Kun elämä pysäyttää, kasvu alkaa. Laulaja Mikko Harju saapuu jaksoon kertomaan rehellisesti ja avoimesti polustaan mielen hyvinvoinnin äärelle. Siikaisista kotoisin oleva Mikko eli aktiivisen lapsuuden metsissä ja urheilukentillä, mutta sisäinen kasvu alkoi toden teolla 17-vuotiaana, kun hän sai käsiinsä elämäänsä muuttaneet kirjat Havahtuminen ja Alkemisti. Niiden myötä syttyi kipinä itsensä kehittämiseen – matka, joka on kulkenut musiikkiuran noususta terapian kautta ADHD-diagnoosiin. Jaksossa Mikko puhuu parisuhteen päättymisestä, alakuloisista vuosista, terapiaprosessista ja siitä, miten ADHD:n ymmärtäminen muutti hänen koko elämänsä kartan. Tämä on jakso unelmista, oivalluksista ja siitä, miten rohkeus kohdata itsensä voi johtaa syvempään yhteyteen – niin itseen kuin muihin.

Miksi elämä tuntuu tyhjältä ajassa, jossa meillä on enemmän vapautta ja mahdollisuuksia kuin koskaan ennen? Tässä jaksossa sukellamme filosofisiin ja inhimillisiin kysymyksiin yhdessä filosofi Samuel Salovuoren kanssa. Pohdimme, miten minäkeskeisyyden korostuminen hämärtää identiteettiämme ja miksi kuuluvuuden kaipuu jää usein täyttymättä pinnallisten yhteisöjen keskellä. Miksi rajaton vapaus ei lopulta teekään meitä onnellisiksi – ja mitä tapahtuu, kun moraaliset kompassit katoavat ja kaikki arvot muuttuvat valinnaisiksi? Keskustelussa esiin nousevat myös häpeä, vertailu ja riittämättömyys, joita sosiaalinen media ja kilpailuyhteiskunta ruokkii. Entä mitä tehdä, kun elämän merkitys katoaa ja tilalle jää eksistentiaalinen ahdistus? Puhumme myös siitä, mikä meiltä ehkä todella puuttuu, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi olevan kunnossa – ja siitä, millainen voisi olla uudenlainen, merkityksellinen yhteisöllisyys, joka ei perustu samanlaisuuteen vaan aitoon kohtaamiseen. Tämä jakso on kutsu pysähtyä, kyseenalaistaa ja rakentaa jotain kestävämpää.

Sosiaalinen media on osaltaan normalisoinut seksityötä ja luonut illuusion sen helppoudesta – altistaen erityisesti nuoria valinnoille, joiden psykologisia seurauksia he eivät vielä täysin ymmärrä. Yhä useampi nuori nainen houkutellaan myymään alastomuutensa muutaman euron kuukausihinnalla, usein ajattelematta, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia sillä voi olla itsetuntoon, seksuaalisuuteen tai ihmissuhteisiin. Jaksossa vieraana on teologian maisteri, väitöskirjatutkija, kasvatustieteen kandidaatti ja seksuaaliterapeutti Pia Rendic. Sukellamme syvälle pornon haittavaikutuksiin sekä OnlyFansin ja Pornhubin kaltaisten alustojen varjopuoliin – siihen, mitä tapahtuu kulissien takana ja millaisin mekanismein ihmiskauppa kytkeytyy osaksi seksiteollisuutta. Keskustelemme siitä, miten pornografia vaikuttaa parisuhteisiin, yksilön kykyyn kokea aitoa läheisyyttä sekä siihen, millaisia haitallisia uskomuksia ja normeja se ruokkii yhteiskunnallisella, järjestö- ja yksilötasolla. Pornografiaa puolustetaan usein sananvapauden, seksuaalisen vapautumisen tai tasa-arvon näkökulmasta, mutta todellisuudessa sen tuotanto ja vaikutukset voivat monien kohdalla olla kaikkea muuta kuin vapauttavia tai tasa-arvoa tukevia – ne voivat sisältää hyväksikäyttöä, alistamista ja pitkäaikaista henkistä vahinkoa. Jaksossa puhumme seksuaalisuudesta, itsemääräämisoikeudesta, vallasta – ja siitä, mitä kaikkea jää näkymättömiin, kun alastomuus muutetaan sisällöksi.

