Käytännönläheinen yleiskuva, mitä tunteet ovat ja mistä asioista ne koostuvat. Käsiteltävät aiheet: Ihminen on pohjimmiltaan erittäin tunteellinen olento Kattavan tunnesanaston tärkeys on tärkeä 3 tunteen komponenttia

Kuinka avoin uteliaisuus ja aloittelijan mieli auttavat harjoittelussa ja sen haasteissa. Kokeile tätä kotona! Yritä tietoisesti kokea perheenjäsenesi tai ystäväsi siten, että tapaisit hänet ensimmäistä kertaa. Kiinnitä huomioita, miltä toisen kasvot ihan tarkalleen ottaen näyttävät. Millainen toisen ääni ja äänen käyttö on? Mitä sanoja hän puheessa käyttää? Yritä huomata joka ikinen yksityiskohta. Näe oikeasti toinen täysin tuoreesta näkökulmasta. Tämä on ollut joka kerta itselle hauska kokemus. Jännä mitä kaikkea toisesta voi oikein huomata, kun avoimin mielin vain kiinnittää huomiota : )

Halu. Meissä kaikissa oleva asia. Mitä haittaa se voi aiheuttaa isossa kuvassa ja mikä on sille mielenharjoittelun mahdollistama vaihtoehto?

Kiitollisuus ja arvostus -meditaation esittely. Miten se vaikuttaa, mitkä ovat parhaat käytännöt ja miten voit varioida harjoitusta.

Tässä meditaatiossa harjoitetaan kiitollisuutta ja arvostusta. Työkaluna käytetään tarkoituksenmukaista ajattelua ja tuntemista. Sen lisäksi ,että meditaatio on erittäin tehokas harjoitus se myös auttaa sinua alkuun kiitollisuuden ja arvostuksen harjoittelussa. Voit tulla tutuksi sen kanssa ja saada ideoita omaan harjoitteluusi. Pidä nämä nyrkkisäännöt mielessä harjoitusta tehdessä: Tärkeintä on, että yrität aidosti löytää asioita joista olla kiitollinen ja arvostava. Eikä vain, mistä ns. "pitäisi" olla. Yritä keksiä eri asioita eri kerroilla Yritä tulla tietoiseksi kiitollisuuden ja arvostuksen tunteesta kehossasi ja vahvista sitä oman huomiosi avulla. Jos harjoitus tuntuu liian vaikealta (esim. huomiota on liian vaikea pitää harjoituksessa) suosittelen silloin palamaan helpoimpien meditaatioiden pariin.

Miksi kiitollisuuden ja arvostuksen harjoittelu on niin tärkeä osa kokonaisvaltaisessa mielenharjoittelussa? Mitkä ovat hyvät keinot harjoitella niitä arjessasi?

Tiedätkö mikä on kaikkein tärkein hetki elämässäsi?

Paljon oikeasti koet tätä yhtä kallisarvoista elämääsi? Kuinka paljon siitä jää jatkuvasti taka-alalle? Jaksossa käydään, miksi läsnäolo nykyhetkessä on niin tärkeää, mitä se tarkoittaa ja minkä eron se tulee tekemään elämääsi.

Miten sinä käsität onnellisuuden? Onnellisuus esitellään kolmesta eri näkökulmasta.

On kaksi eri taktiikkaa onnellisuuteen. Mihin sinä keskityt?

Miksi ihmeessä haluaisit olla hyväntahtoinen esimerkiksi jotain kusipäätä kohtaan? Miten edes tämä olisi mahdollista? Tässä jaksossa käydään läpi tärkeitä näkökulmia, jotka auttavat suhtautumisessa jopa kaikkein hankakampiin ihmisiin.

Hyväntahtoisuus -meditaation esittely. Miten se vaikuttaa, mitkä ovat parhaat käytännöt ja miten voit varioida harjoitusta. Harjoitus tunnetaan myös muilla nimillä, kuten metta, loving kindness, rakastava ystävällisyys

Tässä meditaatiossa harjoitetaan hyväntahtoisuutta läheistä henkilöä, itseämme sekä aivan kaikkia ihmisiä kohtaan. Meditaation muut tunnetut nimet ovat Metta-meditaatio ja Loving kindness-meditaatio sekä rakastavan ystävällisyyden meditaatio. Pidä nämä nyrkkisäännöt mielessä harjoitusta tehdessä: Läheinen kohde voi olla perheenjäsen, lemmikki tai joku henkilö jota vain arvostat kovasti. Yritä hyvän toivomisessa olla vain mahdollisimman aito ja käytä niitä sanoja, mitkä tuntuvat hyvältä itselle. Yritä kuvitella kohteesi mahdollisimman eläväisesti eteesi. Voit aina tietyn väliajoin palauttaa mielikuvan Alussa harjoitus voi tuntua erittäin teennäiseltä. Näin ainakin oli minun kohdallani. Kun vain jatkat harjoituksen tekemistä avoimin mielen, teennäisyys kyllä häviää. Harjoitus kehittää erityisesti hyväntahtoisuutta sekä myös huomiokykyä. Suosittelen tekemään hyväntahtoisuusharjoituksia 2-3 viikon ajan päivittäin. Tulet huomaamaan eron mielesi olemuksessa ja oletustoiminnassa. Jos harjoitus tuntuu liian vaikealta (huomiota on liian vaikea pitää hyvän toivomisessa) suosittelen silloin palamaan helpoimpien meditaatioiden pariin.

