/spheriamusic Creative Commons CC BY-SA 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/