Tässä jaksossa kuulemme tarinan siitä, miten ankaruus itseä kohtaan voi viedä syvälle pahoinvointiin – mutta myös siitä, miten vaikeuksista voi kasvaa vahvaksi. Vaikka perhetausta oli turvallinen, itsekritiikki, ulkonäköpaineet ja jatkuva vertailu toisiin varjostivat lapsuudesta asti. Koulukiusaaminen, syömishäiriö, riippuvuudet ja mielenterveyden romahtaminen veivät kohti pimeitä hetkiä, joissa elämä tuntui loppuvan. Mutta matka jatkui: diagnoosit, hoito, terapia ja vuosien työ itsensä kanssa rakensivat pohjan toipumiselle. Nyt elämä on tasapainoisempaa kuin koskaan. Tästä kasvun ja toivon tarinasta keskustelemme tässä jaksossa.

Julia Louhi, 32-vuotias Turusta, on kokenut elämässään enemmän kuin moni ehtii koko elämänsä aikana. Monipuolisen työhistorian ja rakennus- sekä turvallisuusalan koulutusten taakse kätkeytyy tarina, joka on kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Päiväkoti-ikäisenä alkanut kiusaaminen, ulkopuolisuus, menetys ja jatkuva riittämättömyyden tunne kasvoivat vuosien mittaan uupumukseksi, paniikkioireiksi ja masennukseksi. Kukaan ei tuntunut uskovan kipuja – ei fyysisiä eikä henkisiä. Jaksossa Julia kertoo avoimesti vaikeimmista vuosistaan: siitä, miltä tuntuu kun oma arvo määrittyy muiden hyväksynnän kautta, ja mitä tapahtuu, kun vuosien mykkä kipu viimein purkautuu kynsiteknikon penkissä. Tämä on tarina siitä, miten musiikki, liikunta, koirat – ja lopulta terapia – pelastivat elämän. Ja siitä, miten hiljaisesta tarkkailijasta kasvoi ihminen, joka uskaltaa vihdoin sanoa: “puhuminen on parasta p#skaa.”

Tässä jaksossa vieraana on palomies ja ”medianarri” Kaapo Savolainen, jonka tarina on poikkeuksellinen. Keskustelemme OCD:stä ja siitä, miten pakko-oireinen häiriö voi hallita arkea sekä vaikuttaa päihteiden käyttöön. Sukellamme myös päihderiippuvuuteen ja siihen, mitä tapahtuu, kun elämä pyörii Subutexin ympärillä. Mikä sai Kaapon hakemaan apua, ja miten toipuminen vei lopulta kohti palomiehen ammattia? Jaksossa puhutaan myös koulukiusaamisesta ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista. Miten kiusatuksi tuleminen voi muokata ihmisen minäkuvaa ja mitä sille voi aikuisena tehdä? Puhumme yhteisöjen merkityksestä – kuinka tärkeää on, että ihminen kuuluu johonkin ja saa tukea ympäriltään, oli kyseessä sitten perhe, ystävät, työyhteisö tai hengellisyys. Kaapon tarina on rehellinen ja inspiroiva. Se osoittaa, että menneisyys ei määritä tulevaisuutta, ja että elämän voi aina rakentaa uudelleen, kunhan on valmis ottamaan ensimmäisen askeleen. Tämä jakso on täynnä elämänmakuisia oivalluksia, vaikeita mutta tärkeitä aiheita ja toivoa. ------------------- Kohtausluettelo: 00:00 Intro 3:38 Milloin OCD alkoi? 5:01 Koska sait nimittäjän OCD oireille? 5:29 Miksi et halunnut puhua terapeutille? 6:57 Millaisia olivat ensimmäiset pakko-oireet? 7:40 Onko OCD taudinkuva muuntautunut elämän aikana? 8:14 Korostuvatko OCD oireet joissain tilanteissa? 11:00 Oletko kokenut syrjintää elämän aikana OCD vuoksi? 13:25 Miten hallitset OCD oireilua? 15:45 Kauan kesti siedättää itsensä OCD oireiden läsnäololle? 19:36 Ensimmäinen paniikkihäiriö kokemus. 22:04 Pystytkö ennakoimaan paniikkikohtauksia? 23:36 Pahentavatko muuttuvat elämäntilanteet paniikkikohtauksia? 25:04 Voiko kärsimykseltä välttyä elämässä? 29:53 Koulukiusaaminen. 39:57 Suhtautuminen lääkkeisiin mielenterveyden hoidossa? 42:16 Mikä hoitomuoto auttanut parhaiten OCD oireisiin? 43:16 Miksi miehet eivät puhu? 48:19 Hengellisyyden rooli ihmisen hyvinvoinnissa? 1:01:55 Miten ajauduit päihteiden käyttöön? 1:02:10 Miten nopeasti siirryit alkoholista päihteisiin? 1:05:17 Oikeutitko päihteiden käytön itsepetoksella? 1:08:57 Vieroitus. 1:12:20 Onko päihteiden käyttäjien stigma todellinen? 1:16:31 Mitä neuvoisit ihmisille, joka kokee samoja haasteita, kuin ole itse kokenut? 1:17:40 Tykkäätkö itsestäsi nykyään?