Tässä meditaatiossa harjoitetaan hyväntahtoisuutta jotain tuntematonta sekä haastavaa ihmistä kohtaan. Tämä harjoitus harjoittaa merkittävästi hyväntahtoisuuslihasta ja voi tehdä aivan valtavan eron hyvinvointiimme sekä kuinka suhtaudumme toisiin. Kyseessä on erittäin tehokas harjoitus. Pidä nämä nyrkkisäännöt mielessä harjoitusta tehdessä: Siirry tähän meditaatioon vasta kun hyvän toivominen läheisiä kohtaan on hallussa. Tuntematon kohde voi olla etäinen työkaveri, bussikuski tai joku muu, jota kohtaan sinulla on hyvin neutraali suhde. Haastava ihminen on sellainen, jota kohtaan ei ole helppo toivoa hyvää. Hän voi olla ärsyttävä, itsekäs, satuttanut sinua jollain tavalla menneisyydessä tjms. Aloita haastavan ihmisen kohdalla mahdollisimman helposta ja pikkuhiljaa siirry yhä haasteellisimpiin ihmisiin. Alussa harjoitus voi tuntua erittäin teennäiseltä. Näin ainakin oli minun kohdallani. Kun vain jatkat harjoituksen tekemistä avoimin mielen, teennäisyys kyllä häviää. Harjoitus kehittää erityisesti hyväntahtoisuutta sekä myös huomiokykyä. Suosittelen tekemään hyväntahtoisuusharjoituksia 2-3 viikon ajan päivittäin. Tulet huomaamaan eron mielesi olemuksessa ja oletustoiminnassa. Jos harjoitus tuntuu liian vaikealta (huomiota on liian vaikea pitää hyvän toivomisessa) suosittelen silloin palamaan helpoimpien meditaatioiden pariin.

Tässä meditaatiossa harjoitetaan hyväntahtoisuutta jotain läheistä tai arvostamaansa henkilöä kohtaan. Joku, jota kohtaan on hyvin helppo toivoa hyvää. Lisäksi harjoittelemme hyvän toivomista aidosti itsellemme. Meditaation muut tunnetut nimet ovat Metta-meditaatio ja Loving kindness-meditaatio sekä rakastavan ystävällisyyden meditaatio. Pidä nämä nyrkkisäännöt mielessä harjoitusta tehdessä: Läheinen kohde voi olla perheenjäsen, lemmikki tai joku henkilö jota vain arvostat kovasti. Yritä hyvän toivomisessa olla vain mahdollisimman aito ja käytä niitä sanoja, mitkä tuntuvat hyvältä itselle. Yritä kuvitella kohteesi mahdollisimman eläväise.sti eteesi. Voit aina tietyn väliajoin palauttaa mielikuvan Alussa harjoitus voi tuntua erittäin teennäiseltä. Näin ainakin oli minun kohdallani. Kun vain jatkat harjoituksen tekemistä avoimin mielen, teennäisyys kyllä häviää. Harjoitus kehittää erityisesti hyväntahtoisuutta sekä myös huomiokykyä. Suosittelen tekemään hyväntahtoisuusharjoituksia 2-4 viikon ajan päivittäin. Tulet huomaamaan eron mielesi olemuksessa ja oletustoiminnassa. Jos harjoitus tuntuu liian vaikealta (huomiota on liian vaikea pitää hyvän toivomisessa) suosittelen silloin palamaan helpoimpien meditaatioiden pariin.

Hyväntahtoisuus on yksiä tärkeimpiä harjoitettavia piirteitä oman sekä muiden hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Se oleellinen osa kokonaisvaltaista mielenharjoittelua. Jaksossa puhutaan mm. seuraavista asioista: Mitä hyväntahtoisuus yksinkertaisesti selitettynä tarkoittaa? Miksi sen harjoittelu käy järkeen? Mitä tarkoittaa "viisas itsekkyys"

Usein harjoittelun myötä alamme näkemään mielemme huonossa valossa ja vähän kuin vastustajana. Mutta mikä on itseasiassa paras tapa suhtautua omaan mieleensä?

Harjoituksessa kiinnitämme huomiomme omaan mieleemme ja odotamme ajattelun tapahtuvan. Kyseessä on hieman edistyneempi mindfulness-meditaatio. Pidä nämä nyrkkisäännöt mielessä harjoitusta tehdessä: ► Usein voi tuntua siltä, että ajattelu ei tapahdu, jos siitä yrittää olla tietoinen. Odota vain kärsivällisesti, se kyllä tapahtuu : ) ► Riittää, että vain huomaat että millainen ajatus oli. Älä ala kummemmin analysoimaan niitä. Analysointikin on vain tietyntyyppistä ajattelua. ► Huomaatko mitä ajatukselle tapahtuu, kun kiinnität siihen huomiota? Harjoitus kehittää erityisesti tietoisuutta ja tilan saamista omiin ajatuksiin. Tämä on aina se ensimmäinen ja tärkein askel omien ajatusten taidokkaassa käsittelyssä. Tämä harjoitus on hyvää jatkumoa, kun ankkureiden (esim. hengitys) kanssa on harjoitellut tarpeeksi pitkään. Jos harjoitus tuntuu vielä tässä vaiheessa liian vaikealta suosittelen silloin palamaan helpompien meditaatioiden pariin. Mieli ja taidot kyllä ajan myötä harjoittuvat!

Hyvin usein yritämme kontrolloida ajatteluamme meditaation aikana. Jaksossa kerron, mitä haittaa siitä seuraa ja miten näitä omia ajatuksia kannattaa käsitellä. Samat nyrkkisäännöt pätee myös arkielämäänkin.

Mitä tietoisuudella mielenharjoittelun yhteydessä tarkoitetaan? Mitä tarkoittaa, kun olet tietoinen? Pureudumme näihin kysymyksiin ja annamme konkretiaa lyhyen harjoitteen muodossa.