Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on? Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola.

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki.

Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.

Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta.

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?

Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.

Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.

AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.

Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.

Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.

This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.

Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.