Unen merkitystä ei voi liikaa korostaa – mutta mitä uni oikeastaan on, ja miksi se on niin tärkeää? Tässä jaksossa syvennymme unen saloihin unilääkäri Henri Tuomilehdon kanssa. Puhumme univaiheista, unta koskevista myyteistä, uniongelmien syistä ja siitä, miten teknologia, stressi ja elämäntavat vaikuttavat uneen. Henri Tuomilehto avaa myös, kuinka uni ja mielenterveys kytkeytyvät toisiinsa, ja antaa käytännön vinkkejä parempaan uneen. Voiko menetettyä unta korvata? Miten vuorokausirytmi vaikuttaa jaksamiseen? Onko kahdeksan tuntia unta kaikille oikea määrä? Entä miten unesta voi tehdä konkreettisen kehityskohteen? Tämä jakso on täynnä arvokasta tietoa kaikille, jotka haluavat ymmärtää unta paremmin ja tehdä siitä voimavaran arjessa. 📚 Lisää aiheesta: Henri Tuomilehdon kirjoja: • Nukkumalla menestykseen • Hyvän unen vallankumous Katso jakso ja opi, miten parempi uni voi muuttaa elämäsi!

Tässä jaksossa sukellamme masennuksen syihin, diagnoosiin ja hoitoon yhdessä psykologin ja kirjailijan Aku Kopakkalan kanssa. Mitä masennus oikeastaan on, ja miten se eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? Käymme läpi yleisimmät masennuksen taustatekijät sekä sen, miksi tauti on yleistynyt niin merkittävästi Suomessa. Puhumme myös siitä, miten masennus luokitellaan ja diagnosoidaan ICD-tautiluokituksen avulla – kuka päättää, mitä sairauksia luokitukseen lisätään, ja miten ajantasainen se on vuonna 2025? Entä miten ”käypä hoito” -suositukset vaikuttavat masennuksen hoitoon ja millaisia hoitomuotoja Suomessa ensisijaisesti tarjotaan? Lääkkeiden rooli masennuksen hoidossa on keskeinen mutta kiistanalainen. Keskustelemme SSRI-lääkkeistä – toimivatko ne todella niin kuin väitetään, ja mitä hyötyjä ja haittoja niihin liittyy? Pohdimme myös lääketeollisuuden vaikutusvaltaa masennuksen hoidossa ja sitä, millaisia eettisiä kysymyksiä lääkekehitykseen ja hoitosuosituksiin liittyy. Lopuksi käännämme katseen yksilöön ja yhteiskuntaan: miksi ihmiset tekevät haitallisia valintoja, vaikka tietävät niiden seuraukset? Miksi masennus kroonistuu ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tarvittaisiin, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Tämä jakso tarjoaa syvällistä tietoa ja kriittistä keskustelua masennuksen hoidosta ja sen tulevaisuudesta. Luettelo: 6.02 Mitä masennus on miten se määritellään psykologian näkökulmasta? 16.32 Miten masennus eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? 19.44 Yleisimmät syyt ja riskitekijät masennuksen taustalla. 28.56 Miksei ihminen tee mitä tietää? 50.57 Mikä on ICD tautiluokitus ja mihin sitä käytetään? 55.31 Kuka vastaa ICD tautiluokituksen laatimisesta ja päivityksestä? 58.12 Miten diagnooseja lisätään tai muutetaan tautiluokitukseen? 1.06.32 Onko ICD tautiluokitus luotettava vuonna 2025? 1.08.59 Mikä on “käypä hoito suositus” ja kuka se määrittelee? 1.11.51 Miten käypä hoito suositus ohjaa masennuksen hoitoa Suomessa? 1.12.48 Mitä lääkkeitä Suomessa käytetään masennuksen hoidossa? 1.13.30 Mitä tilaa SSRI ja SNRI lääkkeillä pyritään korjaamaan ja toimivatko ne? 1.17.51 Onko väittämä neurovälittäjäaineiden epätasapainosta masennuksen aiheuttajana totta? 1.19.46 SSRI & SNRI lääkkeiden hyödyt ja haitat. 1.26.29 Onko ihminen laiska otus? 1.27.50 Millainen on lääketeollisuuden rooli masennuksen hoidossa? 1.32.50 Millaisen kehitystyön uusi masennuslääke käy läpi ennen kuin se pääsee markkinoille? 1.36.06 Kuka päättää pääseekö uusi lääke markkinoille? 1.38.51 Kuka järjestää ja valvoo lääkäreiden täydennyskoulutuksia koskien mielenterveyslääkkeitä? 1.43.17 Voiko tavallinen ihminen luottaa häntä hoitavaan järjestelmään ja lääketeollisuuteen? 1.51.54 Mikä valinnat ja rutiinit tukevat yksilön hyvinvointia mielenterveyden osalta? 1.56.14 Mitä on epigenetiikka ja miten se vaikuttaa meihin? 1.57.17 Millä tavoin ihmiset oikeuttavat itsellensä omia huonoja valintoja? 1.59.59 Onko ihminen haluton hyväksymään totuuksia, jotka haastavat hänen nykyiset uskomuksensa? 2.07.36 Miksi masennus kroonistuu Suomessa? 2.16.36 Mitä konkreettisia uudistuksia tarvitaan, jotta mielenterveys kääntyisi nousuun Suomessa?

Jaksossa käsitellään lasista lapsuutta, perfektionismia ja konfliktin välttelyä. Lauri kasvoi ympäristössä, jossa alkoholi ja puhumattomuus hallitsivat arkea. Hän oppi jo lapsena tarkkailemaan ympäristöään, välttämään ristiriitoja ja kantamaan vastuuta, mikä johti suorittamisen kierteeseen. Perfektionismi ja jatkuva huolehtiminen näkyivät myöhemmin työelämässä, perheessä ja OCD-oireiluna. Uupumus ja pakko-oireet pahenivat, kunnes lopulta oli haettava apua. Terapia ja lääkitys toivat helpotusta, mutta suorittamisesta irrottautuminen on yhä haaste. Jaksossa pohditaan, miten lapsuuden kokemukset muovaavat aikuisuutta ja miten selviytymismekanismeista voi oppia pois.

Tässä jaksossa vieraanamme on Janne Ollikainen, joka avaa elämänsä haasteita mielenterveyden ja harvinaisen sairauden kanssa. Keskustelemme hänen kokemuksistaan masennuksesta, ahdistuksesta ja ADHD-diagnoosista sekä siitä, miten näiden kanssa on opeteltu elämään. Lisäksi hän jakaa tarinansa harvinaisesta MEN 2b -oireyhtymästä, joka on vaikuttanut niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Jakson aikana käsitellään myös kiusaamista: Jonas avaa rehellisesti, miten hän kohteli Jannea heidän yhteisinä bändiaikoinaan, ja miten tapahtumat vaikuttivat molempiin osapuoliin. Miten menneisyydestä voi oppia ja päästä eteenpäin?

Vieraana studiossa on tällä kertaa someammattilainen Maria Kangaskortet, joka on läpikäynyt rankkoja kokemuksia lapsuudesta aikuisuuteen, mutta löytänyt niiden kautta tasapainoa ja elämäniloa. Hän avaa tarinansa masennuksesta, terapiaprosessista, ADHD-diagnoosista sekä elämän stressaavista vaiheista, kuten pikkulapsiarjesta ja yrittäjyyden haasteista. Keskustelussa käsitellään selviytymistä vaikeista tilanteista, kumppanuuden merkitystä, ja sitä, miten omat voimavarat löytyivät ajan ja tuen avulla. Tarina on voimakas kuvaus selviytymisestä ja itsensä löytämisestä.

Tonilla on kokemusta koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta sekä kiusattuna että kiusaajana. Hänen pahoinvointinsa nuoruudessa johti päihteiden sekakäyttöön ja itsemurhayritykseen. Päihderiippuvuuden vuoksi Toni syyllistyi rikoksiin, ja poliisin kanssa oltiin tekemisissä useita kertoja. Koulukiusaaminen jätti syvät jäljet mielenterveyteen. Itsetuhoiset ajatukset alkoivat jo ensimmäisellä luokalla, ja neljännellä luokalla Toni koki hetkittäin halua viedä veitsen kouluun ja satuttaa kiusaajiaan. Aikuisuudessa nuoruuden kokemukset vaikuttivat Tonin elämään noin 25-vuotiaaksi asti, esimerkiksi jatkuvana tarpeena kuulua joukkoon ja saada hyväksyntää. Lopulta hän kuitenkin ymmärsi, ettei ole mitään järkeä yrittää miellyttää kaikkia. Hän päätti, että on tärkeintä olla oma itsensä – ja kelvata sellaisena kuin on, tai sitten ei. Muiden miellyttäminen vain hyväksynnän saamiseksi ei ollut enää hänen tavoitteensa.

OCD ja masennus tulivat virallisina diagnooseina tutuiksi Lauralle 19-vuotiaana. Muistoja OCD:stä on kuitenkin jo nuoremmalta iältä. OCD ajatukset ovat olleet Lauralle itselleen todella häiritseviä ja sisältäneet mm. väkivaltaisia ajatuksia, saastumiseen & sairastumiseen liittyviä sekä parisuhteeseen liittyviä. Joinakin päivinä käsien pesu tapahtui satojen kertojen ajan johtaen siihen, että kädet olivet verillä ja kivuliaat. OCD on joskus ajanut Lauran oman kotinsa vangiksi ja jopa liikkuminen oman kodin sisällä oli ahdistavaa. Usein oireilun takana on ollut vahva hylkäämisen pelko. Tässä kahden tunnin jaksossa kuullaan kattavasti Lauran tarina. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Varhaisimmat OCD oireet Kaisla Maria muistaa kahdeksan vuoden iästä. Toinen vanhemmista sairastui vakavasti Kaislan lapsuudessa ja tuolloin yksin menettämisen pelon kanssa jääneelle pienelle tytölle jäi vakavien sairauksien pelko elämään. 12-vuotiaana Kaisla löysi rinnasta kyhmyn ja hakeutui itse lääkäriin kertomatta kenellekkään. Kyhmy osoittautui vaarattomaksi, mutta tämän vaiheen jälkeen alkoi ensimmäinen todella vaikea OCD jakso elämässä. Varsinaisen OCD diagnoosin hän sai vuonna 2021, joka tarjosi paljon ymmärrystä omalle käytökselle. Nykyään Kaisla Maria tekee hienoa työtä OCD tietoisuuden eteen omien some kanaviensa kautta. Vaikeita hetkiä ja elämää rajoittavia pelkoja on edelleen, mutta hän on kiitollinen siitä miten paljon asioita pystyy jo tekemään taudinkuvasta huolimatta.

Joel sai ADHD diagnoosin jo pienenä lapsena. Esikoulu käytiin kahteen kertaan, koska ensimmäinen yritys oli täyttä kaaosta. Seinään piirtelyn ja ja häiriökäyttäytymisen vastapainona sisäpuolella kyti kuitenkin tarve luovaan ilmaisuun. Peruskoulun aikana kohdattu kiusaaminen oli traumatisoivaa. Massasta erottuva pukeutumistyyli ja kitaran soitto antoi kiusaajille lisäpontta kohdistaa fyysistä väkivaltaa Joeliin. Riittämättömyyden tunne on vahvasti läsnä Joelin tekemisessä ja halu näyttää kaikille on ajoittain todella vaikea selättää. Menneisyyden kokemukset ovat olleet Joelille valtava bensa musamaailmassa ja Blind Channelin raskas ilmaisu tarpeellinen kanava purkaa ajatuksia. #okeiollarikki #joelhokka #blindchannel

Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.

Teemun elämään on mahtunut neljä pitkäaikaisempaa huonoa jaksoa, joissa on todettu keskivaikea masennus yhdistettynä burn-outtiin. Teemun suvussa esiintyy vahvana sukupolvien yli välittyvät traumat. Isosisän skitsofrenia laukesi sodan keskellä ja Teemun omalla isällä oli tunteiden ilmaisussa vaikeuksia, joka välittyi Teemulle. Avioero ja muutto omakotitalosta pieneen ”itsemurhakuutioon” loi vahvaa epäonnistumisen tunnetta ja pakotti arvioimaan omia ajatuksia puhtaalta pöydältä. Auttajan syndrooma kehittyi varhain ja vaikutti aikuisena mm. ammatinvalintaan. Teemun työhistoriasta kattaa työntekoa mm. psykiatriaisissa kuntoutusyksiköissä, vastaanotto/ kriisiyksiköissä, kriisityöntekijänä, lähisuhdeväkivalta työryhmässä, kouluissa, kehitysvammaisten kanssa, vanginvartijana, lastensuojelulaitoksissa jne. Kaikissa on ollut läsnä jollain tavalla mielenterveyden haasteet.

Paniikkihäiriö nosti ensimmäisen kerran päätään Prisman kassalla vuonna 2022. Paikalla tuolloin ollut ystävä auttoi pois tilanteesta, josta Mirkalla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Samana vuonna Mirka siirtyi verkkoon ja pelimaailmaan. Uusi harrastus tuntui mielekkäältä ja peli kavereitakin löytyi mukaan. Pelaamisen nurja puoli nousi esiin, kun toinen porukka otti Mirkan silmätikuksi. Striimejä seurattiin, taito tasolle naurettiin ja ajoittain Mirkaa jopa kehoitettiin käyttäytymään verkossa “toksisesti”, koska niin “kuuluu tehdä”. Mirka on oppinut ajan kanssa kehollisesti hallitsemaan omaa paniikkihäiriötään. Toisinaan vielä nykyään striimin aloittaminen nostaa ahdistuksen ja paniikin tunteita, koska hän tietää kiusaajien olevan katsomassa lähetystä. Siitä huolimatta Mirkalla ei ole aikomustakaan luopua rakkaasta harrastuksesta.

Samylla oli joskus ajatus, että hän jättää tähän maailmaan yhden albumillisen musiikkia ja sen jälkeen poistuu oman käden kautta. Nuoren aikuisena jopa kaikista pienimpiä oireita väisteltiin eikä avun piiriin tahdottu hakeutua. Vuoden 2021 aikana iskenyt masennus pakotti arvioimaan elämää uudestaan ja ja sen jälkeen Samy hakeutui terapiaan, jota jatkui vuoden ajan intensiivisesti viikottain. OCD, epävakaa persoonallisuus, addiktoituva persoona ja itsetunto ongelmat heittivät oman kapulansa rattaisiin. Miten Samylla menee nykyään ja tykkääkö hän itsestään? Vastaukset löytyvät jakson sisältä. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Tässä jaksossa vieraana on poikkeuksellisen lahjakas ja avoin artisti Sara Siipola. Nuoruudessaan Sara sairastui anoreksiaan – piilotetut aamupalat paljastuivat vanhemmille, ja heidän tukemanaan hän hakeutui terapiaan. Myöhemmin aikuisena todettu ADHD auttoi ymmärtämään menneitä kokemuksia, ja nykyään sairauden hallinta on tasapainossa toimivan lääkityksen ansiosta. Oliko Saran anoreksia seurausta laihuuden ihannoinnista vai hallinnan tarpeesta? Mikä johti itsetuhoisiin ajatuksiin ja kuoleman pohdintaan?